Kaupunginhallitus, kokous 10.2.2025

§ 39 Hallintosäännön tarkistaminen (1.3.2025 ja 1.6.2025 alkaen)

JyväskyläDno-2025-275

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Heli Leinonkoski, kansliapäällikkö, heli.leinonkoski@jyvaskyla.fi
Anna Vuorela, lakiasiainjohtaja, anna.vuorela@jyvaskyla.fi
Anu Leppänen, kaupunginsihteeri, anu.j.leppanen@jyvaskyla.fi

Perustelut

Hallintosääntö on kunnan hallinnon ja toiminnan keskeinen ohjausväline. Jokaisessa kunnassa ja kuntayhtymässä on oltava hallintosääntö, jonka sisällön määrittelee kuntalain (410/2015) 90 §. Hallintosäännössä määrätään kunnan eri viranomaisten toimivallan jaosta ja tehtävistä. Valtuusto käyttää kunnan päätösvaltaa ja tekee toimivallan siirtoa koskevat päätökset aina hallintosäännöllä.

Kaupunginvaltuusto on tarkistanut kaupungin hallintosääntöä edellisen kerran 9.12.2024/90 siten, että tarkistettu hallintosääntö tuli voimaan 1.1.2025 alkaen.

Hallintosääntöön ja sen liitteeseen 3 (luottamushenkilöiden palkkiot ja korvaukset) esitetään tehtäväksi alla mainittuja muutoksia ja tarkistuksia 1.6.2025 alkaen.

Hallintosääntö

Kaupunginvaltuusto päätti 4.11.2024/70 valtuuston koosta ja poliittisesta johtamisjärjestelmästä 1.6.2025 alkaen. Tämän perusteella on valmisteltu muutokset hallintosääntöön, jonka on tarkoitus tulla voimaan seuraavan valtuustokauden alusta eli 1.6.2025 alkaen. Hallintosääntöön on tarpeen tehdä lisäksi yksittäisiä täsmennyksiä ja teknisiä tarkistuksia.

Alla on lueteltu hallintosääntöön ehdotettavat keskeiset muutokset:

-          Kaupunginvaltuuston jäsenmääräksi on muutettu 63 jäsentä.

-          Lautakuntien jäsenmääriin on tehty seuraavat muutokset:

o   Kaupunkirakennelautakunnan ja sivistyslautakunnan jäsenmäärä on 11 jäsentä.

o   Tarkastuslautakunnan jäsenmäärä on 9 jäsentä.

-          Jyväskylä-Muurame-työllisyysalueen yhteiseksi toimielimeksi muutetaan elinkeino- ja työllisyysjaoston sijasta elinkeino- ja työllisyyslautakunta.  Jaoston muuttuminen lautakunnaksi on huomioitu eripuolilla hallintosääntöä olevissa määräyksissä. Lautakunnan jäsenmäärä olisi edelleen 9, joista 7 jäsentä on Jyväskylästä ja 2 jäsentä Muuramesta. Yhteistä toimielintä koskevat muutokset edellyttävät Jyväskylän ja Muuramen välisen työvoimapalvelujen järjestämistä koskevan yhteistoimintasopimuksen muuttamista, joka on Jyväskylän kaupunginvaltuuston käsiteltävänä kokouksessa 27.1.2025. Elinkeino- ja työllisyyslautakuntaa koskevilta osin muutosten voimaantulo edellyttää yhteistoimintasopimuksen muutosliitteen voimaantuloa. Muuramen kunnanhallitus on käsitellyt yhteistoimintasopimukseen tehtävät muutokset kokouksessaan 13.1.2025. Hallintosääntöön ehdotettavista, yhteistoimielintä koskevista muutoksista on kuultu Muuramen kuntaa yhteistoimintasopimuksen mukaisesti. Muuramen kunnanhallitus on kokouksessaan 13.1.2025 käsitellyt asiaa ja päättänyt hyväksyä nämä muutokset.

