Kaupunkirakennelautakunta, kokous 6.5.2025

§ 92 TYKKI2025-ohjelma: Työpaikka-alueiden maankäytön toteuttamisohjelma

JyväskyläDno-2025-1878

Valmistelija

  • Sarita Nordstrand, erikoissuunnittelija, sarita.nordstrand@jyvaskyla.fi

Perustelut

Ohjelman tavoitteet ja tausta

TYKKI-ohjelman tarkoituksena on työpaikka- ja yritystoimintoihin liittyvän maankäytön kokonaiskuvan muodostaminen ja uusien työpaikka-alueiden toteutuksen ajoittaminen. Se toimii yleiskaavaa toteuttavana välineenä yhdessä asumiseen ja liikenteeseen keskittyvän KymppiR-ohjelman kanssa. TYKKI-ohjelman keskeisenä tavoitteena on varmistaa määrällisesti ja laadullisesti riittävä tonttitarjonta, joka vastaa yritysten tarpeisiin. Mukana ovat niin teollisuus-, varasto-, liike- kuin toimistorakentaminen, mutta pääpaino on teollisuus-, varasto- ja toimitilatoiminnoissa.

Työpaikka-alueiden ajoituksella pyritään ennakoimaan työpaikka-alueiden toteutukseen tähtääviä investointeja. Työ tuottaa lähtökohtia maanhankinnalle, kaavoitusohjelmalle, investointiohjelmille, tontinluovutukselle ja elinkeinomarkkinoinnille. Uuden työpaikka-alueen kehittäminen maanhankinnasta ja suunnittelussa toteutukseen vie vähintään 5 vuotta, joskus yli 10 vuotta. Alueiden toteuttamiseksi tarvitaan investointeja maanhankinnan lisäksi alueiden katu- ja vesihuollon rakentamiseen sekä joillain alueilla tonttien tasaukseen.

TYKKI-ohjelman pidemmän tähtäimen pyrkimyksenä on ollut lisätä ja monipuolistaa yritystonttitarjontaa. Monipuolistamiseen on tähdätty erityisesti uusien alueiden avauksilla sekä isojen tonttien tarjontaa lisäämällä.  Menneen kehityksen ja kysynnän perusteella on arvioitu tonttivarannon määrällistä ja laadullista riittävyyttä.

Ohjelmaa päivitetään vuosittain. Sen laadintaan osallistuvat kaupunkisuunnittelu, kadut ja puistot, elinkeinopalvelut sekä Alva. Päävastuu on yhdyskuntasuunnittelu ja kaupunkiliikenne -yksiköllä. Tämän vuoden TYKKI2025-ohjelmassa ei ole varsinaisia erityisteemoja. Siinä palataan kuitenkin viime vuoden ohjelman erityisteemoihin eli vihreän siirtymän investointeihin sekä uusiin yleiskaavallisiin työpaikka-alueisiin.

Yritystonttien kaavoituksen, tarjonnan ja luovutuksen seuranta sekä tavoitteiden toteutuminen

Ohjelman seurantaosiossa on tarkasteltu edellisvuosien rakentamisen, tontinluovutuksen sekä kaavavarannon määrän kehittymistä. Seurattaville kokonaisuuksille on asetettu kullekin omat tavoitteet, joilla tähdätään tonttitarjonnan lisäykseen ja viime kädessä Jyväskylän työpaikkamäärän kasvattamiseen. Työpaikkatonttien kaavoitusta, tarjontaa ja luovutusta koskevat tavoitteet toteutuivat osittain viime vuoden kohdalla.

Pitkällä tähtäimellä tavoitteena on asemakaavoittaa vähintään 10–12 hehtaaria uutta työpaikkatonttimaata. Vuonna 2024 lainvoiman saaneet asemakaavat sisälsivät lähes 20 hehtaaria uutta teollisuus- ja toimitilatonttimaata. Lisäksi valmistui Majajärven asemakaava, joka sisälsi yli 20 hehtaaria uutta teollisuusaluetta. Koska kaavasta valitettiin eikä se ole vielä saanut lainvoimaa, ei sitä oteta vielä huomioon asemakaavoitustavoitteen toteutumisessa. Viiden vuoden keskiarvo uusissa kaavoitetuissa työpaikkatonteissa oli noin 6 hehtaaria, eli tavoitteesta jäätiin jonkin verran.

