Kaupunginhallitus, kokous 20.10.2025

Perustelut

Keski-Suomen liitto pyytää kirjeellä (22.9.2025) jäsenkunniltaan esityksiä talousarviosta 2026 sekä talous- ja toimintasuunnitelmasta 2026–2028. Näkemyksiä pyydetään liiton taloudesta sekä toiminnan sisällöstä, tavoitteista ja painopisteistä tuleville vuosille. Keski-Suomen liiton perussopimuksen mukaan alustava talousarvio ja -suunnitelma tulee lähettää kunnille 15.11. mennessä ja hyväksytty talousarvio ja -suunnitelma vuoden loppuun mennessä. Perussopimuksen mukaan liiton jäsenkunnille on varattava tilaisuus esitysten tekemiseen kuntayhtymän toiminnan kehittämiseksi.

Kuntia pyydetään toimittamaan esitykset ja kommentit 22.10.2025 mennessä sähköpostitse osoitteeseen kirjaamo(at)keskisuomi.fi. Lopullinen talousarvio ja toimintasuunnitelma käsitellään maakuntahallituksen toimesta 31.10.2025.

Jyväskylän kaupungin lausunto

Keski-Suomen liitto on kirjannut kolme päätavoitetta vuodelle 2026:

1. Maakuntastrategian toteutus käytännön työssä

2. Tavoitteellista ja ennakoivaa verkostovaikuttamista

3. Kehittyvä työyhteisö

1.  Maakuntastrategian toteutus käytännön työssä

Sekä Keski-Suomen maakuntastrategia että Jyväskylän kaupunkistrategia päivitetään syksyn 2025 aikana alkaneelle valtuustokaudelle. On tärkeää ja huomionarvoista, että asetetut strategiset tavoitteet ovat linjassa maakunnan ja sen keskuskaupungin välillä. Näin toimimalla voidaan saavuttaa jaetut päämäärät tehokkaammin.

Keski-Suomen elinvoiman vahvistaminen on Jyväskylän kaupungin ja Keski-Suomen liiton yhteinen tavoite. Kaupungin ja liiton yhteistyöllä tulisi tähdätä erityisesti investointien kotiuttamiseen alueelle, työpaikkojen luomiseen sekä työvoiman ja työpaikkojen kohtaannon varmistamiseen. Maakunnan väestönkasvu on viime vuosina perustunut maahanmuuttoon ja veto- ja pitovoiman ylläpitämisen kannalta on tärkeää, että panostamme kansainvälisyyteen ja kansainvälisten osaajien viihtyvyyteen maakunnassa. Yhteistyötä tulee tehdä maakunnan työnantajien kanssa, jotta kynnys kansainvälisten työntekijöiden palkkaamiseen madaltuu.

Keski-Suomen liitolla on tärkeä rooli alueellisen tietopohjan ja tilannekuvan rakentamisessa ja ylläpitämisessä, sekä ennakointityössä. Tätä tulisi toteuttaa yhä tiiviimmin yhteistyössä kuntien kanssa, jotta tietojohtaminen aluekehittämisen ajurina vahvistuu. Tiedon tuottamisessa ja ennakointityössä tulee jatkossakin panostaa erityisesti elinvoiman ja elinkeinoelämän kehityksen teemoihin.

Jotta kansainvälistä ja kansallista kehittämisrahoitusta voidaan hyödyntää alueella mahdollisimman tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti, tulee rahoitusprosessin olla sujuva ja hanketoteuttajan tarpeita palveleva aina hakemuksen valmistelusta viimeisiin maksatuspäätöksiin. On tärkeää, että rahoitusta kohdennetaan vaikuttaviin ja elinvoimaisuutta kehittäviin toimenpiteisiin. Kestävän kaupunkikehittämisen (ekosysteemisopimus) rahoituksen osalta tiivistä vuoropuhelua ja yhteistyötä kaupungin ja liiton välillä tulee jatkaa.

2. Yhteinen edunvalvonta

Keski-Suomen liitolla on keskeinen rooli maakunnan edunvalvojana. Jyväskylän kaupungin ja Keski-Suomen liiton yhteistyön maakunnan edunvalvonnassa tulee olla tiivistä myös jatkossa. Tiivis yhteistyö seuraavan hallituksen hallitusohjelmaan vaikuttamiseksi on ajankohtaista alkavana vuonna. Keskeisiä tunnistettuja yhteisen edunvalvonnan sisältöjä tulevina vuosina ovat muun muassa saavutettavuuden, kaupunkipolitiikan sekä tulevaan EU-ohjelmakauteen vaikuttamisen teemat.