-          Hankintoja koskeviin määräyksiin (67 §) on tehty täsmennyksiä koskien digipalvelujohtajan toimivaltaa.

Hallintosäännön liite 3: Luottamushenkilöiden palkkiot ja korvaukset

Alla on lueteltu hallintosäännön liitteeseen 3 ehdotettavat muutokset:

Kaupunginhallituksen puheenjohtajan osalta osa-aikaisuutta ehdotetaan nostettavaksi 60 %:iin, jolloin hänellä olisi mahdollisuus käyttää puheenjohtajatehtävään 3 päivää viikossa nykyisen 2,5 päivän sijaan.

Voimassa olevan hallintosäännön liitteen 3 mukaan kaupunginvaltuuston puheenjohtajalla, kaupunginhallituksen puheenjohtajalla sekä kaupunginhallituksen puheenjohtajilla on mahdollisuus hoitaa puheenjohtajatehtävää osa-aikaisesti: valtuuston puheenjohtaja enintään 40 %, kaupunginhallituksen puheenjohtaja enintään 50 % ja kaupunginhallituksen varapuheenjohtajat enintään 20 %. Erityisesti kaupungin edunvalvonta on kasvavassa määrin vaatinut myös kaupunginhallituksen puheenjohtajan työaikaa. Erityisen perusteltua tämä on tilanteessa, jossa varapuheenjohtaja/varapuheenjohtajat eivät ole valinneet osa-aikaisuutta. Muilta osin osa-aikaisuusprosentit sekä laskennan perusteena oleva 5 000 euron kuukausipalkka ehdotetaan pidettäväksi ennallaan.

Varajäsenten osallistumisesta yksittäisten asioiden päätöksentekoon varsinaisen jäsenen esteellisyyden takia on tarkoituksenmukaista tarkentaa. Voimassa olevassa hallintosäännön liitteessä 3 ei ole tehty eroa sille, osallistuuko varajäsen vain yhden vai kaikkien esityslistalla olevien asiakohtien käsittelyyn. Varajäsen saa kaikissa tapauksissa täyden kokouspalkkion. Käytäntöä ehdotetaan muutettavaksi siten, että mikäli varajäsen osallistuu kokoukseen enintään kahdessa asiassa, hänen kokouspalkkionsa on 40 % täydestä kokouspalkkiosta.

Luottamushenkilöpalkkioita on korotettu edellisen kerran valtuustokauden 2017– 2021 alusta lukien. Kokouspalkkioihin esitetään maltillista 5 %:n korotusta (ml. vaalitoimielinten palkkiot). Vuosipalkkiot pidetään ennallaan.

Hallintosäännön käsittelyn yhteydessä on lisäksi syytä huomioida seuraavat asiat:

Hallintosäännön tarkistamisen valmistelun yhteydessä on arvioitu nuorisovaltuuston edustajien läsnäolo- ja puheoikeudellisten paikkojen määrää toimielimissä. Nuorisovaltuuston edustajilla on läsnäolo- ja puheoikeudelliset paikat kaupunginvaltuustossa, kaupunkirakennelautakunnassa, sivistyslautakunnassa, kulttuuri- ja liikuntalautakunnassa sekä vammaisneuvostossa. Valmistelun aikana on päädytty siihen, että nykytilanteeseen ei ehdoteta muutosta. Kaupunginhallituksen päätöksenteossa olevat palveluita koskettavat asiat tulevat päätöksentekoon ko. lautakuntavalmistelun kautta, joissa nuorisovaltuustolla on edustus. Seudullisten lautakuntien osalta asia vaatisi muutoksia yhteistoimintasopimuksiin ja neuvottelut sopijakuntien kesken. Kylän Kattaus-liikelaitoksen johtokunnan toiminta on lakkaamassa ja asiat siirtyvät sivistyslautakunnan käsiteltäviksi, joissa nuorisovaltuustolla on jo edustaja. Tilapalvelu-liikelaitoksen johtokunta pyytää valmisteluvaiheessa lausunnot hankkeisiin lautakunnilta, joissa nuorisovaltuustossa on jo edustaja.

