Kaupunginhallitus, kokous 20.10.2025

§ 341 Kuntapaikat oleskeluluvan saaneille turvapaikanhakijoille ja/tai kiintiöpakolaisille ja/tai kotikunnan saaneille tilapäistä suojelua saaville ja/tai alaikäiset, ilman huoltajaa tulleille vuonna 2026

JyväskyläDno-2025-3172

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Sari Miettinen, palvelupäällikkö, sari.miettinen@jyvaskyla.fi
Maarit Heikkilä, palveluesihenkilö, maarit.heikkila@jyvaskyla.fi

Perustelut


Kuntapaikat oleskeluluvan saaneille turvapaikanhakijoille ja/tai kiintiöpakolaisille ja/tai kotikunnan saaneille tilapäistä suojelua saaville vuonna 2026  

Tausta 

Eduskunta päättää vuosittain valtion talousarvion hyväksymisen yhteydessä, kuinka monta kiintiöpakolaista Suomi sitoutuu ottamaan. Pakolaiskiintiö 500 on kirjattu voimassa olevaan hallitusohjelmaan. Keski-Suomen ELY-keskus on pyytänyt 25.8.2025 saapuneessa kirjeessään  Keski-Suomen alueen kuntia tarkistamaan, vahvistamaan ja ilmoittamaan kuntapaikkojen määrän oleskeluluvan saaneille turvapaikanhakijoille ja/tai kiintiöpakolaisille ja/tai kotikunnan saaneille tilapäistä suojelua saaville vuonna 2026 (KEHA/26980/2025). Vastaukset pyydetään toimittamaan 31.10.2025 mennessä. Kuntien ja ELY-keskuksen välisissä sopimuksissa todetaan, että sopimus on jatkuva, mutta kuntapaikkamäärä tarkistetaan vuosittain huomioon ottaen kuntien vastaanottoresurssit. 

Kokonaismäärän lisäksi kuntapaikat tulee allokoida eri ryhmille:  

  • Oleskeluluvan saaneille turvapaikanhakijoille (kpl)  

  • Kiintiöpakolaisille (kpl)  

  • Kotikunnan hakeneille tilapäisen suojelun henkilöille (erityisen tuen tarve) (kpl)  

  • Alaikäisille, ilman huoltajaa tulleille (kpl) 
     

Jyväskylä on vastaanottanut kuntapaikoille haavoittuvassa asemassa olevia pakolaistaustaisia henkilöitä vuodesta 1990 lähtien. Kaupungilla on ELY-keskuksen kanssa toistaiseksi voimassa oleva sopimus pakolaistaustaisten henkilöiden kuntaan ohjaamisesta ja kotoutumisen edistämisestä (Kotol 42 §). Vuoden 2023 aikana kotoutumislain soveltamisalaa laajennettiin koskemaan tilapäisen suojelun direktiiviin kuuluvia henkilöitä, joilla on kotikunta. Vuosina 2017-2024 kuntapaikkojen määrä on ollut kaupungissa 150. Vuonna 2023 Jyväskylässä tehtiin 152 kuntapaikkapäätöstä, vuonna 2024 päätöksiä tehtiin 131. 

Kaupunginhallitus on päättänyt kokouksessaan 28.10.2024/236 että 1.1.2025 alkaen oleskeluluvan saaneille turvapaikanhakijoille mukaan lukien alaikäisenä ilman huoltajaa saapuneille, tilapäisen suojelun direktiiviin kuuluville henkilöille ja/tai kiintiöpakolaisille myönnettävien kuntapaikkojen määrä on 50 vuonna 2025. Kuluvana vuonna Jyväskylään on tehty 50 kuntapaikkapäätöstä 10.9.2025 mennessä ja kuntapaikkakohdennus on kaupunginhallituksen päätöksen mukainen.   

