Kaupunkirakennelautakunta, kokous 16.12.2025

§ 220 Jyväskylän yleiskaava 2050

JyväskyläDno-2025-153

Aikaisempi käsittely

Perustelut

  

Ehdotus

  

Päätös

Asia poistettiin esittelijän ehdotuksesta esityslistalta.

Valmistelija

Jouni Mäkäräinen, yleiskaavasuunnittelija, jouni.makarainen@jyvaskyla.fi

Perustelut

Yleiskaavaluonnoksen nähtävilläolo
Jyväskylän yleiskaavaluonnos 2050 oli nähtävillä 17.1.-17.2.2025 välisenä aikana. Nähtävillä oloaikana saatiin 13 lausuntoa ja 228 mielipidettä.

Yleiskaavaluonnoksesta saatu runsas palaute koski laajasti erilaisia yleiskaavan sisältöjä ja palautteessa käsiteltiin niin laajoja asiakokonaisuuksia kuin yksittäisen maanomistajan kysymyksiä. Palautteen määrä osoittaa, että tieto yleiskaavaluonnoksen nähtävilläolosta ja vaikutusmahdollisuuksista tavoitti ja kiinnosti laajasti osallisia.

Palautteesta on tunnistettavissa neljä keskeistä asiakokonaisuutta, joista saatiin erityisesti palautetta. Nämä asiakokonaisuudet olivat:

  • Köhniöntauksen alue
  • Uudet kehätiet, erityisesti nk. Läntinen kehätie (Ruoke-Lintukangas) ja nk. Koillinen kehätie (Palokka-Laukaantie-Sulunperä)
  • Lehesvuoren maa-ainesten potentiaalinen käsittelyalue
  • Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen ja uusien asuin- ja työpaikka-alueiden rakentaminen

Yleiskaavaluonnoksen nähtävilläolon aikana palautetta kaavaluonnoksesta kerättiin myös karttapohjaisella kyselyllä. Kyselyn vastauksista on laadittu erillinen yhteenveto. Lisäksi alkuvuodesta 2025 säilytettävän arvoisista pientaloalueista (SÄILYKE) toteutettiin erillinen kysely.

Yleiskaavaluonnoksesta saadut lausunnot ja mielipiteet on koottu yhteenvetoraportiksi. Yhteenvedossa ei esitetä mielipiteiden antajien tai mielipiteissä esitettyjä henkilötietoja, kuten nimiä, osoitteita tai kiinteistötunnuksia. Alkuperäiset lausunnot ja mielipiteet ovat lautakunnan jäsenille nähtävissä.

Kaavoittajan vastineet saatuun palautteeseen
Saatuihin lausuntoihin ja mielipiteisiin on annettu kaavoittajan vastineet ja ne on esitetty samassa yhteenvetoraportissa. Vastineissa on kuvattu perusteita yleiskaavaluonnoksen mukaiselle ratkaisulle ja sen säilyttämiselle tai todettu muutostarve seuraavaan kaavavaiheeseen. Lisäksi monissa vastineissa on kirjattu, että asiaa tutkitaan yleiskaavan jatkosuunnittelussa. Vastaus näihin mielipiteisiin annetaan, kun yleiskaava on seuraavan kerran nähtävillä. 

Vastineissa ei ole otettu yksityiskohtaisesti kantaa sellaisiin mielipiteiden asiasisältöihin, joita ei ohjata yleiskaavalla. Monet mielipiteet ovat myös sisällöllisesti laajoja, jolloin vastine on jouduttu rajaamaan yleiskaavan kannalta keskeisiin sisältöihin. 

