Perustelut
Asemakaavan muutos koskee 20. kaupunginosan korttelia 46, korttelin 80 tonttia 3 sekä katu- ja puistoaluetta.
Asemakaavan tavoitteena on Huhtasuolla sijaitsevan Huhtakeskuksen kehittäminen vahvistuvana aluekeskuksena, jossa on palveluita, liiketoimintaa ja asumista. Huhtakeskuksen eteläosaan osoitetaan palveluita ja pohjoisosaan kerros- ja rivitaloasumista.
Lähtökohdat
Asemakaavan laatiminen on käynnistynyt kaavoitusohjelman mukaisesti. Asemakaavan vireilletulosta on ilmoitettu sanomalehti Keskisuomalaisessa 30.8.2022.
Jyväskylän kaupungin oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa suunnittelualue on kestävän liikkumisen taajamaa, ensisijaista rakentamisen kohdentamisvyöhykettä ja Huhtakeskus on merkitty lähikeskukseksi. Voimassa olevassa asemakaavassa alue on liike- ja yleisten rakennusten korttelialuetta (KLY), asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK), asuinkerrostalojen ja yleisrakennusten korttelialuetta (AKY-1), autopaikkojen korttelialuetta (LPA ja LPA-1), katualuetta (Nevakatu) ja puistoaluetta (VP). Voimassa olevissa asemakaavoissa alueelle on osoitettu rakennusoikeutta yhteensä 36 190 kerrosalaneliömetriä. Voimassa olevan asemakaavan mukaan Huhtakeskuksen rakennukset on mahdollista purkaa, ja rakentaa tilalle viisi-, neljä- ja kaksikerroksisia liike- ja palvelurakennuksia, mikä ei ole toteutunut. Suluntien varteen kaavassa osoitetut viisikerroksiset asuinkerrostalot ovat myös jääneet toteutumatta.
Suunnittelualueella on vuonna 1979 pääosin valmistunut Huhtakeskus, jossa on liiketiloja ja julkisten palveluiden tiloja. Alueella on monipuolisesti palveluja: vähittäistavarakauppa, kirjasto, nuorisotila, kampaamo, pitseria, terveysasema, apteekki, seurakunnan tilat, toimistotiloja sekä kylätoimisto. Huhtakeskuksen rakennukset ja ulkotilat tarvitsisivat peruskorjausta. Korjauksien toteuttaminen on taloudellisesti erittäin haastavaa huomioiden, että keskuksessa on paljon tyhjiä liiketiloja, runsaasti korjausvelkaa ja Huhtakeskus Oy:n omistuspohja on hajanainen. Huhtakeskuksen ilme viestii korjaustarpeesta ja alueen käyttäjät kokevat ympäristön turvattomaksi.
Suunnittelualueen eteläosassa Kangasvuorentien tuntumassa on neljän kerrostalon ryhmä, joiden tontilla on vilkkaasti liikennöity ajoyhteys Huhtakeskukseen. Suunnittelualueen pohjoisosassa on vuonna 2016 valmistunut Huhtasuon palvelutalo.
Huhtakeskuksen lähiympäristö on muuttunut voimakkaasti 2010-luvulta alkaen. Suunnittelualueen itäpuolelle valmistui vuonna 2015 yhtenäiskoulu- ja päiväkotirakennus. Kangasvuoren entisen sairaalan alueelle on rakentunut kerros-, rivi- ja omakotitaloja 2020-luvulla. Yleisiä alueita on kunnostettu ja parannettu. Suunnittelualueen läheisyyteen on valmistunut vuonna 2025 Huhtahalli-palloilukeskus.
Asemakaavan muutosluonnos
Kaavamuutoksella Huhtakeskuksen tontti jakautuu viideksi ja Rahkaraitin keskuspiha osoitetaan katuaukioksi. Rahkaraitin pohjoispuolelle sijoittuvat asuinrakentaminen ja eteläpuolelle palvelut. Kaavaratkaisu mahdollistaa keskuksen rakennuksien uudistamisen ja vaiheittaisen toteutuksen, jolloin suurimmalta osin palveluiden toiminnat voisivat jatkua alueella keskeytyksettä.