Uutena ilmiönä työpaikkatonttien kaavoituksessa näkyy asemakaavojen räätälöiminen hankkeille. Tällaisille hankkeille ei ole löytynyt valmista tonttia niiden tonttikokoa, kaavamääräyksiä tai sijainteja koskevien erityisvaatimusten vuoksi. Sen sijaan kaupunki on käynnistänyt uuden asemakaava tai asemakaavamuutoksen tällaisten tonttien toteuttamiseksi omistamalleen maalleen. Näitä hankekaavoja on käynnissä muun muassa Itäisessä ja Läntisessä Seppälänkankaalla sekä Keljonlahdella.  Lisäksi esimerkiksi Lintukankaan alueella on käyty kaavoituksen aikana vuoropuhelua alueesta kiinnostuneiden yritysten kanssa, jotta on voitu varmistaa yritysten tarpeisiin vastaaminen parhaalla mahdollisella tavalla.

Pyrkimykset kasvattaa yritystonttitarjontaa näkyvät nyt markkinoinnissa olevien tonttien määrän kasvuna. Tavoitteena oli 30 tonttia ja 30 hehtaaria vuoden 2024 loppuun mennessä ja nämä tavoitteet toteutuivat osittain. Vuoden 2025 alussa markkinoinnissa oli 28 tonttia, mikä on 11 tonttia enemmän kuin kaksi vuotta sitten. Hehtaareina tämä oli 42 hehtaaria, mikä oli selvästi tavoitetta enemmän. Uutena tarjolle on tullut myös noin 15 hehtaarin tontti. Tarjonta on monipuolistunut alueellisesti ja viime vuonna tarjolle tuli tontteja uudelta Lintukankaan alueelta Kirri–Tikkakoski-moottoritien varrelta.

Yritystontteja luovutettiin viime vuonna 7 kappaletta, mikä on huippuvuosia vähemmän mutta edelleen hyvä määrä ottaen huomioon talouden laskusuhdanne. Hehtaareina luovutusmäärä oli 7,3 mikä oli hyvin lähellä vuotuista tavoitetta, joka on vähintään 8–10 hehtaaria. Pitkällä tähtäimellä luovutettujen yritystonttien keskipinta-ala on kasvanut. Vuokraamalla luovutettujen tonttien osuus on pysynyt melko samana eli hieman alle puolessa.

Tilannekatsaus elinkeinoelämän kehitykseen ja työpaikkarakentamiseen

Vuonna 2023 alkanut talouden laskusuhdanne jatkui vuonna 2024, joskin edellisvuotta hieman lievempänä. Työpaikkarakentamisessa laskusuhdanne näkyi vähäisimpänä määränä valmistuneita rakennuksia viimeiseen kymmeneen vuoteen. Valmistuneen työpaikkarakentamisen määrä on laskenut useamman vuoden. Työpaikkarakentamisen luvitusten perusteella pientä piristymistä on näkyvissä. Erityisesti tämä koskee teollisuusrakentamista, jota luvitettiin viime vuonna enemmän kuin viimeisen kymmenen vuoden aikana keskimäärin.

Vihreän siirtymän investointeihin palataan tämän vuoden TYKKI-ohjelmassa tarkastelemalla Jyväskylässä käynnissä olevia investointihankkeita, investointihankkeisiin varautumista tonttitarjonnassa sekä tehtyjen energiaselvitysten tuloksia. Tehtyjen selvityksen perusteella Jyväskylässä ei tällä hetkellä ole näköpiirissä huomattavia maankäytön suunnittelutarpeita energian vihreään siirtymään liittyen.

Uudet työpaikka-alueet ja niiden ajoitus

TYKKI2025-ohjelmassa tarkastellaan Jyväskylän yleiskaava 2050 -luonnoksessa esitettyjä uusia työpaikka-alueita. Kaavaluonnoksessa olevat työpaikka-alueet perustuvat pitkälti viime vuonna valmistuneeseen uusien työpaikka-alueiden edullisuusselvitykseen. Yleiskaavan ratkaisujen lisäksi on hyvä huomata, että voimaan jäävissä osayleiskaavoissa on myös esitetty työpaikka-alueita.

