Kaupunkirakennelautakunta, kokous 27.5.2025

§ 113 Oikaisuvaatimus jalkakäytävällä liukastumista koskevassa asiassa

JyväskyläDno-2025-1747

Valmistelija

  • Timo Lampinen, juristi, timo.lampinen@jyvaskyla.fi

Perustelut

A:n kertoman mukaan hän liukastui 13.1.2025 kello 16.48 jalkakäytävällä Kauppakatu 21 kohdalla, jolloin hän hänen sääri- ja pohjeluunsa murtuivat. A vaati Jyväskylän kaupungilta korvauksena kivusta ja särystä 1 500 euroa.

Jalkakäytävä oli hiekoitettu 9.1.2025 ja hiekoituksen sekä liukastumisen välisenä aikana vallitsi poutainen pakkassää. Katupäällikkö katsoi, ettei kaupunki ollut laiminlyönyt liukkaudentorjuntaa ja hylkäsi korvaushakemuksen päätöksellään 22.4.2025 § 92.

Oikaisuvaatimus

A on tehnyt katupäällikön päätöksestä seuraavan oikaisuvaatimuksen:

Viitaten kaupungilta saamaani kielteiseen päätökseen korvaushakemuksesta tapauksessa JyväskyläDno-2025–1747, joka koski kaatumistani Jyväskylän kirkkopuiston kävelytiellä 13.1.2024 klo 16.48, esitän tällä oikaisuvaatimuksella vaatimukseni uudelleen käsiteltäväksi. Päätöksen mukaan Jyväskylän kaupunki ei katso laiminlyöneensä kunnossapitovelvollisuuttaan, koska alue oli ennen tapaturmaa hiekoitettu viimeksi 9.1.2024 klo 4.47. Tähän perusteluun liittyy kuitenkin merkittävä epäjohdonmukaisuus olosuhteiden ja kunnossapitovastuun näkökulmasta. Sääolosuhteet olivat vaihdelleet huomattavasti kyseisten päivien aikana. Kaupungin oman ilmoituksen mukaan lämpötila vaihteli ajanjaksolla -17,9 °C ja -3,2 °C välillä. Tällainen sään lauhtuminen aiheuttaa vääjäämättä jään sulamista ja uudelleen jäätymistä, mikä tekee kävelyteistä erityisen liukkaita. Kaatuminen tapahtui neljä vuorokautta viimeisimmän hiekoituksen jälkeen. Näin pitkä tauko kunnossapitotoimenpiteissä erityisesti olosuhteissa, joissa lämpötila sahaa nollan tuntumassa, osoittaa selkeästi kunnossapitovelvollisuuden laiminlyöntiä. Kaupungin olisi tullut seurata säätilannetta ja ryhtyä uusiin hiekoitustoimiin tilanteen muuttuessa merkittävästi.

Kuntalain ja maantielain mukaan kaupungilla on velvollisuus huolehtia katualueiden turvallisuudesta ja kunnossapidosta myös vaihtelevissa sääolosuhteissa. Hiekoitus on toimenpide, joka tulee tehdä olosuhteiden mukaisesti, ei vain ennalta määritellyin aikavälein. Mistään ei ilmene, että kukaan kaupungin puolesta olisi tarkastanut kävelytien liukkaustilannetta kyseisellä alueella neljän vuorokauden aikana ennen kaatumista. Ilman tällaista tarkastusta ei voida todeta, että lisähiekoitusta ei olisi tarvittu. Tässä tapauksessa kaupungin laiminlyönti koski kunnossapitotoimenpiteiden puuttumista nimenomaan sen jälkeen, kun olosuhteet olivat muuttuneet selvästi riskialttiiksi jalankulkijoille.

Edellä esitettyjen perusteiden nojalla vaadin, että Jyväskylän kaupunki muuttaa hylättyä päätöstään ja myöntää haetun korvauksen 1500 euroa kivusta, särystä ja tapaturman aiheuttamasta haitasta. Mikäli haettu 1500 euron korvaussumma ei tule kokonaisuudessaan hyväksytyksi, olen valmis hyväksymään myös perustellun pienemmän summan ottaen huomioon tapaturman aiheuttaman kivun, säryn ja toimintakyvyn tilapäisen haitan

Vastaus oikaisuvaatimukseen

Suomen vahingonkorvausoikeuden perusperiaatteen mukaan jokaisen on itse kärsittävä vahinko, joka hänelle sattuu. Jotta vahingon kärsinyt voisi vaatia jotain toista korvaamaan vahingon, on siihen oltava erityinen oikeusperuste. Jyväskylän kaupungilla tienpitäjänä ei ole kulkuväylillä tapahtuneista vahingoista ankaraa eli tuottamuksesta riippumatonta vastuuta. Liukastumistapauksissa vahingonkorvausvastuun syntymisen edellytyksenä on laiminlyönti liukkaudentorjunnassa. Pelkästään se seikka, että liukastumisvahinko on tapahtunut, ei osoita laiminlyöntiä. Suomen olosuhteissa on mahdotonta pitää kulkuväyliä sellaisessa kunnossa, ettei kukaan voisi koskaan liukastua.