Suunnittelualueen rakennusoikeus vähenee 1580 kerrosalaneliömetriä.
Pohjoisosassa Rahkaraitin laidan ja Nevakadun varren nelikerroksisiin kerrostaloihin (AK-1) on mahdollista sijoittaa palveluita ja yhteistiloja maantasokerrokseen. Myös puiston (VP) viereen on osoitettu rakennusala nelikerroksiselle asuinkerrostalolle (AK). Suluntien ja puiston kulmaan on sijoitettu kaksikerroksista rivitalorakentamista (AR). Suluntien ja Nevakadun kulmauksessa sijaitsevan palvelutalon (AKY-1) toiminta säilyy ennallaan. Kaavaluonnoksessa asumista on yhteensä 9240 kerrosalaneliömetriä, mikä toteutuessaan tarkoittaa laskennallisesti uusia asuntoja noin 200 asukkaalle.
Huhtakeskuksen eteläosan yleisten rakennusten ja liikerakennusten korttelialueelle (YKL) sallitaan rakentamista 8000 kerrosalaneliömetriä kahteen kerrokseen. Lisäksi Rahkaraitilla säilyvät kaksi pientä liikerakennusta, joille on osoitettu toteutunutta laajuutta vastaavasti rakennusoikeutta yhteensä 280 kerrosalaneliömetriä. Kolmas pieni liikerakennus on mahdollista säilyttää tai purkaa. Nykyisen Huhtakeskuksen rakennusten toteutunut kerrosala on 8989 kerrosalaneliömetriä, joten kaava sallii laajuudeltaan lähes nykyistä vastaavan palvelurakentamisen.
Pysäköintialueet korttelin sisällä etelä- ja pohjoisosassa sekä Nevakadun varressa säilyvät ja ne on mahdollista toteuttaa maan tasoon myös jatkossa. Kangasvuorentien varressa olemassa olevien kerrostalojen tonteilla oleva ajorasite ja pyöräilyreitti muutetaan kaduksi, muuten Kangasvuorentien laidassa olevien asuinkerrostalojen kaavamerkinnät säilyvät ennallaan. Kerrostalojen tonttiliittymät ja pysäköinti säilyvät pääosin ennallaan.
Ostoskeskuksen keskipihaan perustuva rakenne säilytetään. Pihan katoksia voi purkaa ja uudistaa siten, että ne muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden Rahkaraitilla ja siihen rajautuvilla tonteilla. Asuminen tuo pihan laidalle uudenlaista toimintaa. Keskuksen tasakattoisten uudisrakennusten tulee muodostaa kortteleittain yhtenäisiä kokonaisuuksia.
Asemakaava on vaikutuksiltaan merkittävä ja sen hyväksyy kaupunginvaltuusto (hallintosääntö 8 §). Tonttijako hyväksytään asemakaavan yhteydessä.
Kaavaan liittyvää aineistoa on nähtävillä kaavoituksen sivuilla osoitteessa
https://www.jyvaskyla.fi/kaavoitus/vireilla/huhtakeskus-ja-lahialue. Asemakaavan muutosluonnosta esitellään avoimessa asukastilaisuudessa keskiviikkona 21.5.2025 kello 17-18:30 Huhtasuon yhtenäiskoulun ruokalassa, Huhta 3.
Ehdotus
Esittelijä
-
Hannu Kantonen, toimialajohtaja, hannu.kantonen@jyvaskyla.fi
Kaupunkirakennelautakunta päättää asettaa asemakaavan muutosluonnoksen alueidenkäyttölain 62 §:n sekä maankäyttö- ja rakennusasetuksen 30 §:n säännösten mukaisesti nähtäville, jotta osallisilla on tilaisuus esittää mielipiteensä asiasta.
Päätös
Päätösehdotus hyväksyttiin.