Työpaikka-alueiden toteutuksen ohjelmointi käy ilmi ajoitustaulukosta, jota on muutettu edellisistä vuosista. Siinä näkyy nyt erikseen eroteltuna niin sanotut hankekaavojen kohteet, joissa uusia asemakaavoja tai asemakaavamuutoksia räätälöidään tiedossa oleville hankkeille tai toimijoille. Mikäli hankkeen toteutuvat, eivät nämä tontit tule yleiseen markkinointiin.  

Uutena työpaikka-alueena tämän vuoden ohjelmointiin on tullut Läntisen Seppälänkankaan laajennus, joka on tällä hetkellä ajoitettu tulevan vuosikymmenen vaihteeseen ja sen jälkeen. Muut ajoitukseen tulleet uudet työpaikka-alueet ovat hankekaavojen kohteita. Lisäksi on tehty tarkistuksia alueiden toteutusajankohtaan.

Tänä vuonna on tarkoitus tuoda markkinointiin yritystontteja Tikkakoskelta, Itäisestä Seppälänkankaalta sekä Sääksvuoresta. Ajoitustaulukon perusteella ensi vuonna markkinointiin tulevien tonttien määrä on vähäinen. Vuosille 2026–27 ajoitetuista kohteista pinta-alallisesti huomattava osa on hankekaavojen kohteita.​

Ehdotus

Esittelijä

  • Hannu Kantonen, toimialajohtaja, hannu.kantonen@jyvaskyla.fi

Kaupunkirakennelautakunta hyväksyy TYKKI2025-ohjelman ohjaamaan uusien työpaikka-alueiden ajoitusta ja toteutusta.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.


Muutoksenhaku

 

Päätökseen voi hakea muutosta oikaisuvaatimuksella.

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

- asianosainen eli se, johon päätös on kohdistettu tai se, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa sekä
- kunnan jäsen.

Kuntien yhteisen toimielimen päätökseen saa oikaisuvaatimuksen tehdä myös sopimukseen osallinen kunta ja sen jäsen.

Oikaisuvaatimuksen maksu

Oikaisuvaatimuskäsittely on maksutonta.

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on jätettävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä tai erilliseen tiedoksiantotodistukseen merkittynä aikana. Mikäli päätös on annettu tiedoksi asianosaiselle sähköisenä viestinä hänen suostumuksellaan, katsotaan asiakirja annetun tiedoksi kolmantena päivänä viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä.

Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi Jyväskylän kaupungin verkkosivuille. Oikaisuvaatimusaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää ei lueta määräaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen toimittaa ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä.

Oikaisuvaatimuksen muoto, sisältö ja liitteet

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

- päätös, johon haetaan muutosta
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
- muutosvaatimuksen perusteet.

Oikaisuvaatimukseen on liitettävä asiakirjat, joihin sen tekijä vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

Kirjelmässä on mainittava oikaisuvaatimuksen tekijän nimi, asuinkunta ja postiosoite sekä puhelinnumero, johon asiaa koskevat ilmoitukset voidaan toimittaa.

 

 

 

Oikaisuvaatimuksen toimittaminen viranomaiselle

Oikaisuvaatimus on muutoksenhakijan tai hänen valtuuttamansa asiamiehen toimitettava Jyväskylän kaupungin kirjaamoon aukioloaikana ennen oikaisuvaatimusajan päättymistä. 

Oikaisuvaatimuksen voi toimittaa myös faksina tai sähköpostitse. Sähköistä asiakirjaa ei tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Sähköisen viestin (sähköpostin) katsotaan saapuneen viranomaiselle silloin, kun se on viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä siten, että viestiä voidaan käsitellä. Oikaisuvaatimus lähetetään aina lähettäjän omalla vastuulla. Jyväskylän kaupunki ei vastaa sähköpostilla lähetetyn oikaisuvaatimuksen tietoturvallisuudesta.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti päätöksen tehneelle toimielimelle tai viranhaltijapäätöksen osalta toimielimelle, jonka alaisuudessa viranhaltija toimii.

Jyväskylän kaupunki
PL 193
Vapaudenkatu 32 (käyntiosoite)
40101 Jyväskylä
kirjaamo@jyvaskyla.fi
Puhelin: 014 569 0888
Aukioloaika: klo 8.00–15.00

Päätös on lainvoimainen oikaisuvaatimusajan jälkeen, ellei siihen ole haettu muutosta eikä sitä ole otettu ylemmän toimielimen käsiteltäväksi.