Kaupunkirakennelautakunta, kokous 25.8.2026

§ 145 Sireenitie 18 asemakaavamuutos sekä tonttijaon hyväksyminen asemakaavan yhteydessä

JyväskyläDno-2023-231

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Reijo Teivaistenaho, asemakaava-arkkitehti, reijo.teivaistenaho@jyvaskyla.fi

Perustelut

Asemakaavan muutos koskee 66. kaupunginosan korttelin 187 tonttia 7.

Kaavamuutosalue sijaitsee Jyskässä. Asemakaavan muutoksella jaetaan erillispientalotontontti kahdeksi tontiksi, joille molemmille sallitaan paritalon rakentaminen.

Lähtökohdat

Asemakaavamuutoksen laatiminen on käynnistynyt yksityisen maanomistajan aloitteesta. Vireilletulosta ja asemakaavaluonnoksen nähtävänä olosta on kuulutettu sanomalehti Keskisuomalaisessa 19.5.2026. Kaava-alue on laajuudeltaan 2212 neliömetriä.

Jyväskylän oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa suunnittelualue on Kestävän liikkumisen taajamaa ja ensisijaista rakentamisen kohdentamisvyöhykettä, jolla tehokas ympäristöönsä sopiva täydennysrakentaminen ja uudisaluerakentaminen on erityisen suotavaa.

Voimassa olevassa asemakaavassa kiinteistö on erillispientalojen korttelialuetta (AO-3), jota koskevan asemakaavamääräyksen mukaan rakennuspaikalle saa rakentaa enintään kaksi asuntoa. Rakennuspaikka ei saa olla 600 m2 pienempi. Kiinteistölle on osoitettu rakennusoikeutta 250 kerrosalaneliömetriä.

Kaavaluonnoksesta saatu palaute

Asemakaavaluonnos on ollut nähtävänä 19.5.– 2.6.2026, jonka aikana saatiin kaksi lausuntoa ja Keski-Suomen elinvoimakeskuksen tiedoksianto siitä, ettei sillä ole lausuttavaa asemakaavaan. Mielipiteitä ei jätetty. Alva-yhtiöt Oy:n lausunto oli luonteeltaan tekninen. Lupa- ja valvontavirastolla ei ollut huomautettavaa asemakaavan valmisteluvaiheen aineistoon.

Asemakaavan muutosehdotus

Asemakaavan muutosehdotuksessa korttelialue on osoitettu erillispientalojen korttelialueeksi (AO).  Asemakaavan muutoksella rakennusoikeuden määrä lisääntyy 110 kerrosalaneliömetrillä 360 kerrosalaneliömetriin. Molemmille muodostettavalle tontille on osoitettu rakennusoikeutta 180 kerrosalaneliömetriä, jolloin korttelitehokkuudeksi tulee noin e=0.16. Rakennuksiin tulee rakentaa osittainen kellarikerros. Tällä tavalla tontin korkeuserot voidaan hyödyntää eivätkä rakennukset kohoa alueen muita rakennuksia korkeammiksi.

Asemakaavan muutosehdotus on kaavaratkaisultaan kaavaluonnoksen mukainen. Saadun palautteen perusteella asemakaavaehdotusta on muutettu luonnosvaiheen jälkeen:

  • Hulevesimääräyksen mitoitussademäärä on muutettu muotoon 216 l/s/ha
  • Asemakaavakarttaan on tontille 187-17 lisätty ajorasite ja tontille 187-18 maanalaista johtoa varten varattu alueen osa.

Asemakaavan muutosehdotus pidetään julkisesti nähtävänä 14 päivää. Asemakaavan muutos on vaikutuksiltaan vähäinen ja sen hyväksyy kaupunkirakennelautakunta (hallintosääntö 16 §).

Sitova tonttijako hyväksytään asemakaavan yhteydessä.

Kaavaan liittyvää aineistoa on nähtävillä kaavoituksen verkkosivuilla osoitteessa https://www.jyvaskyla.fi/kaavoitus/vireilla/sireenitie-18

Ehdotus

Esittelijä

Hannu Kantonen, toimialajohtaja, hannu.kantonen@jyvaskyla.fi

Kaupunkirakennelautakunta

  • päättää asettaa asemakaavan muutosehdotuksen siihen liittyvän sitovan tonttijaon alueidenkäyttölain 65 §:n sekä maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 §:n säännösten mukaisesti julkisesti nähtäville
  • pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat viranomaislausunnot​​​

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Valmistelija

  • Reijo Teivaistenaho, asemakaava-arkkitehti, reijo.teivaistenaho@jyvaskyla.fi

Perustelut

Kaavaehdotuksesta saatu palaute

Asemakaavan muutos on ollut nähtävänä 26.6.-10.7.2026.Lausuntoja tai mielipiteitä ei saatu. Asemakaavaehdotusta ei ole muutettu nähtävänäolon jälkeen.

Asemakaavan muutos on vaikutuksiltaan vähäinen ja sen hyväksyy kaupunkirakennelautakunta (hallintosääntö 16 §).

Sitova tonttijako hyväksytään asemakaavan yhteydessä.

Kaavaan liittyvää aineistoa on nähtävillä kaavoituksen verkkosivuilla osoitteessa https://www.jyvaskyla.fi/kaavoitus/vireilla/sireenitie-18.