Veteraaniasiain neuvottelukunta lakkautetaan 1.6.2025 alkaen. Keski-Suomeen perustettiin 27.4.2023 Tammenlehvän Keski-Suomen Perinneyhdistys ry huolehtimaan veteraanien perinnön säilymisestä. Valtakunnallisen kattojärjestön eli Tammenlehvän Perinneliiton tavoitteena on, että jokaiseen kuntaan perustetaan toimikunta. Keski-Suomessa toimikuntia on perustettu joko Tammenlehvän Keski-Suomen Perinneyhdistyksen tai kunnan alaisuuteen. Veteraaniasiain neuvottelukunnan keskustelutilaisuudessa 13.1.2025 on sovittu, että Jyväskylään perustetaan Tammenlehvän Jyväskylän toimikunta, joka toimii perinneyhdistyksen alaisena. Kaupunki osallistuu tiiviisti toimikunnan toimintaan.

Kaupunginvaltuusto on 4.11.2025/70 päättänyt, että Kylän Kattaus -liikelaitoksen johtokunnan toiminta päättyy 31.12.2025. Liikelaitoksen lakkauttaminen edellyttää erillistä päätöksentekoa ja tätä koskevat muutokset huomioidaan 1.1.2026 voimaan tulevan hallintosäännön tarkistamisen yhteydessä (syyskaudella 2025).

Ehdotus

Esittelijä

Timo Koivisto, kaupunginjohtaja, timo.koivisto@jyvaskyla.fi

Kaupunginhallitus ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että se päättää hyväksyä liitteen 1. mukaisesti tarkistetun hallintosäännön liitteineen tulemaan voimaan 1.6.2025 alkaen.

Lisäksi kaupunginhallitus ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että se päättää, että hallintosäännön elinkeino- ja työllisyyslautakuntaa koskevien määräysten voimaantulo edellyttää kaupunginvaltuuston kokouksessa 27.1.2025 käsiteltävän Jyväskylä-Muurame-työllisyysaluetta koskevan yhteistoimintasopimuksen muutosliitteen voimaantuloa.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Eriävä mielipide

Ira Vainikainen, Meri Lumela, Arto Lampila ja Mervi Hovikoski ilmoittivat jättävänsä päätöksestä kirjallisen eriävän mielipiteen.

Joni Parkkonen ilmoitti jättävänsä päätöksestä kirjallisen eriävän mielipiteen.

Eriävät mielipiteet liitetään pöytäkirjaan.

Kokouskäsittely

Keskustelun aikana tehtiin seuraavat muutosehdotukset:

Ira Vainikainen ehdotti Arto Lampilan, Meri Lumelan ja Mervi Hovikosken kannattamana seuraavaa: "Hallintosäännön liitteeseen 3 esitettyjä korotuksia kokouspalkkioiden euromääriin ei tehdä."

Joni Parkkonen ehdotti Tapio Puolimatkan kannattamana seuraavaa: "Hallintosäännön liite 1, Jyväskylän kaupunginvaltuuston työjärjestys, 14 § Puheenvuorot, kappale: "Jos puhuja käyttää loukkaavaa tai muutoin sopimatonta kieltä eikä noudata puheenjohtajan antamaa huomautusta, puheenjohtaja voi kieltää puhujaa jatkamasta puhettaan." poistetaan perustuslain 12 §:n ja kuntalain 102 §:n perusteella lainvastaisena."

