Perustelut
Jyväskylän kaupungin kaavoituskatsaus 2026–2028 sisältää vireillä olevat ja lähiaikoina vireille tulevat merkittävät yleis- ja asemakaavakohteet. Kohteiden valinta perustuu pääasiassa kaupunkirakennelautakunnan ja kaupunginvaltuuston hyväksymään asuinrakentamisen KymppiR2025-ohjelmaan sekä työpaikkarakentamisen TYKKI-ohjelmaan. Kaavoitusohjelman lisäksi katsaus sisältää kuluvan vuoden kaavoituskertomuksen, joka on julkaistu kokonaisuudessaan kaupungin verkkosivuilla: www.jyvaskyla.fi/kaupunkisuunnittelu/kaupunki-kehittyy.
Jyväskylän väestömäärä ylitti merkittävän 150 000 asukkaan rajapyykin lokakuussa. Tavoitteena on mahdollistaa kasvu vuoteen 2035 mennessä vähintään 161 560 asukkaan kaupungiksi. Jyväskylä on säilyttänyt asemansa seitsemänneksi suurimpana kaupunkina, viihtyisänä ja houkuttelevana asuinympäristönä sekä monipuolisena työpaikkarakentamisen alueena. Väestömäärän kasvu edellyttää muun muassa riittäviä asuntotuotantomahdollisuuksia ja sijaintipaikkoja uusille yrityksille.
Tonttivaranto
Tavoitteena on ylläpitää viiden vuoden tontinluovutustavoitteita vastaava määrä omakotitonttitarjontaa ja -varantoa eli yhteensä 300 tonttia kaupungin maalla. Tuottajamuotoiselle pien- ja rivitalorakentamiselle ylläpidetään 75 000 kerrosalaneliömetriä ja kerrostalorakentamiselle 250 000 kerrosalaneliömetriä asemakaavavarantoa kaupungin ja yksityisen maalla. Jotta tavoiteluvuissa pysytään, tulee vuosittain asemakaavoittaa 50 omakotitonttia sekä 15 000 kerrosalaneliömetriä pientalo- ja rivitalorakentamiselle ja 50 000 asuinkerrostaloille. Uutta teollisuus- ja yritystonttimaata puolestaan on tavoitteena kaavoittaa keskimäärin 10–12 hehtaaria vuosittain kaupungin omistamalle maalle ja uusia tontteja luovuttaa 8–10 hehtaaria.
Vuoden 2025 marraskuussa kaupungin omakotitonttitarjonta- ja varanto oli yhteensä 235 tonttia. Tämän lisäksi valituskäsittelyssä oli yhteensä 79 tonttia. Kaupungin ja yksityisen maalla oli tuottajamuotoista pientalotuotannon kaavavarantoa yhteensä 104 800 kerrosalaneliömetriä painottuen rivitalotontteihin. Varantoa tuottajamuotoisille erillispientaloille ei juurikaan ole. Kerrostalotuotantoon kaavavarantoa oli yhteensä 335 700 kerrosalaneliömetriä kaupungin ja yksityisen maalla. Syyskuussa 2025 kaupungilla oli tarjottavana 30 yritystonttia kahdeksalla eri alueella.
Yhdyskuntasuunnittelu
Yhdyskuntasuunnittelun puolella jatkuu koko Jyväskylää koskevan Jyväskylän yleiskaava 2050 laatiminen. Yleiskaavan toinen luonnosvaihe ajoittuu alkuvuoteen 2026 ja ehdotusvaiheeseen yleiskaavan on tavoite edetä loppuvuodesta. Lisäksi käynnissä on useita osayleiskaavoja. Kukkulan osayleiskaava on tavoitteena saada ensi vuoden aikana hyväksymisvaiheeseen. Korpilahdella on käynnistymässä kaksi osayleiskaavaa: Kärkisten pohjoisrannan osayleiskaava sekä Päijänteen rantaosayleiskaavan muutos. Leppälahden tiealuetta muuttava osayleiskaavoitus käynnistetään tien yleissuunnittelun edellyttämässä tahdissa.
Jyväskylän kaupunkiseudun MAL-sopimuksen mukaisina toimina pääpaino on vuonna 2026 kestävän liikennejärjestelmän kehittämisessä. Seudulle laaditaan kaksi merkittävää suunnitelmaa: Linkki Tulevaisuuteen -ohjelma että kestävän liikenteen SUMP-suunnitelma. Yhdyskuntasuunnittelun puolella merkittäviä tehtäviä ovat näiden lisäksi rullaavasti päivitettävät maankäytön toteuttamisohjelmat KymppiR sekä TYKKI.