Oikaisuvaatimuksen tekijällä on virheellinen käsitys hiekoituksen ja liukastumisen välillä vallinneesta säästä. Hän toteaa kirjelmässään lämpötilan sahanneen nollan tuntumassa. Tämä ei pidä paikkaansa. Lämpötila vaihteli -17,9 asteesta -3,2 asteeseen, joka oli lämpötila vahingon sattuessa. Vaikka sää lauhtui merkittävästi, oli pakkasta kuitenkin koko ajan useita asteita. Liukkautta aiheuttavaa sulamista ei siten päässyt tapahtumaan.

Hiekoituksia ei tehdä määräajoin, vaan tarpeen mukaan. Hiekoituksen ja liukastumisen välillä vallitsi poutainen pakkassää. Olosuhteet eivät ole tällöin edellyttäneet muita liukkaudentorjuntatoimenpiteitä, eikä kunnossapitoa ole laiminlyöty. Vahinko ei siten ole johtunut Jyväskylän kaupungin tuottamuksesta.

Lainkohdat: vahingonkorvauslaki 2 luku 1 §, kuntalaki 134 §

 

Ehdotus

Esittelijä

  • Hannu Kantonen, toimialajohtaja, hannu.kantonen@jyvaskyla.fi

Kaupunkirakennelautakunta hylkää oikaisuvaatimuksen.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Liitteet

Oheismateriaali


Muutoksenhaku

 

Valitusviranomainen ja valitusoikeus

Päätökseen voi hakea muutosta valittamalla Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen.

Valituksen saa tehdä

- asianosainen eli se, johon päätös on kohdistettu tai se jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa sekä
- kunnan jäsen.

Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksella myös asianosainen sekä kunnan jäsen.

Muutoksenhaun maksu

Valituksen käsittelyn maksullisuudesta saa tietoja valitusviranomaiselta. Maksuista, niiden määristä ja maksuvapautuksen perusteista on säädetty tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) ja tuomioistuinmaksulain 2 §:ssä säädettyjen maksujen tarkistamisesta annetussa oikeusministeriön asetuksessa (1122/2021). 

Valitusperusteet

Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että:

- päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä,
- päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai
- päätös on muuten lainvastainen

Valitusaika

Valitus on jätettävä hallinto-oikeudelle 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Mikäli päätös on annettu tiedoksi asianosaiselle sähköisenä viestinä hänen suostumuksellaan, katsotaan asiakirja annetun tiedoksi kolmantena päivänä viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä.

Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi Jyväskylän kaupungin verkkosivuille. Valitusaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää ei lueta määräaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen toimittaa ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä.

 

 

 

Valituksen muoto, sisältö ja liitteet

Valitus on tehtävä kirjallisena.

Valituksessa on ilmoitettava

- päätös, johon haetaan muutosta
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
- perusteet, joilla muutosta vaaditaan
- valittajan nimi ja kotikunta
- postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa
- mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan
- valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Valitukseen on liitettävä

- päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
- todistus siitä minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta, sekä
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

Valitus on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituksen toimittaminen

Valitus on valittajan tai hänen valtuuttamansa asiamiehen toimitettava valitusviranomaiselle virka-aikana ennen valitusajan päättymistä. Valituksen voi toimittaa myös faksina tai sähköpostitse. Sähköistä asiakirjaa ei tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä, eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä. Sähköisen viestin (faksin ja sähköpostin) katsotaan saapuneen viranomaiselle silloin, kun se on viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä siten, että viestiä voidaan käsitellä.

Valitus lähetetään aina lähettäjän omalla vastuulla. Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet/#/.

 

 

 

 

Valitusviranomaisen yhteystiedot

Hämeenlinnan hallinto-oikeus
Raatihuoneenkatu 1
13100 HÄMEENLINNA
Puhelin: 029 56 42200 (vaihde)
Faksi: 029 56 42269
Sähköposti: hameenlinna.hao@oikeus.fi
Virka-aika: klo 8.00–16.15