­­Joni Parkkosen muutosehdotuksen tarkemmat perustelut: Kunnanvaltuuston jäsenen puheoikeuden käyttäminen valtuuston kokouksessa on keskeinen osa perustuslain 12 §:ssä turvattua sananvapautta. Kysymyksessä olevalla työjärjestyksen 14 §:n määräyksen kohdalla voidaan vaikuttaa merkityksellisellä tavalla rajoittavasti siihen, miten tätä puheoikeutta käytetään.  Työjärjestyksen 14 § antaa nykymuodossaan valtuuston puheenjohtajalle oikeuden kieltää valtuutettua jatkamasta puhettaan sen perusteella, että puheenjohtaja oman arvomaailmansa tai kannattamansa ideologian pohjalta tulkitsee loukkaavaksi tai sopimattomaksi myös sellaiset puheenvuorot tai ilmaisut, jotka ovat välttämättömiä jonkin merkittävän yhteiskunnallisen asian käsittelemiseksi. Valtuutetun puheoikeuden käyttämisestä ja puheenjohtajan oikeuksista puuttua käytettyihin puheenvuoroihin ollaan säädetty kuntalain 102 §:ssä. Kyseinen pykälä ei pidä sisällään määräystä tai kieltoa koskien loukkaavaa tai muuten sopimatonta kieltä, jotka ovat määritelmältään ongelmallisia. Kun otetaan huomioon perustuslain 12 §:n 1 momentin säännös tarkempien säännösten sananvapauden käyttämisestä antamisesta lailla, ei kaupunginvaltuusto voi työjärjestyksellä määrätä valtuutetun puheoikeuden käyttämisestä siten kuin työjärjestyksen 14 §:n nyt kysymyksessä olevassa kohdassa määrätään.

Koska oli tehty kaksi kaupunginjohtajan ehdotuksesta poikkeavaa kannatettua muutosehdotusta, puheenjohtaja totesi, että asiasta on äänestettävä. Hän esitti, että ensimmäisessä äänestyksessä vastakkain asetaan kaupunginjohtajan pohjaehdotus ja Ira Vainikaisen muutosehdotus ja toisessa äänestyksessä vastakkain asetetaan kaupunginjohtajan pohjaehdotus ja Joni Parkkosen muutosehdotus.

Puheenjohtaja ehdotti, että ensimmäisessä äänestyksessä kaupunginjohtajan ehdotuksen kannattajat äänestävät JAA ja Ira Vainikaisen ehdotuksen kannattajat äänestävät EI. Edelleen puheenjohtaja ehdotti, että äänestys toteutetaan sähköisesti asianhallintajärjestelmässä. Äänestysmenettely hyväksyttiin. Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi, että kaupunginjohtajan pohjaehdotus tuli äänin 7-4-1 tältä osin kaupunginhallituksen päätökseksi.

Puheenjohtaja ehdotti, että toisessa äänestyksessä kaupunginjohtajan ehdotuksen kannattajat äänestävät JAA ja Joni Parkkosen ehdotuksen kannattajat äänestävät EI. Edelleen puheenjohtaja ehdotti, että äänestys toteutetaan sähköisesti asianhallintajärjestelmässä. Äänestysmenettely hyväksyttiin. Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi, että kaupunginjohtajan pohjaehdotus tuli äänin 7-5 tältä osin kaupunginhallituksen päätökseksi.

Äänestystulokset

  • Kyllä 7 kpl 58%

    Ilse.K Weijo, Jari Colliander, Tony Melville, Juha Suonperä, Timo Lehtonen, Joni Parkkonen, Caius Forsberg

  • Ei 4 kpl 33%

    Mervi Hovikoski, Meri.J Lumela, Ira Vainikainen, Arto.M Lampila

  • Tyhjä 1 kpl 8%

    Tapio Puolimatka

  • Kyllä 7 kpl 58%

    Mervi Hovikoski, Juha Suonperä, Tony Melville, Ira Vainikainen, Meri.J Lumela, Caius Forsberg, Arto.M Lampila

  • Ei 5 kpl 42%

    Timo Lehtonen, Joni Parkkonen, Jari Colliander, Ilse.K Weijo, Tapio Puolimatka

Valmistelija

  • Heli Leinonkoski, kansliapäällikkö, heli.leinonkoski@jyvaskyla.fi
  • Anna Vuorela, lakiasiainjohtaja, anna.vuorela@jyvaskyla.fi
  • Anu Leppänen, kaupunginsihteeri, anu.j.leppanen@jyvaskyla.fi

Perustelut

Kaupunginhallitus on päättänyt 20.1.2025/14 esittää kaupunginvaltuustolle hallintosäännön tarkastamista 1.6.2025 lukien. Kaupunginhallituksen kokouksen jälkeen on tullut ilmi tarve tarkistaa lisäksi hallintosäännön kahta kirjausta, joita ei oltu otettu huomioon 20.1.2025/14 päätöksenteon yhteydessä.

