Kaupunkirakennelautakunta, kokous 4.3.2025

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 44 Suunnitelma pitkäaikaisasunnottomuuden poistamiseksi 2025-2027

JyväskyläDno-2025-929

Perustelut

Asian valmistelijat kehittämisasiantuntija Susanna Hult, susanna.hult@jyvaskyla.fi ja palveluasiantuntija Sari Välimäki, sari.a.valimaki@jyvaskyla.fi

Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelman mukaisesti keskeisten ministeriöiden, kaupunkiseutujen, hyvinvointialueiden ja järjestöjen kanssa on käynnistetty valtakunnallinen ohjelma pitkäaikaisasunnottomuuden poistamiseksi. Ohjelman tavoitteena on pitkäaikaisasunnottomuuden poistaminen vuoteen 2027 mennessä.

Ohjelmatyöhön pitkäaikaisasunnottomuuden poistamiseksi on kutsuttu mukaan yhdeksän suurinta kaupunkia ja niiden alueilla toimivat hyvinvointialueet. Jyväskylän kaupunki ja Keski-Suomen hyvinvointialue ovat sitoutuneet yhdessä hallitusohjelman mukaiseen tavoitteeseen ja ohjelmatyöhön pitkäaikaisasunnottomuuden poistamiseksi yhteistyössä käynnistyvän hankkeen ja sen toteuttamiseksi laaditun suunnitelman mukaisesti.

Ohjelman paikallisten toimenpiteiden toteuttamiseksi Keski-Suomen hyvinvointialue ja Jyväskylän kaupunki Jyväskylän kaupunki ovat käynnistäneet Koti kaikille Keski-Suomessa –hankeen. Hankkeen päävastuu on Keski-Suomen hyvinvointialueella ja kaupunki toimii hankkeessa hankekumppanina. Hankkeen ja sitä toteuttavan suunnitelman tavoitteena on kehittää muun muassa asunnottomille suunnattuja palveluja yhteistyössä kaupungin ja hyvinvointialueen sekä vuokranantajien ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Hankkeessa pyritään huomioimaan erityisesti nuorten asunnottomuus.

Hankkeen ensimmäiselle kaudelle on myönnetty rahoitusta 210 212 euroa, joka kohdentuu Keski-Suomen hyvinvointialueelle. Jyväskylän kaupunki rahoittaa hanketta työpanoksellaan.

Asunnottomuus Jyväskylässä
Jyväskylässä on tehty pitkäjänteistä ohjelmatyötä asunnottomuuden vähentämiseksi vuodesta 2008 alkaen. Asunnottomuustyöllä on saatu vähennettyä asunnottomuutta, mutta kahden viimeisen vuoden aikana asunnottomuus on kääntynyt jälleen kasvuun. ARA:n asunnottomuustilastojen mukaan Jyväskylässä on vuonna 2024 ollut 144 asunnotonta, kasvua edellisvuoteen on tullut 18 %. Asunnottomista pitkäaikaisasunnottomia on 56 henkeä. Pitkäaikaisasunnottomalla tarkoitetaan henkilöä, jonka asunnottomuus on kestänyt vähintään vuoden, tai henkilö on ollut useasti asunnoton viimeisen 3 vuoden aikana.

Asunnoton henkilö majoittuu usein tilapäisesti tuttavien tai sukulaisten luona, mutta voi joutua yöpymään myös ulkona, ensisuojassa, porrashuoneissa, asuntolassa tai majoitusliikkeessä. Asunnottomuuden taustalla ovat usein yhtäaikaiset päihde- ja mielenterveysongelmat, vakava velkaantuminen ja asumisen taitojen heikkous sekä nuorilla koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle jääminen. Nämä ongelmat ylläpitävät kierrettä, joka johtaa asunnottomuuden pitkittymiseen

Asunnottomuustyössä tunnistettuja haasteita
Heikennykset sosiaaliturvaan ja toimeentulotukikäytöntöihin ovat lisänneet talouden
haasteita ja vaikeuttaneet arjenhallintaa, mikä näkyy lisääntyneinä häätöinä ja asunnottomuuden kasvuna. Asumis- ja elinkustannusten noustessa Jyväskylässä on kasvavaa tarvetta pienille, kohtuuhintaisille, ns. Kela-rajojen puitteissa oleville asunnoille.

