Kaupunkirakennelautakunta, kokous 27.5.2025

§ 120 Rekkamiehentien kortteleiden 18 ja 21 asemakaavan muutos sekä tonttijaon hyväksyminen asemakaavan yhteydessä

JyväskyläDno-2025-454

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Heidi Anttonen, kaavasuunnittelija, heidi.anttonen@jyvaskyla.fi

Perustelut

Asemakaavan muutos koskee 48. kaupunginosan kortteleita 18 ja 21 sekä virkistys- ja erityisaluetta.

Asemakaavan muutosalue sijaitsee Seppälänkankaan Palokankaalla. Kaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa kaupungin yritystonttitarjonnan monipuolistaminen sekä sähkö- ja elektroniikkajätteen kierrätykseen keskittyneen esikaupallisen laitoksen sijoittuminen (SER-laitos) laajentamalla nykyisten korttelialueiden käyttötarkoitusta. Kaavamuutoksessa tavanomaisen teollisen toiminnan ja varastoinnin lisäksi korttelialueille on tarkoitus mahdollistaa T/kem-merkinnällä merkittävän, vaarallisia kemikaaleja valmistavan tai varastoivan laitoksen sijoittamien ja rakentaminen. Kortteliin 18 sallitaan myös jätteenkäsittelyä palvelevien rakennusten ja laitosten, rakennelmien ja laitteiden sijoittaminen (T/kem-1).

Lähtökohdat

Asemakaavan muutokseen on ryhdytty kaupungin ja yksityisen hanketoimijan aloitteesta. Asemakaavan vireilletulosta on ilmoitettu sanomalehti Keskisuomalaisessa 20.12.2024. Suunnittelualue on pinta-alaltaan noin 9,9 hehtaaria, ja se on kaupungin omistuksessa.

Jyväskylän oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa suunnittelualue on tilaa vaativien työpaikkojen aluetta sekä viheraluetta.

Voimassa olevassa asemakaavassa suunnittelualue on teollisuus-, varasto- ja liikerakennusten korttelialuetta (TL-2), lähivirkistysaluetta (VL-1) sekä energiahuollon aluetta (EN). Lähivirkistysalueelle on osoitettu ohjeellinen ulkoilureitti, maakuntaura. Kortteleihin on osoitettu rakennusoikeutta yhteensä 24 576 kerrosalaneliömetriä (e=0.50).

Suunnittelualueen korttelit ovat olleet rakentamattomina 2010-luvun alkupuolelta lähtien. Korttelin 18 puusto on aikanaan kaadettu sekä tontti tasattu rakentamista valmistelevana toimenpiteenä. Alue rajautuu etelässä Rekkamiehentiehen ja pohjoisessa pääosin kaavoittamattomaan viheralueeseen. Lähimmät vakituisesti asutut asuinrakennukset sijaitsevat noin 250–470 metrin etäisyydellä.

Kaavaluonnoksesta saatu palaute

Kaavaluonnos oli nähtävänä 20.12.2024–31.1.2025. Nähtävänäolosta tiedotettiin sanomalehti Keskisuomalaisessa sekä osallisille lähetetyillä kirjeillä. Kaavaluonnoksesta annettiin nähtävänäolon aikana kaksi lausuntoa. Mielipiteitä kaavaluonnoksesta ei jätetty. Lausunnot antoivat Tukes ja Keski-Suomen Liitto.

Lausunnoissa esille nostetut asiat:

  • Ns. Seveso III- direktiivin tarkoittaman toiminnan sijoittuminen alueelle edellyttää Ympäristöministeriön asiaa koskevan ohjekirjeen huomioonottamista kaavoituksessa.
  • Aurinkoenergian hyödyntämistä ja viherkattoja ei tule sallia niiden muodostaessa palokuormaa ja edistäessä kemikaalionnettomuuden syntymistä ja estäessä sen torjuntaa.
  • Kaavaa laadittaessa on pyydettävä kunnan palo- ja pelastusviranomaisen sekä tarvittaessa Tukes:n lausunto.
  • Kaavamuutos tukee kiertotalouden ja huoltovarmuuden tavoitteiden sekä vihreän siirtymän toteutumista.
  • Kaavamuutoksen jälkeen kortteliin 18 suunniteltujen toimintojen sijoittumisen edellytykset arvioidaan Tukesin kemikaaliturvallisuusluvan käsittelyvaiheessa onnettomuuksien vaikutusten perusteella. Tulosten perusteella ratkaistaan toiminnan sijoittumismahdollisuudet kortteliin 18 sekä tarvittavat alueen ja ympäristön suojausratkaisut.
  • Perustuen vastaavista kohteista tehtyihin onnettomuuksien vaikutusten arviointeihin ja tapahtuneisiin onnettomuuksiin vastaavien kemikaalien käsittelyssä, ei laajoja vaikutuksia todennäköisesti ole.

