Kaupunkirakennelautakunta, kokous 25.8.2026

§ 147 Autovahinkoa koskeva oikaisuvaatimus

JyväskyläDno-2026-2741

Valmistelija

  • Timo Lampinen, juristi, timo.lampinen@jyvaskyla.fi

Perustelut

A kertoi autonsa pohjamuovien rikkoutuneen 17.7.2026 Nisulankadulla. Hänen mukaansa tien keskelle oli rakennettu lähes 30 cm korkea epätasainen asfalttitöyssy. A vaati Jyväskylän kaupunkia maksamaan korvauksena vahingosta 180 euroa.

Katupäällikkö hylkäsi vahingonkorvaushakemuksen päätöksellään JyväskyläDno-2026-2741.

Oikaisuvaatimus            

A on tehnyt päätöksestä seuraavan oikaisuvaatimuksen:

En hyväksy päätöstä.

Päätöksessä todetaan, että hidaste oli "tavanomainen" ja että ajoin huomattavaa ylinopeutta. Kiistän molemmat väitteet. Ajoin työmaa-alueella varovasti, mutta siitä huolimatta auton pohjamuovisuoja osui työmaan epätasaiseen pintaan ja vaurioitui.

Liitteenä olevista valokuvista näkyy selvästi, ettei kyse ollut tavanomaisesta hidasteesta vaan poikkeuksellisen epätasaisesta ja jyrkästä työmaan ylityksestä. Kyseinen pohjamuovisuoja oli juuri uusittu noin vuodenvaihteen aikaan aiempien Jyväskylän huonokuntoisten teiden aiheuttamien vaurioiden vuoksi, joten kyse ei ollut vanhasta tai valmiiksi rikkoutuneesta osasta.

Päätöksessä esitetty väite ylinopeudesta perustuu ilmeisesti työntekijän omaan arvioon eikä objektiiviseen mittaukseen. Pelkkä arvio ei riitä osoittamaan ylinopeutta.

Katson edelleen, että työnaikainen hidaste oli toteutettu tavalla, joka aiheutti tarpeettoman vaaran myös varovaisesti ajaville tienkäyttäjille.

Pyydän, että asia käsitellään uudelleen.

Vastine

Suomen vahingonkorvausoikeudessa lähtökohtana on, että jokaisen on itse kärsittävä vahinko, joka häntä kohtaa. Jotta vahingon kärsinyt voisi vyöryttää vahingon toisen korvattavaksi, on siihen oltava jokin erityinen oikeusperuste. Kaupungilla tienpitäjänä ei ole kaduilla tapahtuneista ajoneuvovahingoista ankaraa eli tuottamuksesta riippumatonta vastuuta. Korvausvastuun syntymisen edellytyksenä on tuottamus, eli virhe tai laiminlyönti kadun kunnossapidossa.

Vahinko tapahtui tietyöalueella, jonne oli tehty kadun poikki öljysorasta tilapäinen hidaste nopeuksien alentamiseksi. Tämän kaltaisista työmaahidasteista ei laadita kirjallisia suunnitelmia, joista niiden mitoitukset ilmenisivät. A:n oikaisuvaatimuksena käsiteltävään sähköpostiviestiin sisältyy töyssystä valokuva, josta ei kuitenkaan ilmene milloin se on otettu. Vastaavan työnjohtajan mukaan hidaste on ollut muodoltaan ja korkeudeltaan yleisesti käytettävää mallia.

Vahingoittunut auto on vuonna 2015 käyttöön otettu Mercedes Benz CLA 200 D -farmari. Jos hidaste olisi ollut vahingonkorvaushakemuksessa väitetyn korkuinen (lähes 30 cm), olisi sen ylittäminen ollut mahdotonta matalalla farmariautolla.

Liikenteenlaskennan mukaan kyseisellä katuosuudella kulkee molemmat ajosuunnat huomioiden noin 12 500 ajoneuvoa vuorokaudessa. Tietoon ei ole tullut, että hidastetta ylitettäessä olisi sattunut muita vahinkoja. Tämä osoittaa sen olleen ylitettävissä ilman vaurioita.

Hidasteesta varoitettiin liikennemerkillä A10, töyssyjä. Merkillä varoitetaan töyssystä, korotetusta suojatiestä tai muusta vastaavasta rakenteesta. Hidasteen kohdalla kadun reunassa oli huomiopaalu.

Vahinkopaikalla oli voimassa nopeusrajoitus 30 km/h. Vahingon havainneen työntekijän mukaan autoa kuljettiin huomattavalla ylinopeudella. Tieliikennelain 3 § mukaan tienkäyttäjän on vaaran ja vahingon välttämiseksi noudatettava liikennesääntöjä sekä olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta.