Yleiskaavaluonnoksesta saadun palautteen vastineissa on kuvattu keskeisiä jatkosuunnittelua koskevia linjauksia: 

  • Köhniöntauksen alueesta laaditaan lisätarkastelu, joka toimii lähtökohtana alueen yleiskaavaratkaisun jatkovalmistelulle ja päätöksenteolle. Tarkastelu tuottaa lisätietoa alueen keskeisistä hyödyistä ja haitoista sekä kustannuksista. Tarkasteluun pohjautuen linjataan, sisältyykö Köhniöntaus pientaloalueena seuraavaan kaavavaiheeseen.
  • Lehesvuoren alueesta saatu runsas palaute ja sen sisältö otetaan huomioon yleiskaavan jatkovalmistelussa. Lehesvuoren alueen merkintää arvioidaan uudelleen osana laajempaa analyysia maa-ainesten loppusijoitus- ja käsittelyalueista.  
  • Koillisen kehätien (Palokka-Seppälänkangas-Sulunperä) yleiskaavamerkintä perustuu voimassa olevan yleiskaavan vastaavaan merkintään sekä Seppälänkankaan liikenteellisen saavutettavuuden varmistamiseen pitkällä aikajänteellä. Kehätien vaikutusten arviointia täsmennetään yleiskaavan jatkovalmistelussa. 
  • Yleiskaavan tarkoituksena on yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteen sovittaminen. Yleiskaavassa on haettu yhteensovittavaa ratkaisua niin, että uudet asuin- ja työpaikka-aluevaraukset kohdistuvat arvokkaimpien luontoalueiden ulkopuolelle. Suojelualueverkoston vahvistamisella, moniarvoalueiden ja viheryhteyksien osoittamisella on pyritty sekä turvaamaan monimuotoisuutta että virkistysalueiden tarjontaa. Kaavan tulevassa valmistelussa tehdään vielä uudelleentarkasteluja kaavaratkaisun ja -merkintöjen kehittämiseksi. Lisäksi vaikutusten arviointia on tarkoitus täydentää niin, että kaavan haitalliset luonto- ja ilmastovaikutukset tulevat yhä paremmin esille. 
  • Raspio-Iloniemen osayleiskaavaa ei korvata Jyväskylän yleiskaavalla 2050. Alueen asemakaavoituksen aikataulu määritellään muiden alueiden tavoin maankäytön toteutusta ohjaavassa KymppiR-ohjelmassa. Alueen rakentamismahdollisuuksia voidaan ennen asemakaavoitusta edistää mahdollisella ranta-aluetta koskevalla osayleiskaavan muutoksella tai Raspio-Iloniemen osayleiskaavan periaatteiden mukaisella lupaharkinnalla. 
  • Monia maanomistajien ja osallisten esittämiä muutoksia tutkitaan tarkemmin jatkosuunnittelun yhteydessä.

Kaavoittajan vastineet toimitetaan tiedoksi lausuntojen ja mielipiteiden antajille lautakunnan päätöksen jälkeen.

Yleiskaavatyön seuraavat vaiheet
Yleiskaavaluonnoksesta saatu runsas palaute sekä niiden perusteella tehtävät tarkastelu- ja muutostarpeet vaikuttavat yleiskaavan etenemiseen.

Yleiskaavatyön jatkon kannalta on nähty tarkoituksenmukaiseksi, että yleiskaavasta tehdään 2. kaavaluonnos ennen yleiskaavan ehdotusvaihetta. Tällöin osallisten mielipide saadaan paremmin välitettyä kaavan suunnitteluratkaisuihin ja samalla mahdollistetaan luottamushenkilöiden osallistuminen jatkovalmistelussa tehtäviin valintoihin.

Parhaillaan on käynnissä myös alueidenkäyttölain uudistus, ja yleiskaavan kannalta on eduksi, että se laaditaan uuden lain mukaan. Tämä vaikuttaa myös yleiskaavan aikatauluun.

Yleiskaavan uuden luonnoksen valmistelu tehdään kesän ja alkusyksyn aikana, ja tavoitteena on, että uusi luonnos pidettäisiin nähtävillä loppuvuodesta 2025.