 

Luonnosvaiheen palautteesta ja vastineista niihin on koottu erillinen yhteenveto, joka on asian liitteenä.

Asemakaavan muutosehdotus

Asemakaavan muutosehdotuksessa alueelle osoitetaan kaksi teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta, jolle saa sijoittaa merkittävän, vaarallisia kemikaaleja valmistavan tai varastoivan laitoksen (T/kem ja T/kem-1). T/kem-1- korttelialueelle sallitaan lisäksi jätteenkäsittelyä palvelevien rakennusten ja laitosten, rakennelmien ja laitteiden sijoittaminen.

Kaavamuutoksessa korttelialueiden koko, aluerajaukset sekä rakennusoikeuden määrä säilyvät voimassa olevan asemakaavan mukaisina. Tehokkuusluvuksi on osoitettu e=0.50, jolloin kokonaisrakennusoikeuden määrä on noin 24600 k-m². Kaavaratkaisussa myös energiahuollon alueet (EN) ja lähivirkistysalue (VL) sekä sillä sijaitseva ohjeellinen ulkoilureitti (maakuntaura) säilyvät ennallaan.

Asemakaavan muutosehdotus on kaavaratkaisultaan kaavaluonnoksen mukainen. Saadun palautteen ja tarkentuneen suunnittelun perusteella asemakaavan muutosehdotukseen on tehty seuraavanlaiset muutokset luonnosvaiheen jälkeen:

  • Korttelialueiden suurin sallittu kerroslukumäärä (II) on korvattu määräyksellä rakennuksen julkisivun likimääräisestä enimmäiskorkeudesta (20 m).
  • Aurinkoenergian hyödyntämisen ja viherkattojen kaavamääräyksiä on tarkennettu siten, että ne sallitaan palo- ja pelastusturvallisuus huomioon ottaen.
  • Asemakaavaan on täydennetty hulevesien hallintaan ja käsittelyyn liittyvää määräystä.
  • Kaavamääräyksiin on lisätty sammutusjätevesien käsittelyyn ja melun huomioimiseen liittyvät kaavamääräykset.
  • Kaavaselostusta on täydennetty vaikutusten arvioinnin osalta.

 

Asemakaavaehdotus pidetään julkisesti nähtävillä 14 päivää. Asemakaavan muutos on vaikutuksiltaan vähäinen ja sen hyväksyy kaupunkirakennelautakunta (hallintosääntö 16 §). Asemakaavan yhteydessä hyväksytään sitova tonttijako.

Kaavaan liittyvää aineistoa on nähtävillä kaavoituksen verkkosivuilla.

Ehdotus

Esittelijä

Hannu Kantonen, toimialajohtaja, hannu.kantonen@jyvaskyla.fi

Kaupunkirakennelautakunta

  • päättää asettaa asemakaavan laajennus- ja muutosehdotuksen sekä siihen liittyvän sitovan tonttijaon alueidenkäyttölain 65 §:n sekä maankäyttö- ja rakennuslain asetuksen 27 §:n säännösten mukaisesti julkisesti nähtäville
  • pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat viranomaislausunnot

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Valmistelija

  • Heidi Anttonen, kaavasuunnittelija, heidi.anttonen@jyvaskyla.fi

Perustelut

Kaavaehdotuksesta saatu palaute

Asemakaavan muutosehdotus oli nähtävillä 1.4.–15.4.2025 välisen ajan. Kaavaehdotuksesta annettiin nähtävänäolon aikana yksi lausunto. Asemakaavaehdotuksesta ei jätetty muistutuksia. Lausunnon antoi Keski-Suomen Liitto, jolla ei ollut huomautettavaa kaavaehdotuksesta.

Asemakaavan muutosehdotukseen on nähtävänäolon jälkeen päivitetty sammutusjätevesien hallintaan liittyvää kaavamääräystä.

Kaavaehdotukseen tehty muutos on vaikutuksiltaan vähäinen ja kaavan toteutusta tarkentava. Muutos ei edellytä kaavanehdotuksen uudelleen nähtäville asettamista.