Myös asunnottomuutta ehkäiseviin palveluihin ohjaudutaan usein liian myöhään. Varhainen tunnistaminen, asumisen neuvonnan palveluun ohjaaminen ja jalkautuva työ edellyttävät osaamisen vahvistamista ja työmuotojen kehittämistä. Hyvinvointialueen palvelujärjestelmä näyttäytyy osin pirstaleisena ja oikea-aikaiset palvelut voivat olla tarpeeseen nähden riittämättömiä. Palvelut ovat keskittyneet ohjaukseen ja arviointiin ja varsinaisiin korjaaviin ja kuntouttaviin palveluihin pääsyssä on viiveitä ja niiden palveluvalikoima on suppea.

Pitkäaikaisasunnottomien tarpeeseen soveltuva asuntokanta on puutteellinen. Tarvetta on yksikkömuotoisen tuetun asumisen lisäämiselle sekä yhteistyön tiivistämiselle vuokranantajien kanssa. Myös Asunto ensin – toimintamallin mukaisten, nopean asuttamisen mahdollisuudet ovat suppeat.

Suunnitelman tavoitteet ja toimenpiteet
Suunnitelman tavoite on pitkäaikaisasunnottomuuden poistaminen vuoden 2027 loppuun mennessä. Jyväskylä kaupungin vastuualueena on asunnottomuuden ennalta ehkäisevien palveluiden toteuttaminen asumisen neuvonnan palvelun kautta sekä riittävän ja tarkoituksenmukaisen asuntotuotannon mahdollistaminen. Hyvinvointialue vastaa sosiaalihuoltolain mukaisista palveluista.

Jyväskylän kaupungin tavoitteet ja toimenpiteet
1.Riittävä, monipuolinen ja sosiaalisesti kestävä asuntotuotanto
2.Asunnottomuuden ennaltaehkäisy ja varhainen tuki
3.Asunto ensin periaatteen vahvistaminen palvelujen kehittämisessä

Suunnitelman muita tavoitteita ja toimenpiteitä, joista päävastuu on hyvinvointialueella
4. Vahvistetaan asumisen riskien tunnistamista koulutuksen ja kirjaamiskäytäntöjen keinoin
5. Katkaistaan vuokrarästikierteitä ja ehkäistään häätöjä
6. Laaditaan toimiva hoito- ja palveluketju asunnottomien kanssa työskentelyyn
7. Kehitetään edelleen matalan kynnyksen ja liikkuvan tuen palveluita tarjoamaan tukea asunnottomille ja asunnottomuus riskissä oleville
8. Edistetään asuntojen kohdentumista pitkäaikaisasunnottomille
9. Vahvistetaan tiedontuotantoa ja kehitetään vaikuttavuuden arviointia
10. Hyödynnetään asunnottomuustilastoja palvelujen kehittämisessä

Ehdotus

Esittelijä

  • Mari Pitkänen, talous- ja hallintopäällikkö, mari.pitkanen@jyvaskyla.fi

Kaupunkirakennelautakunta merkitsee tiedoksi suunnitelman pitkäaikaisasunnottomuuden poistamiseksi 2025–2027.

---------

Kokouksessa edellä esitetyn päätösehdotuksen teki toimialajohtaja Hannu Kantonen.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.


Muutoksenhaku

 

Oikaisuvaatimusta tai valitusta ei saa tehdä päätöksestä, joka koskee:

- vain valmistelua tai täytäntöönpanoa (KuntaL 136 §, laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa 6 §)
- hallinnon sisäistä määräystä, joka koskee tehtävän tai muun toimenpiteen suorittamista (laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa 6 §)
- virka- tai työehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista ja viranhaltija on jäsenenä viranhaltijayhdistyksessä, jolla on oikeus panna asia vireille työtuomioistuimessa (KVhl 50 § 2 mom.)
- etuosto-oikeuden käyttämättä jättämistä (EtuostoL 22 §)
- varhaiskasvatuslain 57 §:n mukaista huomautusta tai huomion kiinnittämistä (Varhaiskasvatuslaki 63 § 2 mom.)
- hankintaoikaisun johdosta tehtyä päätöstä, jos hankintapäätöstä ei ole hankintaoikaisun johdosta muutettu (Hankintalaki 146 § )