Jotta hallintosääntöä koskeva päätöksenteko etenisi loogisesti, hallintosääntö on katsottu tarpeelliseksi tuoda uudelleen kaupunginhallituksen päätettäväksi ennen sen viemistä kaupunginvaltuuston päätöksentekoon.

Muutoksia hallintosääntöön esitetään 68 §:n ja hallintosäännön liitteen 1 (valtuuston työjärjestys) 14 §:n osalta. Näiden tarkistusten osalta voimaantulo olisi 1.3.2025 alkaen. Muilta osin kirjaukset ovat samat kuin kaupunginhallituksen kokouksessa 20.1.2025/14 käsitellyt ja niiden osalta voimaantulo olisi edelleen 1.6.2025.

Hallintosäännön tarkistamista koskeva asia ei ole vielä edennyt kaupunginvaltuuston päätettäväksi, joten kaupunginhallituksen ehdotetaan antavan uusi esitys kaupunginvaltuustolle.

Hallintosäännön 68 § (kehittämishankkeet)

Kaupunginvaltuuston 9.12.2024/90 hyväksymässä, 1.1.2025 voimaan tulleessa hallintosäännössä on hyväksytty seuraavan sisältöinen lisäys hallintosäännön 68 §:ään: ”Poiketen edellä todetusta, kaupunginhallitus päättää kehittämis- ja yhteistyöhankkeesta kaupunkiorganisaation ulkopuolisten tahojen kanssa ilman euromääräistä rajaa, kun kyse on kestävää hiilineutraalia liikkumista tai kaupunkikehitystä koskevasta hankkeesta elinkeino- ja työllisyyspalveluiden toimialalla.”

Kirjauksen tarkoituksena oli tuoda kaupunginhallituksen päätettäväksi sellaiset kestävää hiilineutraalia liikkumista tai kaupunkikehitystä koskevat hankkeet, joihin talousarviossa oli osoitettu korvamerkitty 500 000 euron määräraha. Nykyinen kirjaus laajentaa sen käytännössä kaikkiin elinkeino- ja työllisyyspalveluiden toimialan kestävää hiilineutraalia liikkumisesta tai kaupunkikehitystä koskeviin hankkeisiin. Toimialalta tulleen palautteen perusteella nykyistä kirjausta on tarpeen rajata koskemaan ainoastaan erityisrahoituksen kustannuspaikalle kirjattavia hankkeita. Tämän muutoksen ehdotetaan tulevan voimaan 1.3.2025 lukien.

Hallintosäännön liite 1 (valtuuston työjärjestys), 14 §

Kaupunginhallituksen kokouksessa 20.1.2025/14 tehtiin muutosesitys hallintosäännön liitteeseen 1 (valtuuston työjärjestys). Muutosesityksessä seuraava kohta valtuuston työjärjestyksen 14 §:ssä esitettiin poistettavaksi: Jos puhuja käyttää loukkaavaa tai muutoin sopimatonta kieltä eikä noudata puheenjohtajan antamaa huomautusta, puheenjohtaja voi kieltää puhujaa jatkamasta puhettaan.

Kokouksessa tehdyn muutosesityksen jälkeen kyseistä valtuuston työjärjestyksen kohtaa on tutkittu ja arvioitu tarkemmin. Kyseinen virke on ollut valtuuston työjärjestyksessä pitkään. Tiedossa ei ole, että kyseistä kohtaa olisi aiemmin esitetty muutettavaksi tai poistettavaksi taikka että puheoikeutta olisi käytännössä rajoitettu kyseisen kohdan perusteella.  