Jyväskylän kaupungin ei ole voitu todeta aiheuttaneen vahinkoa tuottamuksellaan.

Lainkohdat:    - vahingonkorvauslaki 2 luku 1 §

                         - kuntalaki 134 §

Ehdotus

Esittelijä

  • Hannu Kantonen, toimialajohtaja, hannu.kantonen@jyvaskyla.fi

Kaupunkirakennelautakunta hylkää oikaisuvaatimuksen.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Liitteet

Oheismateriaali


Muutoksenhaku

Valitusosoitus, kunnallisasiat

Valitusviranomainen ja valitusoikeus 

Päätökseen voi hakea muutosta valittamalla Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. 

Valituksen saa tehdä: 

- asianosainen eli se, johon päätös on kohdistettu tai se, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa; sekä 
- kunnan jäsen. 

Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksella myös asianosainen sekä kunnan jäsen. 

Muutoksenhaun maksu 

Valituksen käsittelyn maksullisuudesta saa tietoja valitusviranomaiselta. Maksuista, niiden määristä ja maksuvapautuksen perusteista on säädetty tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) ja tuomioistuinmaksulain 2 §:ssä säädettyjen maksujen tarkistamisesta annetussa oikeusministeriön asetuksessa (1020/2024).  Ajantasainen tieto oikeudenkäyntimaksuista löytyy Tuomioistuinlaitoksen sivustolta. 

Valitusperusteet 

Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että: 

- päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä; 
- päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa; tai 
- päätös on muuten lainvastainen. 

Päätöksen tiedoksisaanti ja valitusaika 

Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksiantoa asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmantena päivänä viestin lähettämisestä. Kirjeitse tapahtuvan tiedoksiannon kohdalla asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. 

Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi Jyväskylän kaupungin verkkosivuille.  

Valitus on jätettävä hallinto-oikeudelle 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. 
Sähköisen asiakirjan katsotaan saapuneen määräajassa, jos asiakirja saapuu valitusviranomaiselle viimeistään määräajan viimeisen päivän aikana.  

Paperinen valituskirjelmä on toimitettava viimeistään määräajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä. 

Valitusaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää ei lueta määräaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen toimittaa ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä. 

 

Valituksen muoto, sisältö ja liitteet 

Valitus on tehtävä kirjallisena. Sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta. 
 
Valituksessa on ilmoitettava: 

- päätös, johon haetaan muutosta; 
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi; 
- mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan; 
- perusteet, joilla muutosta vaaditaan; ja 
- valittajan nimi, henkilötunnus tai yritys- ja yhteisötunnus sekä kotikunta ja puhelinnumero, postiosoite ja sähköinen tai muu mahdollinen osoite, johon asiaa koskevat ilmoitukset ja oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat valittajalle voidaan toimittaa (prosessiosoite).  

Valituksen tai muun asiakirjan toimittaminen hallintotuomioistuimen sähköiseen asiointipalveluun katsotaan ilmoitukseksi sähköisen asiointipalvelun käyttämisestä prosessiosoitteena. Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat. 

Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja yhteystiedot. 

Muun kuin sähköisen valituksen on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. 

 

Valitukseen on liitettävä: 

- päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä; 
- todistus siitä minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta; sekä 
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. 

 

 

Valituksen toimittaminen 

Valitus on valittajan tai hänen valtuuttamansa asiamiehen toimitettava valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä. 

Valitus tulee ensisijaisesti tehdä oikeushallinnon sähköisen asiointipalvelun kautta osoitteessa https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet/#/. Vaihtoehtoisesti valituksen voi lähettää sähköpostitse tai postitse. Valituksen voi toimittaa hallinto-oikeuden kirjaamoon myös henkilökohtaisesti tai lähetin tai asiamiehen välityksellä. 

Sähköistä asiakirjaa ei tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä, eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä. Sähköisen viestin katsotaan saapuneen viranomaiselle silloin, kun se on viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä siten, että viestiä voidaan käsitellä. 

Valitus lähetetään aina lähettäjän omalla vastuulla.  

 

Valitusviranomaisen yhteystiedot 

Hämeenlinnan hallinto-oikeus 
Raatihuoneenkatu 1 
13100 HÄMEENLINNA 
Puhelin: 029 56 42200 (vaihde) 
Sähköposti: hameenlinna.hao@oikeus.fi 
Virka-aika: klo 8.00–16.15