Perustelut
Asemakaavan laajennus koskee 64. kaupunginosaa. Asemakaavan muutos koskee 19. kaupunginosan virkistys- ja erityisaluetta, 20. kaupunginosan korttelin 73 tonttia 3, kortteleita 81–82, korttelin 83 tonttia 3, katu- ja virkistysaluetta, 64. kaupunginosan kortteleita 37–41 sekä katu- ja virkistysaluetta.
Asemakaavan laajennus- ja muutosalue alue sijaitsee Seppälänkankaan itäosassa, noin seitsemän kilometrin päässä Jyväskylän keskustasta. Kaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa datakeskuksen ja muun paljon tilaa vaativan yritystoiminnan sijoittuminen, sekä alueen liikenne- ja sähköverkon kehittäminen. Asemakaavan muutoksella yhdistetään alueen rakentumattomia teollisuuskorttelialueita, poistetaan toteutumattomia katuyhteyksiä, ja huomioidaan alueen luontoarvot ja virkistyskäyttö. Muutoksen yhteydessä tutkitaan lisäksi maamassojen käsittelyä ja hyödyntämistä.
Lähtökohdat
Asemakaavan laajennukseen ja muutokseen on ryhdytty kaupungin aloitteesta. Kaavan laadinta käynnistyi Jyväskylän kaupungin kaavoituskatsauksen 2024–2026 mukaisena Koivupurontien ja Yritystien kaavoituskohteena. Asemakaavan vireilletulosta on ilmoitettu sanomalehti Keskisuomalaisessa 1.11.2024. Suunnittelualue on kokonaisuudessaan kaupungin omistuksessa.
Suunnittelualue sijaitsee Laukaantien ja Äänekosken radan välisellä alueella, ja on pinta-alaltaan noin 74 hehtaaria. Alue rajautuu lännessä ja pohjoisessa Itäisen Seppälänkankaan yritysalueen toteutuneisiin teollisuuskortteleihin ja etelässä Koilliskehän katualuevaraukseen. Lähimmät vakituiset asuinrakennukset ja loma-asunnot sijaitsevat alueen itäpuolella ja Ankeriasjärven länsirannalla, sekä eteläpuolella Pysäkkivuoren erillistalojen alueella.
Jyväskylän oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa suunnittelualue on tilaa vaativien työpaikkojen aluetta sekä viheraluetta. Suunnittelualueelle on osoitettu viheryhteystarve.
Voimassa olevassa asemakaavassa suunnittelualue on teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta (T), teollisuus-, varasto- ja liikerakennusten korttelialuetta (TL-1), huoltoasemarakennusten korttelialuetta (LH), lähivirkistysaluetta (VL ja VL-1), suojaviheraluetta (EV) sekä katualuetta. T-kortteleissa 37–41 sallitaan polttoaineen jakelu, ja LH-kortteliin saa rakentaa liikennepalvelukeskuksen sekä 600 kerrosalaneliömetriä päivittäistavarakauppaa. Kortteleihin on osoitettu rakennusoikeutta yhteensä 197 000 kerrosalaneliömetriä (e=0.50). Kaavassa lähivirkistysalueille on osoitettu kolme sijainniltaan ohjeellista luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeää aluetta, joiden luontoarvojen ominaispiirteiden säilyminen tulee turvata alueen käytössä ja suunnittelussa (luo-1). VL-1-lähivirkistysalueita voidaan käyttää sade- ja muiden pintavesien keräilyyn, viivytykseen ja imeytykseen. Suunnittelualueen kaakkoisosan reuna-alue on asemakaavoittamatonta.
Suunnittelualueen korttelit ovat olleet rakentamattomina 2010-luvun loppupuolelta lähtien. Osa itäisen alueen kortteleista on aikanaan tasattu rakentamista valmistelevana toimenpiteenä ja osaa kortteleista sekä katualueesta on valmisteltu tasauksen toteuttamisvaihetta varten poistamalla kortteleiden puusto ja pintamaat. Alueen itäosassa kulkee maakuntaurana tunnettu ulkoilureitti.
Suunnittelualueelle on tehty luontotyyppiselvitys sekä liito-oravaselvitykset vuoden 2024 aikana. Läntisen osan metsäiselle alueelle tehdään linnustokartoitus alkukesällä 2025. Lisäksi kaavan laadinnan pohjaksi ja vaikutusten arviointia varten on alueelle laadittu tasaussuunnitelma ja massatarkastelu sekä käynnistetty hulevesi-, liikenne- ja meluselvitykset ja ilmastovaikutusten arviointi.
