Perustelut
Perusopetuslain (30 §) mukaan opetukseen osallistuvalla on oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta, oppilaanohjausta ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Opetusryhmät tulee muodostaa siten, että opetuksessa voidaan saavuttaa opetussuunnitelmassa asetetut tavoitteet.
Opetusryhmiä muodostettaessa on huomioitava, että opetus on järjestettävä oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti ja siten, että se edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä (Perusopetuslaki 3 §).
Jyväskylän kaupunginvaltuusto hyväksyi 21.2.2022 kaupunkistrategian, jossa korostetaan kaupungin roolia koulutus- ja kulttuurikaupunkina. Tämän tavoitteen toteutumista tuetaan strategiassa määriteltyjen teemojen avulla. Yksi perusopetusta ohjaavista teemoista on ”Innostava ja kannustava kasvatuksen ja koulutuksen polku asukkaiden elinikäiseen oppimiseen”. Tämän teeman mukaisesti turvataan 0-15 vuotiaiden lasten ja nuorten yhdenvertaiset mahdollisuudet terveeseen kasvuun ja hyvään oppimiseen riittävien varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen resurssien avulla. Lisäksi perusopetuksessa varmistetaan yleisen, tehostetun ja erityisen tuen toteutuminen. Lasten ja nuorten kokonaisvaltaista hyvinvointia edistetään yhtenäisen opinpolun sekä monipuolisten ja vaikuttavien nuorten palveluiden kautta. Jyväskylässä tuetaan opinpolun nivelvaiheita, ehkäistään koulupudokkuutta, koulukiusaamista sekä syrjäytymistä. Teeman vaikuttavuutta seurataan mm. asettamalla tavoitteeksi sijoittua varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen resurssoinnissa viiden parhaan joukkoon Suomen 10 suurimman kaupungin vertailussa suhteutettuna asukaslukuun.
Jyväskylän kaupunginvaltuusto päätti 25.11.2024 vuoden 2025 talousarviosta sekä taloussuunnitelmasta vuosille 2025-2027. Hyväksyttyyn talousarvioon on kirjattu perusopetuksen keskeiseksi painopistealueeksi lasten ja nuorten osallisuutta vahvistavan toimintakulttuurin kehittäminen. Tärkeänä lähtökohtana on lähikouluperiaate eli mahdollisuus saada tarvitsemansa oppimisen ja koulunkäynnin tuki lähikoulussa – eli mahdollisuus saada tarvittava oppimisen ja koulunkäynnin tuki omassa lähikoulussa tai -alueella. Lisäksi vahvistetaan laadukasta oppimista ja hyvinvointia edistävää yleistä tukea. Ennakointia ja toimintaympäristön muutoksiin varautumista parannetaan kehittämällä ja selkeyttämällä tuen rakenteita, prosesseja ja toimintatapoja niin kaupunkitasolla, alueellisesti kuin yksikkökohtaisestikin. Yksilöllisempää ja vahvempaa tukea tarjotaan laajentamalla yhteisopettajuutta, joustavia ryhmittelyjä, pienryhmäopetusta, konsultaatiota sekä erityisopetusosaamista, jotta yhä useampi lapsi ja nuori saa tarvitsemansa tuen.
Vuoden 2025 talousarviossa perusopetukselle myönnettiin 258 000 euron lisämääräraha opetusresurssiin vahvistamiseen. Tästä summasta 188 000 euroa kohdennetaan Valteri-Onerva -koulun ennakoidun määrärahaylityksen kattamiseen ja jäljelle jäävä osuus suunnataan perusopetuksen opetusresurssiin.
Perusopetuksen vähimmäistuntimäärää nousee valtakunnallisesti kolmella vuosiviikkotunnilla 1.8.2025 alkaen. Tuntijakoasetuksen muutoksen myötä vuosiluokilla 1-2 lisätään yksi vuosiviikkotunti sekä äidinkielen ja kirjallisuuden että matematiikan opetukseen. Lisäksi vuosiluokille 3-6 lisätään yksi vuosiviikkotunti äidinkieli ja kirjallisuuden opetusta.
Oppimisen tukea koskeva lakimuutos astuu voimaan 1.8.2025 ja se vaikuttaa oppilaan tuen järjestämiseen, opetuksen resurssointiin ja opetusryhmien muodostamiseen. Uusi laki velvoittaa opetuksen järjestäjiä huolehtimaan oppimisen tuen edellytyksiä tukevista opetusjärjestelyistä sekä tarjoamaan ryhmäkohtaista tukea jokaisessa koulussa ja luokassa. Lakimuutoksen myötä ryhmäkohtaiset tukimuodot korvaavat nykyisen yleisen tuen. Opetuksen järjestäjien on suunniteltava nämä tukimuodot etukäteen ja varattava niihin vähintään 0,122 vuosiviikkotuntia oppilasta kohden. Lisäksi laki määrittää, että yhdessä luokan- tai aineenopettajan opettamassa ryhmässä voi jatkossa olla enintään viisi oppilasta, joilla on oppilaskohtaisen tuen päätös erityisopettajan tai erityisluokanopettajan opetuksesta pienryhmässä tai erityisluokalla. Lakimuutoksen arvioidaan aiheuttavan merkittäviä taloudellisia vaikutuksia, mutta niiden tarkkaa mittaluokkaa ei ole vielä määritelty. Talousarviossa 2025 ei lakimuutosta ole huomioitu, sillä lain valmistelun keskeneräisyys syksyn 2024 aikana ei mahdollistanut määräraha-arvion sisällyttämistä talousarvioon 2025.