Ehdotus

Esittelijä

Hannu Kantonen, toimialajohtaja, hannu.kantonen@jyvaskyla.fi

Kaupunkirakennelautakunta hyväksyy palauteraportin ja kaavoittajan vastineet jatkosuunnittelun lähtökohdiksi.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Valmistelija

  • Jouni Mäkäräinen, yleiskaavasuunnittelija, jouni.makarainen@jyvaskyla.fi

Perustelut

Toisen kaavaluonnoksen valmistelu
Jyväskylän yleiskaavan 2050 ensimmäinen luonnos oli nähtävillä alkuvuodesta 2025. Luonnoksesta saadut lausunnot ja mielipiteet sekä niihin annetut vastineet koottiin yhteenvetoraporttiin, jonka kaupunkirakennelautakunta hyväksyi 26.8.2025. Samassa yhteydessä linjattiin, että yleiskaavan laadinta jatkuu seuraavaksi kaavaehdotuksen sijaan 2. kaavaluonnoksen valmistelulla.

Jyväskylän yleiskaavan 2. luonnoksen valmistelun pohjana ovat toimineet aiempi yleiskaavaluonnos, siitä saatu palaute ja kaavoittajan vastineet sekä tarkentuneet selvitykset ja suunnitteluratkaisut. Toisen kaavaluonnoksen valmistelun yhteydessä on laadittu erillisiä lisätarkasteluja ja vaikutusten arviointeja mm. Köhniöntauksen asuinaluetta, maa-ainesten loppusijoitus-, varastointi ja käsittelyalueita ja koillista kehätietä koskien. Kaavaratkaisuihin liittyen on järjestetty myös neuvotteluja maanomistajien ja sidosryhmien kanssa sekä linjauksia vaativia kaavaratkaisuja on käsitelty kaupunkirakennelautakunnan työpajatyöskentelyssä.

Toisen yleiskaavaluonnoksen kaavakartat ja suunnittelualue
Jyväskylän 2. yleiskaavaluonnos on esitystavaltaan ja keskeisiltä periaatteiltaan aiemman kaavaluonnoksen mukainen. Jyväskylän yleiskaava 2050 esitetään kolmella eri kartalla. Kaavakartat 1 ja 2 koskevat kaupungin keskeisiä taajama-alueita ja kartoilla ohjataan erityisesti alueen asemakaavoitusta. Kaavakartta 3 koskee maaseutualueita ja sen ohjausvaikutus koskee alueiden mahdollista osayleiskaavoitusta ja muuta lupaharkintaa.

Yleiskaavassa 2050 alueiden pääkäyttötarkoitukset esitetään 250x250 metrin maankäyttöruutuina, joista kukin edustaa tiettyä maankäyttömuotoa. Maankäyttöruutujen ohjausvaikutusta asemakaavoitukseen on kuvattu tarkemmin kaavaselostuksessa.

Jyväskylän yleiskaavan 2050 laadinnan yhteydessä on tarkasteltu koko Jyväskylän kaupungin yhdyskuntarakennetta. Jyväskylän yleiskaava 2050 ei tule kuitenkaan voimaan koko kaupungin alueella, vaan osa voimassa olevista osayleiskaavoista jää voimaan. Voimaan jäävät osayleiskaavat ovat pääosin suoraan rakentamista ohjaavia kylä- ja ranta-alueiden osayleiskaavoja. Aiempaan luonnokseen muutoksena on, että Raspio-Iloniemen osayleiskaavan eteläosaa ei korvata laadittavalla yleiskaavalla.

Toisen yleiskaavaluonnoksen pääperiaatteet ja siihen tehdyt muutokset
Toinen yleiskaavaluonnos on keskeisiltä maankäytön ohjausperiaatteiltaan aiemman luonnoksen mukainen.  Yleiskaavassa rakennettujen taajamatoimintojen sijoittumista ohjataan pääasiallisesti keskusverkon, asuinaluevaltaisten taajamien, työpaikkatoimintojen ja erityisalueiden merkinnöin. Asuinaluevaltaiset taajamat esitetään kolmiportaisella merkinnällä rakentamisen tehokkuuden ja kestävän liikkumisen edellytysten mukaan. Maaseutualueilla painotetaan edellisen yleiskaavan tavoin kylien ja kylämäisten alueiden kehittämistä. Teollisuus- ja työpaikkatoimintojen, kaupallisten palvelujen alueiden ja erityisalueiden merkinnöin turvataan elinkeinojen ja yhdyskuntateknisen huollon toiminta- ja kehitysedellytykset.  Siniviherrakenteen merkinnät koskevat viherrakennetta ja virkistystä, luonnon monimuotoisuutta ja vesistöjä. Yleiskaavassa tarkennetaan mm. Kehä Vihreän ja Kehä Sinisten merkintöjä sekä esitetään uusia suojelualueita parhaillaan valmisteltavaan luonnonsuojeluohjelmaan perustuen.  