Ehdotus

Esittelijä

  • Hannu Kantonen, toimialajohtaja, hannu.kantonen@jyvaskyla.fi

Kaupunkirakennelautakunta hyväksyy asemakaavan muutosehdotuksen sekä siihen liittyvän sitovan tonttijaon.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.


Muutoksenhaku

Valitusosoitus, asemakaavan hyväksyminen

Valitusviranomainen ja valitusoikeus

Päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. 

Valituksen saa tehdä 

- asianosainen eli se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) 
- kunnan jäsen 
- viranomainen toimialaansa kuuluvissa asioissa 
- maakunnan liitto ja kunta, joiden alueella kaavassa osoitetulla maankäytöllä on vaikutuksia sekä rekisteröity paikallinen tai alueellinen yhteisö toimialaansa kuuluvissa asioissa toimialueellaan. 

Pelkästään kunnan jäsenyyden perusteella valitusoikeutta ei ole silloin, kun kyse on vaikutuksiltaan vähäisenä pidettävästä muun asemakaavan kuin ranta-asemakaavan muutoksesta. (Alueidenkäyttölaki 191 § 3 mom.) 

Vaikutukseltaan vähäisenä ei ole lain mukaan pidettävä asemakaavan muutosta, jossa muutetaan rakennuskorttelin tai muun alueen pääasiallista käyttötarkoitusta, supistetaan puistoja tai muita lähivirkistykseen osoitettuja alueita taikka nostetaan rakennusoikeutta tai rakennuksen sallittua korkeutta ympäristöön laajemmin vaikuttavalla tavalla, heikennetään rakennetun ympäristön tai luonnonympäristön arvojen säilymistä taikka muutetaan kaavaa muulla näihin rinnastettavalla tavalla. Vähäisen vaikutuksen käsite on rajattu paikallisiin, pienehköihin vaikutuksiin, jotka eivät ole alueellisesti tai sisällöllisesti merkityksellisiä. 

Muutoksenhaun maksu 

Valituksen käsittelyn maksullisuudesta saa tietoja valitusviranomaiselta. Maksuista, niiden määristä ja maksuvapautuksen perusteista on säädetty tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) ja tuomioistuinmaksulain 2 §:ssä säädettyjen maksujen tarkistamisesta annetussa oikeusministeriön asetuksessa (1020/2024).  Ajantasainen tieto oikeudenkäyntimaksuista löytyy Tuomioistuinlaitoksen sivustolta. 

Valitusperusteet 

Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että: 

- päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä; 
- päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa; tai 
- päätös on muuten lainvastainen. 

Päätöksen tiedoksisaanti ja valitusaika 

Valitus on jätettävä hallinto-oikeudelle 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Valitusaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää ei lueta määräaikaan. Päätöksen katsotaan tulleen kaikkien valitukseen oikeutettujen tietoon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi Jyväskylän kaupungin verkkosivuille. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen toimittaa ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä. 

Sähköisen asiakirjan katsotaan saapuneen määräajassa, jos asiakirja saapuu valitusviranomaiselle viimeistään määräajan viimeisen päivän aikana. Paperinen valituskirjelmä on toimitettava viimeistään määräajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä. 

Valituksen muoto, sisältö ja liitteet 

Valitus on tehtävä kirjallisena. Sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.  

Valituksessa on ilmoitettava​​​: 

- päätös, johon haetaan muutosta;  
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi; 
- perusteet, joilla muutosta vaaditaan;  
- valittajan nimi, henkilötunnus tai yritys- ja yhteisötunnus sekä kotikunta; ja puhelinnumero, postiosoite ja sähköinen tai muu mahdollinen osoite, johon asiaa koskevat ilmoitukset ja oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat valittajalle voidaan toimittaa (prosessiosoite). Valituksen tai muun asiakirjan toimittaminen hallintotuomioistuimen sähköiseen asiointipalveluun katsotaan ilmoitukseksi sähköisen asiointipalvelun käyttämisestä prosessiosoitteena. Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat. 

Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja yhteystiedot. 

Muun kuin sähköisen valituksen on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. 

 

Valitukseen on liitettävä: 

- päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä;  
- todistus siitä minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkami-sesta; sekä  
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. 

Valituksen toimittaminen 

Valitus on valittajan tai hänen valtuuttamansa asiamiehen toimitettava valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä. 

Valitus tulee ensisijaisesti tehdä oikeushallinnon sähköisen asiointipalvelun kautta osoitteessa https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet/. Vaihtoehtoisesti valituksen voi lähettää sähköpostitse tai postitse. Valituksen voi toimittaa hallinto-oikeuden kirjaamoon myös henkilökohtaisesti tai lähetin tai asiamiehen välityksellä. 

Sähköistä asiakirjaa ei tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä, eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä. Sähköisen viestin katsotaan saapuneen viranomaiselle silloin, kun se on viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä siten, että viestiä voidaan käsitellä. 

Valitus lähetetään aina lähettäjän omalla vastuulla. 

Valitusviranomaisen yhteystiedot 

Hämeenlinnan hallinto-oikeus 
Raatihuoneenkatu 1 
13100  HÄMEENLINNA 
Puhelin: 029 56 42200 (vaihde) 
Sähköposti: hameenlinna.hao@oikeus.fi 
Virka-aika:  klo 8.00 – 16.15