Vuoden 2025 talousarviossa perusopetuksen toimintaa arvioivaksi mittariksi on määritelty opetuksen vuosiviikkotuntimäärä oppilasta kohden. Vuosiluokkien 1-9 opetustuntien oppilaskohtainen vertailuluku vuodelle 2025 on vähintään 1,71 tuntia oppilasta kohden (talousarviossa 2024 1,69). Opetusryhmien keskimääräiset laskennalliset ryhmäkokomittarit on määritelty seuraavasti: Vuosiluokat 1-6 18,7 oppilasta ryhmää kohden (talousarviossa 2024 19,1) ja vuosiluokat 7-9 17,4 oppilasta ryhmää kohden (talousarviossa 2024 18,5). Lukuvuoden 2025-2026 opetusresurssien valmistelussa on huomioitu vuoden 2024 talousarvion toiminta- ja talousraportin sekä vuoden 2025 talousarvion valmistelussa käytetyt tiedot. Lisäksi suunnittelussa on otettu huomioon vuodelle 2025 hyväksytyt toiminnalliset tavoitteet.
Alustavien arvioiden mukaan perusopetusryhmien määrä vähenee lukuvuonna 2025-2026 verrattuna kuluvan lukuvuoden tasoon. Vuosiluokilla 1-6 ryhmien määrän arvioidaan vähenevän noin seitsemällä ryhmällä ja vuosiluokilla 7-9 vähennys on arviolta kaksi ryhmää.
Perusopetukseen valmistavan opetuksen ryhmien määrä on vaihdellut vuosina 2022-2024, ollen enimmillään 27 ryhmää. Vakituisia ryhmiä on tällä hetkellä seitsemän ja oppilasmäärän kasvun myötä niiden määrä nousee kahdella 1.8.2025 alkaen. Valmistavan opetuksen tarpeen määrää on haastavaa ennakoida, joten muut ryhmät säilyvät edelleen määräaikaisina. Vuoden 2025 talousarviossa on varauduttu siihen, että lukuvuonna 2025-2026 valmistavassa opetuksessa on enintään 14 opetusryhmää.
Yleisopetuksen resurssien jakamisessa hyödynnetään talouden ja toiminnanohjauksen järjestelmää (FPM), jossa koulun opetusresurssi määrittyy euroina. Järjestelmä laskee jokaisen koulun keskimääräisen palkkaprofiilin henkilöstöjakauman perusteella. Näin tuntiresurssin muuntaminen euroiksi kohtelee tasavertaisesti kouluja riippumatta opettajien kelpoisuuksista tai kokemuslisistä. FPM -ohjelmaan syötetään oppilasmäärätiedot, palkkaprofiilit sekä tiedot niistä resursseista, jotka on kouluille jaettu tunteina (mm. erityisopetus, VES-tunnit). Lisäksi ohjelmaan määritellään haluttu oppilaskohtainen resurssitaso. Sivistyslautakunnan määrittelemät resurssitasoa kuvaavat mittarit, kuten laskennallinen opetusryhmäkoko ja vuosiviikkotuntimäärä oppilasta kohden on sisällytetty ohjelman laskenta-ajureihin.
Ohjelma tuottaa annettujen tietojen perusteella koulukohtaisen laskennallisen budjetin. Ohjelman avulla voidaan myös arvioida suunniteltavan lukuvuoden (1.8. - 31.7.) resurssipäätöstason suhdetta kalenterivuoden talousarvioon.
Laskennan jälkeen perusopetuksen palvelujohtaja käy resurssikeskustelut perusopetuksen rehtorien kanssa. Keskusteluissa tarkastellaan koulujen opetusresurssia ja sen käyttötapoja yhdenvertaisuuden, resurssien käytön läpinäkyvyyden sekä osaamisen jakamisen näkökulmasta. Keskustelujen pohjalta voidaan tehdä harkinnanvaraisia korjauksia koulujen euromääräisiin resursseihin esimerkiksi haastavan oppilasmäärärakenteen perusteella. Resurssien suunnittelussa painotetaan kokonaistaloudellisuutta, joustavuutta ja opetusresurssien monipuolista hyödyntämistä.
Opetusresurssin jakamisen perusteita koskevan sivistyslautakunnan päätöksen jälkeen toimialajohtaja vahvistaa kouluyksikkökohtaiset resurssit. Lukuvuoden 2025-2026 opetus ja toiminta perusopetuksen kouluilla järjestetään päätetyn resurssointilinjauksen mukaisesti.
Toimivalta asiassa
Sivistyslautakunnan tehtäväalueen toimintasäännön 3 §:n mukaan sivistyslautakunta päättää opetusresurssien jakamisen perusteista.
Ehdotus
Esittelijä
-
Eino Leisimo, toimialajohtaja, eino.leisimo@jyvaskyla.fi
Sivistyslautakunta merkitsee valmistelutilanteen tiedoksi ja päättää, että perusopetuksen opetusresurssien jakoa lukuvuodelle 2025-2026 jatketaan edellä esitettyjen reunaehtojen mukaisesti.
Päätös
Päätösehdotus hyväksyttiin.