Toiseen yleiskaavaluonnokseen on tehty runsaasti muutoksia saatuun palautteeseen, laadittuihin lisäselvityksiin ja suunnittelun tarkentumiseen perustuen. Näistä muutoksista merkittävimpiä ovat olleet:

  • Valtatie 4:n Jyväskylän kohdalle (Aholaita-Lohikoski) ja valtatie 9:n Aholaita-Pumperi väliselle osuudelle on lisätty eritasoliittymien merkinnät. 
  • Lehesvuoren maa-ainesten potentiaalisen kiertotalousalueen merkintä on poistettu ja tarkennettuun selvitykseen perustuen on tunnistettu uusia vaihtoehtoisia sijainteja.
  • Asuinaluevaltaisten taajamatoimintojen maankäyttöruutuihin on tehty muutoksia ja täsmennyksiä esimerkiksi Jokelan, Jyskänvuoren ja Valkeamäen alueilla.
  • Teollisuus- ja työpaikkatoimintojen sekä erityisalueiden maankäyttöruutuihin liittyviä merkintöjä on täsmennetty esimerkiksi Korpilahdella Petäjävedentien varrella, Seppälänkankaan länsipuolella ja Kivimäen alueilla sekä valtatie 4:n Puuppolan liittymän läheisyydessä.
  • Siniviherrakenteeseen liittyen on tarkennettu viheryhteyksien, moniarvoalueiden ja arvokkaiden pienvesien merkintöjä.

Yksityiskohtaisemmin kaavaluonnokseen tehtyjä muutoksia on kuvattu kaavaselostuksen kohdassa 7.4.1.

Toisen yleiskaavaluonnoksen valmistelun yhteydessä laadittiin lisätarkastelu Köhniöntauksen asuinalueesta, missä on kuvattu tarkemmin mm. alueen rakentamisen vaikutuksia luontoon ja maisemaan sekä toteuttamisen kustannuksia. Tarkastelun suositusten perusteella Köhniöntaus esitetään myös toisessa luonnoksessa pientalovaltaisena alueena.

Toisen yleiskaavaluonnoksen nähtävillä olo
Toinen yleiskaavaluonnos asetetaan nähtäville palautteen keräämiseksi osallisilta ja siitä pyydetään lausunnot viranomaisilta. Nähtävillä olon aikana järjestetään asukastilaisuus, kaavapäivystyksiä sekä tavataan sidosryhmiä. Yleiskaavaluonnoksesta saatava palaute ohjaa osaltaan yleiskaavan jatkovalmistelua kaavaehdotukseksi, joka tavoitteellisen aikataulun mukaan olisi valmis syksyllä 2026.   

Jyväskylän yleiskaavaan 2050 liittyvä aineisto on nähtävä osoitteessa: www.jyvaskyla.fi/kaupunkisuunnittelu/yleiskaavoitus/yleiskaava-2050

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Hannu Kantonen, toimialajohtaja, hannu.kantonen@jyvaskyla.fi

Kaupunkirakennelautakunta:

  • päättää asettaa 2. yleiskaavaluonnoksen alueidenkäyttölain 62 §:n sekä maankäyttö- ja rakennusasetuksen 30 §:n säännösten mukaisesti nähtäville, jotta osallisilla on tilaisuus esittää mielipiteensä asiasta.
  • pyytää 2. yleiskaavaluonnoksesta viranomaislausunnot.