Kuntalain 102 §:ssä säädetään kokouksen johtamisesta.  Sen mukaan puheenjohtaja johtaa asioiden käsittelyä ja pitää huolta järjestyksestä toimielimen kokouksessa. Jos kokouksessa läsnä oleva henkilö käytöksellään häiritsee kokouksen kulkua, puheenjohtajan tulee kehottaa häntä käyttäytymään asianmukaisesti. Jos kehotusta ei noudateta, puheenjohtaja voi määrätä henkilön poistumaan. Jos syntyy epäjärjestys, puheenjohtajan on keskeytettävä tai lopetettava kokous. Toimielimen jäsenellä on puheoikeus käsiteltävänä olevassa asiassa. Jäsenen on puheessaan pysyttävä asiassa. Jos puhuja poikkeaa asiasta, puheenjohtajan on kehotettava häntä palaamaan asiaan. Jos puhuja ei noudata kehotusta, puheenjohtaja voi kieltää häntä jatkamasta puhetta. Jos puhuja ilmeisen tarpeettomasti pitkittää puhettaan, puheenjohtaja voi asiasta huomautettuaan kieltää häntä jatkamasta puhettaan.

Perustuslain 12 §:ssä säädetään sananvapaudesta. Sen mukaan jokaisella on sananvapaus. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Tarkempia säännöksiä sananvapauden käyttämisestä annetaan lailla.

Ottaen huomioon perustuslain 12 § sekä se, että kuntalaki ei sisällä nimenomaista, valtuuston työjärjestystä vastaavaa säännöstä puheenjohtajan oikeudesta kieltää puheen jatkaminen loukkaavan tai muutoin sopimattoman kielenkäytön ollessa kyseessä, edellä viitattu valtuuston työjärjestyksen kohta esitetään poistettavaksi hallintosäännöstä. Tämän muutoksen ehdotetaan tulevan voimaan 1.3.2025 alkaen. 

Ehdotus

Esittelijä

  • Timo Koivisto, kaupunginjohtaja, timo.koivisto@jyvaskyla.fi

Kaupunginhallitus ehdottaa kaupunginvaltuustolle 20.1.2025/14 päätetyn sijasta seuraavaa:

- Kaupunginvaltuusto hyväksyy liitteenä 1 olevan hallintosäännön ja määrää sen tulemaan voimaan 1.3.2025 lukien

- Kaupunginvaltuusto hyväksyy liitteenä 3 olevan hallintosäännön ja määrää sen tulemaan voimaan 1.6.2025 lukien.

Päätös

Kaupunginjohtaja Koiviston muutettu päätösehdotus hyväksyttiin.

 

Kokouskäsittely

Kaupunginjohtaja Koivisto muutti päätösehdotuksensa seuraavaksi:

Kaupunginhallitus ehdottaa kaupunginvaltuustolle 20.1.2025/14 päätetyn sijasta seuraavaa:

  • Kaupunginvaltuusto hyväksyy liitteenä 1 olevan hallintosäännön ja määrää sen tulemaan voimaan 1.3.2025 lukien.
  • Kaupunginvaltuusto hyväksyy liitteenä 3 olevan hallintosäännön ja määrää sen tulemaan voimaan 1.6.2025 lukien.

 

Lisäksi kaupunginhallitus ehdottaa kaupunginvaltuustolle,​ että se päättää,​ että liitteen 3 mukaisen, 1.6.2025 lukien voimaan tulevan hallintosäännön elinkeino-​ ja työllisyyslautakuntaa koskevien määräysten voimaantulo edellyttää kaupunginvaltuuston kokouksessa 27.1.2025/3 käsitellyn Jyväskylä-​Muurame-​työllisyysaluetta koskevan yhteistoimintasopimuksen muutosliitteen voimaantuloa.