Asemakaavan muutosluonnos
Kaavaluonnoksella muodostuu yksi noin 47 hehtaarin suuruinen teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue (T), lähivirkistysaluetta (VL), yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten aluetta (ET) sekä katualuetta. T-korttelialueelle saa sijoittaa datakeskusrakennuksia ja energiahuoltoon liittyviä rakennuksia sekä toimintaa palvelevia oheistoimintoja. Alueelle saa sijoittaa pääkäyttötarkoitukseen liittyviä toimistotiloja enintään 10 % sallitusta rakennusoikeudesta. Tehokkuusluvuksi on osoitettu e=0.70, jolloin rakennusoikeuden määrä on noin 329 300 kerrosalaneliömetriä. Rakennusoikeus kasvaa noin 132 200 kerrosalaneliömetriä.
Korttelialueen rakennusala osoitetaan kahdelle osa-alueelle, joista itäisen osan rakennusala on noin 36 hehtaaria ja läntisen osan noin 6,8 hehtaaria. Näiden väliin jäävä korttelialueen osa osoitetaan ajoyhteyden aluevarauksella (ajo) sekä maanalaista hulevesijohtoa varten varatuksi alueen osaksi (hu-1). T-korttelialueen kerrosluvuksi sallitaan III, ja rakennusten enimmäiskorkeudeksi sallitaan 27 metriä. Itäisen kortteliosan reunaan osoitetaan puustoisena istutettava vyöhyke.
Kaavaratkaisulla poistuu toteutumattomia teollisuus-, varasto- ja liikerakentamiselle osoitettuja korttelialueita ja katualueita sekä huoltoasemarakennusten korttelialue. Kaavalla korttelialueen määrä kasvaa noin 7,6 hehtaaria, ja katualueiden määrä vähenee 5,1 hehtaaria. VL-alueen pinta-ala kasvaa noin 1,4 hehtaaria.
Asemakaavassa lähivirkistysalueille on osoitettu s-1-merkinnällä liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikan sekä luo-1-merkinnällä luonnonmonimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeiden alueiden rajaukset. Lisäksi lähivirkistysalueille osoitettuja toteutumattomia ulkoilureittien sijaintivarauksia on poistettu ja itäosan ulkoilureitin (maakuntaura) ohjeellinen sijainti on päivitetty uuden linjauksen mukaiseksi. Korttelialueen itäiselle ja Yritystien pohjoispuoliselle virkistysalueelle on osoitettu aluevaraukset hulevesien viivytykseen ja poisjohtamiseen.
Kaavaratkaisun vaikutuksia on arvioitu erityisesti kaavalla mahdollistettavan datakeskuksen toiminnan näkökulmasta, ja verrattu kaavaratkaisun muutoksia alueelle ja lähiympäristöön myös voimassa olevan asemakaavaan nähden. Tekeillä olevien selvitysten pohjalta luonnosvaiheen arvioinnissa on keskitytty erityisesti tutkimaan alueen massataloutta, sekä hulevesien ja ilmastovaikutusten ohjaamista rakentamisen ja toiminnan aikana. Ilmasto- ja päästövaikutusten arvioinnissa korostuu datakeskuksen tuottamien energiapäästöjen hyödyntäminen kaukolämmön tuotantoon. Hulevesien ohjautumisen vaikutuksissa on pyritty minimoimaan alueen rakentumisesta syntyvää riskiä Ankeriasjärven vesistölle. Mahdollistettavan toiminnan sekä kaavaratkaisun vaikutukset Laukaantien ympäristön liikenneverkolle on todettu vähäisiksi, sillä Koillisväylän rakentumisen ei ole arvioitu vaikuttavan alueen liikennemääriin.
Kaavamuutoksen aloitusvaiheessa suunnittelun käynnistymisestä on välitetty tietoa alueella asuville ja toimiville sekä järjestetty asukastilaisuus ja pienimuotoisempia tapaamisia. Asukkailta saadussa palautteessa ovat nousseet esiin muun muassa alueen hulevesien tilanne sekä suunnitellun datakeskustoiminnan vaikutukset lähiympäristöön.
Asemakaavan muutos on vaikutuksiltaan merkittävä ja sen hyväksyy kaupunginvaltuusto (hallintosääntö 8 §). Tonttijako laaditaan erillisenä.
Kaavaan liittyvää aineistoa on nähtävillä kaavoituksen verkkosivuilla.
Ehdotus
Esittelijä
-
Hannu Kantonen, toimialajohtaja, hannu.kantonen@jyvaskyla.fi
Kaupunkirakennelautakunta päättää asettaa asemakaavan muutosluonnoksen alueidenkäyttölain 62 §:n sekä maankäyttö- ja rakennusasetuksen 30 §:n säännösten mukaisesti nähtäville, jotta osallisilla on tilaisuus esittää mielipiteensä asiasta.
Päätös
Päätösehdotus hyväksyttiin.
Tarkistettu liite "Kaavaselostus" otetaan pöytäkirjan liitteeksi.