1. Jyväskylän kaupunkiseudun hyvä kansallinen ja kansainvälinen saavutettavuus palvelee koko maakunnan kehittymistä. Toimivat liikenneyhteydet ja matkaketjut ovat Jyväskylän seudun ja maakunnan elinkeinoelämän kehittymisen ja arjen toimivuuden perusedellytyksiä. Jyväskylän kaupunkiseudun saavutettavuus ei tällä hetkellä vastaa sitä tasoa, joka yhdellä Suomen suurista kaupunkiseuduista tulisi olla. Keskeisimpinä saavutettavuuden edunvalvonnallisina painopistealueina ovat valtatie 4:n (erityisesti Vaajakosken kohta) kehittäminen, Tampere–Jyväskylä-rataosan parantaminen sekä Helsingin ja Jyväskylän välisen lentoyhteyden jatkuvuuden varmistaminen.
    
2. Jyväskylän asemaa kasvavana ja suurena kaupunkina tulee vahvistaa. Jyväskylä on yksi Suomen suurista kaupungeista. Jyväskylän aktiivinen rooli kaupunkipolitiikan toimijana vahvistaa koko maakunnan menestymistä, ja siksi on tärkeää, että Jyväskylän asema merkittävänä kasvukeskuksena tunnistetaan kansallisessa kaupunkipolitiikassa. Yhteisellä edunvalvonnalla tulee varmistaa vahva keskusteluyhteys olennaisiin valtion osapuoliin sekä riittävät resurssit kasvuun vastaamiseen.
    
3. Tulevaan EU-ohjelmakauteen (2028–2035) liittyvä valmistelu on jo käynnistynyt. Yhteisellä edunvalvonnalla tulee edistää alueen toimijoita palvelevien rahoitusinstrumenttien roolia, vahvoja panostuksia TKI-toimintaan sekä tulevaisuusinvestointeihin. Koheesiopolitiikassa tulee tunnistaa kaupunkien vahva rooli elinvoiman ja hyvinvoinnin tuottajina sekä koko Suomen ja EU:n kehityksen ajureina. Kaupunkipoliittisissa ohjelmissa tulee Jyväskylän olla mukana. Keski-Suomen erityispiirteet ja niihin liittyvät tarpeet muun muassa työllistymiseen ja vihreään siirtymään liittyen tulee tunnistaa sekä EU-tasolla että kansallisesti.

3.  Keski-Suomen liiton rooli kuntien ja Keski-Suomen hyvinvointialueen yhteistyön vahvistamisessa

Jyväskylän kaupunki pitää tärkeänä, että Keski-Suomen liitto ottaa aktiivisemman roolin kuntien edunvalvojana suhteessa Keski-Suomen hyvinvointialueeseen. Kuntien ja Keski-Suomen hyvinvointialueen yhteistyössä on ilmennyt monen tasoisia haasteita, jotka vaikuttavat alueen asukkaiden palveluihin.

 Keski-Suomen liiton tulee edistää rakenteita ja toimintatapoja, jotka vahvistavat kuntien ja Keski-Suomen hyvinvointialueen välistä yhteistyötä. Erityisen tärkeää on, että Keski-Suomen hyvinvointialue kuulee kuntien näkemyksiä ja ottaa ne huomioon päätöksenteossaan. Keski-Suomen liiton tehtävänä on varmistaa, että kuntien ääni kuuluu ja että yhteistyö ei tapahdu kuntien ohi. Jyväskylän kaupunki toivoo, että Keski-Suomen liitto toimii aktiivisesti tämän tavoitteen edistämiseksi.

4.   Keski-Suomen liiton talous

Perussopimuksen mukaan kunnat rahoittavat maksuosuuksilla liiton varsinaisen toiminnan eli luottamushenkilöhallinnon ja toimiston toimintamenot sekä Keski-Suomen kehittämisrahaston varauksen. Jyväskylän kaupunki hyväksyy esitetyn 4 prosentin korotuksen maksuosuuksiin, vaikka aiemmassa taloussuunnitelmassa korotus oli maltillisempi (2 %). Talousarviovalmistelussa on kuitenkin tärkeää, että liiton toimintaedellytykset turvataan lakisääteisten tehtävien hoitamiseksi sekä EU:n ja kansallisen aluekehittämisrahoituksen tehokkaaksi ja tarkoituksenmukaiseksi kanavoimiseksi. Jyväskylän kaupunki edelleen korostaa, että Keski-Suomen liiton tulee edelleen tarkastella toimintansa painopisteitä suhteessa rahoitustasoon ja huomioida kuntien taloudellinen tilanne.

Ehdotus

Esittelijä

Kaupunginhallitus antaa Keski-Suomen liitolle edellä esitetyn lausunnon Keski-Suomen liiton talousarviosta 2026 sekä talous- ja toimintasuunnitelmasta 2026–2028.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.