---------

Keskustelun aikana Joni Parkkonen ehdotti Tapio Puolimatkan kannattamana seuraavaa: 

"Hallintosäännön liite 1, Jyväskylän kaupunginvaltuuston työjärjestys, 14 § Puheenvuorot, kappale: ”Kokouksen sujuvan kulun turvaamiseksi puheenjohtajalla on oikeus yksittäisessä asiassa rajoittaa valtuutettujen puheenvuorojen pituutta niin, että ryhmäpuheenvuoro voi kestää enintään 7 minuuttia, muu puheenvuoro enintään 3 minuuttia ja vastaus- tai kannatuspuheenvuoro enintään yhden minuutin.” tulisi muuttaa muotoon: "Mikäli asian käsittelyn ennakoidaan herättävän laajaa keskustelua, on puheenjohtajalla kokouksen sujuvan kulun turvaamiseksi oikeus rajoittaa puheenvuorojen pituutta tässä yksittäisessä asiassa niin, että ryhmäpuheenvuoro voi kestää enintään seitsemän minuuttia, muu puheenvuoro enintään kolme minuuttia ja kommentti- tai kannatuspuheenvuoro enintään yhden minuutin. Rajoituksen on oltava yhdenvertainen kaikille osallistujille ja siitä on ilmoitettava ennen keskustelun aloittamista.”

Joni Parkkosen muutosehdotuksen tarkemmat perustelut: Nykyinen kirjaus on pohjimmiltaan kuntalain 90 §:n vastainen. Lain mukaan valtuusto voi hallintosäännössä päättää valtuutettujen puheenvuorojen pituudesta yksittäisissä asioissa, jos ne ovat tarpeen kokouksen kulun turvaamiseksi. Kuntalain esitöissä HE 268/2014 selitetään pykälää seuraavasti: ”Hallintosäännössä voidaan myös nykyistä lakia vastaavasti antaa määräyksiä valtuutettujen puheenvuorojen pituudesta yksittäisissä asioissa, jos ne katsotaan tarpeellisiksi kokouksen kulun turvaamiseksi. Tällöin hallintosäännössä tulisi määritellä edellytykset puheenvuorojen rajoittamiselle yksittäisissä asioissa ja puheenjohtaja päättäisi hallintosäännössä määriteltyjen rajoitusten käyttöönottamisesta.” 