Asemakaavan muutos on vaikutuksiltaan vähäinen ja sen hyväksyy kaupunkirakennelautakunta (hallintosääntö 16 §).

Kaavaan liittyvää aineistoa on nähtävillä kaavoituksen verkkosivuilla.

 

Ehdotus

Esittelijä

  • Hannu Kantonen, toimialajohtaja, hannu.kantonen@jyvaskyla.fi

Kaupunkirakennelautakunta hyväksyy asemakaavan muutosehdotuksen 28.4.2025 tarkistetussa muodossa sekä siihen liittyvän sitovan tonttijaon (korttelin 21 tontille 1).

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.


Muutoksenhaku

 

Valitusviranomainen ja valitusoikeus

Päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen.

Valituksen saa tehdä

- asianosainen eli se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
- kunnan jäsen
- viranomainen toimialaansa kuuluvissa asioissa
- maakunnan liitto ja kunta, joiden alueella kaavassa osoitetulla maankäytöllä on vaikutuksia sekä rekisteröity paikallinen tai alueellinen yhteisö toimialaansa kuuluvissa asioissa toimialueellaan.

Pelkästään kunnan jäsenyyden perusteella valitusoikeutta ei ole silloin, kun kyse on vaikutuksiltaan vähäisenä pidettävästä asemakaavan muutoksesta. (Alueidenkäyttölaki 191 § 3 mom.)

Vaikutukseltaan vähäisenä ei ole lain mukaan pidettävä asemakaavan muutosta, jossa muutetaan rakennuskorttelin tai muun alueen pääasiallista käyttötarkoitusta, supistetaan puistoja tai muita lähivirkistykseen osoitettuja alueita taikka nostetaan rakennusoikeutta tai rakennuksen sallittua korkeutta ympäristöön laajemmin vaikuttavalla tavalla, heikennetään rakennetun ympäristön tai luonnonympäristön arvojen säilymistä taikka muutetaan kaavaa muulla näihin rinnastettavalla tavalla. Vähäisen vaikutuksen käsite on rajattu paikallisiin, pienehköihin vaikutuksiin, jotka eivät ole alueellisesti tai sisällöllisesti merkityksellisiä.

Muutoksenhaun maksu

Valituksen käsittelyn maksullisuudesta saa tietoja valitusviranomaiselta. Maksuista, niiden määristä ja maksuvapautuksen perusteista on säädetty tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) ja tuomioistuinmaksulain 2 §:ssä säädettyjen maksujen tarkistamisesta annetussa oikeusministeriön asetuksessa (1122/2021). 

Valitusperusteet

Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että:

- päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä
- päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai
- päätös on muuten lainvastainen.

Valitusaika

Valitus on jätettävä hallinto-oikeudelle 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Valitusaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää ei lueta määräaikaan. Päätöksen katsotaan tulleen kaikkien valitukseen oikeutettujen tietoon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi Jyväskylän kaupungin verkkosivuille. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen toimittaa ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä.

Valituksen muoto, sisältö ja liitteet

Valitus on tehtävä kirjallisena.

Valituksessa on ilmoitettava

- päätös, johon haetaan muutosta
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
- perusteet, joilla muutosta vaaditaan
- valittajan nimi ja kotikunta
- postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

Valitukseen on liitettävä

- päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
- todistus siitä minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta, sekä
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

Valitus on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava.  Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituksen toimittaminen

Valitus on valittajan tai hänen valtuuttamansa asiamiehen toimitettava valitusviranomaiselle virka-aikana ennen valitusajan päättymistä. Valituksen voi toimittaa myös faksina tai sähköpostitse. Sähköistä asiakirjaa ei tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä, eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä. Sähköisen viestin (faksin ja sähköpostin) katsotaan saapuneen viranomaiselle silloin, kun se on viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä siten, että viestiä voidaan käsitellä.

Valitus lähetetään aina lähettäjän omalla vastuulla. Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet/#/.

 

 

 

 

 

Valitusviranomaisen yhteystiedot

Hämeenlinnan hallinto-oikeus
Raatihuoneenkatu 1
13100  HÄMEENLINNA
Puhelin: 029 56 42200 (vaihde)
Faksi: 029 56 42269
Sähköposti: hameenlinna.hao@oikeus.fi
Virka-aika:  klo 8.00 – 16.15