Asemakaavoitus
Kaupunki kasvaa pääosin täydennysrakentamalla hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle. Suunnittelukohteet painottuvat houkuttelevan työpaikkarakentamisen tonttivarannon kasvattamiseen sekä eri puolilla Jyväskylää sijaitseviin monipuolisiin asumisen kaavamuutoksiin. Keskustan kehittämisen kärkihanke on keskustan ja Lutakon yhdistävä Ratapihan siltakorttelit, jonka asemakaavoitus käynnistyy laaditun konseptisuunnitelman pohjalta. Keskustan tuntumassa sijaitsevan entisen keskussairaala-alueen Kukkulan asemakaavoitus on käynnistynyt vaiheasemakaavoilla ja jatkuu aloituskorttelin kaavoittamisella. Huhtakeskusta ja sen lähialuetta on tavoitteena kehittää palvelujen lisäksi asumisella.
Vihreän siirtymän hankkeita edistetään Itäisen Seppälänkankaan kaavamuutoksella, joka etenee ehdotusvaiheeseen. Läntisen Seppälänkankaan ja Heinämäen väliselle alueelle tavoitellaan uusien työpaikka- ja teollisuustoimintojen sijoittamista. Lintukankaan yritysalueella asemakaavoitus jatkuu Lintukangas II -alueella. Myös muita työpaikkarakentamisen kaavoja on vireillä runsaasti eri puolilla kaupunkia.
Pientaloasumisen suunnittelukohteita on Palokan Heikkilässä, Savulahdenpelloilla ja Nuutinkorvessa. Keljonkankaalla Kauramäen asuinaluetta laajennetaan Kauramäen ja Ylämyllyjärven alueet yhdistävällä asuinrakentamisella.
Liikkumista ja liikenneturvallisuutta edistetään muun muassa keskustan ja Vaajakosken välisen jalankulun ja pyöräilyn pääreitin rakentamisen mahdollistavalla kaavamuutoksella. Korpilahdella Reiviläntien kaavassa mahdollistetaan valtatie 9 tiesuunnitelman ja siinä esitetyn valtatien rinnakkaistielinjauksen toteuttaminen.
Kaavojen etenemistä voi seurata kaavoituksen verkkosivuilta: www.jyvaskyla.fi/kaavoitus
Näkökulmia kestävyyteen
Vuoden 2025 alussa käynnistyi kaupunkisuunnittelussa kaksivuotinen ilmastonmuutoksen sopeutumiseen liittyvä hanke. Siinä keskiössä ovat erityisesti yritysalueet. Hankkeen tarkoituksena on tuottaa lisätietoa ilmastonmuutokseen liittyvistä riskeistä sekä keinoista sopeutua niihin.
Kestävyysnäkökulmat korostuvat kaupunkisuunnittelussa nykypäivänä monella tapaa. Vuonna 2025 käynnistyi myös massakoordinaation parantamiseen liittyvä kehittämistyö, joka konkreettisesti näkyy myös erityisesti yritysalueiden kaavoituksessa. Niihin liittyy usein merkittäviä maanmuokkaustarpeita. Kohteista syntyy joskus runsaastikin ylijäämämaita, joiden hyötykäyttöä halutaan myös kaupunkisuunnittelun keinoin edistää.
Luonnon monimuotoisuus ja sen turvaaminen on keskeinen kysymys sekä yleis- että asemakaavoissa. Yleiskaavassa määritetään viherrakenteen kokonaisuus, jossa suunnittelunäkökulmia ovat muun muassa yhtenäisten viheraluekokonaisuuksien turvaaminen ja ekologisten yhteyksien jatkuminen. Asemakaavatasolla tutkitaan parhaillaan ekologisen kompensoinnin mahdollisuuksia Palokan Heikkilän uuden asuinalueen kaavoituksessa.
Päätösehdotus
Esittelijä
-
Hannu Kantonen, toimialajohtaja, hannu.kantonen@jyvaskyla.fi
Kaupunkirakennelautakunta hyväksyy Jyväskylän kaupungin kaavoituskatsauksen vuosille 2026–2028.