Jyväskylän kaupungin hallintosäännössä ei ole määritelty edellytyksiä puheenvuorojen rajoittamiselle, vaan siinä annetaan puheenjohtajalle yleinen oikeus niiden rajoittamiseen. Nykyinen kirjaus on johtanut käytäntöön, jossa puheenvuorojen pituudet systemaattisesti rajoitetaan jokaisessa asiakohdassa. Tämä ei ole kuntalain 90 §:n tarkoitus. Edelleen nykyinen hallintosäännön kirjaus pitää itsestään selvänä, että puheenvuorojen pituuden rajoittaminen sujuvoittaa kokousta aina, mikä ei kuitenkaan pidä paikkaansa vaan voi jossakin kohtaa toimia juuri päinvastoin. Esimerkiksi laajempaa perustelua vaativaa asiaa käsittelevän puheenvuoron pilkkominen osiin johtaa helposti puheen tarkoituksen väärinymmärtämiseen ja sitä myötä tarpeettomiin vastaväitteitä sisältäviin puheenvuoroihin ja välikommentteihin, jotka heikentävät kokouksen sujuvuutta. Pääsääntöisesti yksi pidempi puheenvuoro on parempi ja nopeampi tapa asian esittämiseen, kuin monta lyhyttä puheenvuoroa. Siksi puheenvuorojen pituutta ei tulisi lähtökohtaisesti rajoittaa jokaisessa asiakohdassa, vaan valtuutetuille tulisi antaa mahdollisuus perustella asiansa laajemmin, mikäli kyseisen asiakohdan ei lähtökohtaisesti ennakoida synnyttävän kymmeniä puheenvuoroja. Jyväskylän kaupungin hallintosäännössä tulisi lain mukaan määritellä edellytykset, eli milloin ja miksi puheenvuoroja voidaan rajoittaa yksittäisissä asioissa. Perusteluksi rajoituksille voidaan nimetä se, että jonkin asiakohdan käsittelyn arvioidaan aiheuttavan laajaa keskustelua ja lukuisia puheenvuoroja, kuten tapahtuu esimerkiksi talousarvion lähetekeskustelussa. Silloin yksittäisten puheenvuorojen pituuden rajoittaminen on paikallaan kokouksen sujuvan kulun varmistamiseksi. Pelko siitä, että kirjauksen muuttaminen johtaisi hallitsemattoman pitkiin puheenvuoroihin ja kokouksen venymiseen on aiheeton kahdesta syystä. Ensiksikin puheenvuorojen määrä on rajoittamaton jo nykyisessä hallintosäännössä. Jos joku haluaisi puhua pitkään, hän voi tehdä sen jo nyt pilkkomalla puheensa osiin ja pyytämällä aina uuden puheenvuoron. Tämä heikentää kokouksen sujuvuutta. Toiseksi puheenjohtajan tehtävään kuuluu arvioida, pysyykö puhuja asiassa ja toisaalta pyrkiikö hän tarpeettomasti pitkittämään puhettaan. Näissä tapauksissa puheenjohtaja voi asiasta huomautettuaan keskeyttää puheenvuoron. Puheenjohtajan rooli ja merkitys kokouksen johtamisessa siis kasvaa. Tarvittaessa voidaan tehdä valtuustoryhmien kesken epävirallinen sopimus, jossa puheenvuoron pituus rajoitetaan viiteen minuuttiin niissä asiakohdissa, joissa sitä ei puheenjohtajan päätöksellä ole rajoitettu alemmaksi. Tästä olisi kuitenkin mahdollisuus poiketa silloin, kun se valtuutetun mielestä on välttämätöntä ja perusteltua. Tämä toimintatapa on mm. eduskunnassa.

---------

Koska oli tehty kaupunginjohtajan muutetusta ehdotuksesta poikkeava kannatettu muutosehdotus, puheenjohtaja totesi, että asiasta on äänestettävä. Puheenjohtaja ehdotti, että kaupunginjohtajan muutetun ehdotuksen kannattajat äänestävät JAA ja Joni Parkkosen ehdotuksen kannattajat äänestävät EI. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestys toteutetaan sähköisesti asianhallintajärjestelmässä. Äänestysmenettely hyväksyttiin. Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi, että kaupunginjohtajan muutettu pohjaehdotus tuli äänin 10-3 kaupunginhallituksen päätökseksi.

 

Äänestystulokset

  • Kyllä 10 kpl 77%

    Ira Vainikainen, Ilse.K Weijo, Caius Forsberg, Arto.M Lampila, Jari Colliander, Tony Melville, Mervi Hovikoski, Jasmine Repo, Meri.J Lumela, Kati-Erika Timperi

  • Ei 3 kpl 23%

    Joni Parkkonen, Tapio Puolimatka, Timo Lehtonen


Muutoksenhaku

 

Oikaisuvaatimusta tai valitusta ei saa tehdä päätöksestä, joka koskee:

- vain valmistelua tai täytäntöönpanoa (KuntaL 136 §, laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa 6 §)
- hallinnon sisäistä määräystä, joka koskee tehtävän tai muun toimenpiteen suorittamista (laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa 6 §)
- virka- tai työehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista ja viranhaltija on jäsenenä viranhaltijayhdistyksessä, jolla on oikeus panna asia vireille työtuomioistuimessa (KVhl 50 § 2 mom.)
- etuosto-oikeuden käyttämättä jättämistä (EtuostoL 22 §)
- varhaiskasvatuslain 57 §:n mukaista huomautusta tai huomion kiinnittämistä (Varhaiskasvatuslaki 63 § 2 mom.)
- hankintaoikaisun johdosta tehtyä päätöstä, jos hankintapäätöstä ei ole hankintaoikaisun johdosta muutettu (Hankintalaki 146 § )