Euroopan unionin ulkoasiain neuvosto päätti heinäkuussa 2025 tilapäisen suojelun jatkamisesta 4.3.2027 asti. Sinä aikana, kun päätös on voimassa, Suomi ja kaikki EU-maat ovat velvollisia myöntämään päätöksessä määritetylle ryhmälle tilapäistä suojelua ja sen osoitukseksi oleskeluluvan. Ukrainan tilanteen kehitystä vaikea ennakoida. Vuonna 2024 Suomessa oli noin 46 000 tilapäistä suojelua saavaa ukrainalaista. Maahanmuuttoviraston ennakointiverkoston kesäkuussa 2025 tekemän arvion mukaan kuluvana vuonna Suomeen saapuu noin 8 000–12 000 tilapäisen suojelun hakijaa. (Sisäministeriön tiedote 16.7.2025.) Jyväskylässä kuntaan muuttavien pakolaistaustaisten henkilöiden määrä on jatkunut nousujohteisena vuodesta 2023 alkaen. Kotoutumislain uudistuksen myötä myös Kela toimittaa tiedot alle kolme vuotta Suomessa asuneista kotihoidon tuen saajista kuntiin etuustietopalvelu Kelmun kautta. Jyväskylässä kotoutumispalveluiden palvelutarpeen arvioon on tullut alkuvuoden 2025 aikana 25 kotihoidontuen saajaa. Edellisten lisäksi Jyväskylään on samaan ajankohtaan mennessä muuttanut pakolaistaustaista henkilöä ns. omatoimisina tai itsenäisinä muuttajina vastaanottokeskuksista ja muista kaupungeista.  

Kuntapaikkojen tarve ei ole merkittävästi vähentynyt edellisvuodesta. Kuntapaikalle ohjataan haavoittuvassa asemassa olevia henkilöitä, ja arvio hakemisen tarpeesta tehdään vastaanottokeskuksessa. 

Pakolaisten siirtyminen kuntaan tapahtuu hallitusti kuntapaikkojen kautta, mikä mahdollistaa palvelutarpeiden tunnistamisen oikea-aikaisesti viranomaisyhteistyössä ja ehkäisee päällekkäistä työtä. Kuntapaikkojen avulla kunnan asiakaspalvelun kuormitus pysyy hallinnassa, kun asiakkaan sote-palvelut ovat hyvinvointialueen vastuulla. Alueellista eriytymistä pyritään ehkäisemään tarjoamalla kuntapaikoille tuleville pakolaisille asuntoja eri asuinalueilta mahdollisuuksien mukaan. 

 

Kustannusten korvaukset ja valtionavustukset 

Kunnalle maksetaan valtion varoista laskennallista, joka on tarkoitettu kunnalle lähtökohtaisesti sen kotoutumisohjelman mukaisiin, kotoutumista edistävien ja tukevien palveluiden ja toimenpiteiden järjestämiseen ja kehittämiseen sekä tulkkaukseen. (KotoL 681/2023, 61 §.) 1.1.2025 voimaan astuneen kotoutumislain korvaukset kunnille (pois lukien Ahvenanmaan maakuntaan kuuluvat kunnat) ovat alle 7-vuotiaasta henkilöstä 2741 euroa vuodessa, 7 vuotta täyttäneestä henkilöstä 2052 euroa vuodessa, 18 vuotta täyttäneestä henkilöstä maksetaan edellä mainitun laskennallisen korvauksen lisäksi 7 741 euroa, joka maksetaan ensimmäiseltä täysi-ikäisenä maksettavalta vuodelta. 

Kunnalle (95 %) ja hyvinvointialueelle (5 %) maksetaan valtion varoista laskennallista korvausta automaattisesti kuukausittain. Laskennallista korvausta maksetaan kotoutumislain 2 §:n 3 ja 4 momentin mukaisista henkilöistä. Korvausaika on kolme (3) vuotta kiintiöpakolaisina tulleista henkilöistä, kaksi (2) vuotta turvapaikkamenettelyn kautta tulleista henkilöistä ja kaksi (2) vuotta tilapäisen suojelun direktiiviin kuuluvat, joilla on kotikunta. 

Jyväskylän saama laskennallinen korvaus vuonna 2024 oli yhteensä 3,07 milj. €. Vuonna 2025 syyskuuhun 2025 mennessä korvauksia on kertynyt noin 4,5 milj. €.   

Lisäksi Jyväskylä voi hakea ja Jyväskylälle maksetaan valtion varoista erikseen haettavia korvauksia ja erityisavustuksia pakolaisten vastaanotosta ja kotoutumisen edistämisestä. Edellä mainittujen lisäksi käytössä on myös erilaisia hankerahoituksia.   

Kotoutumiseen liittyvien korvausten hakemista koordinoidaan International House Jyväskylän kotoutumispalveluiden yksiköstä.  

Korvausten edellytyksenä on kotoutumislain mukaisesti tehty kunnan kotoutumisohjelma ja kunnan ELY-keskuksen kanssa tekemä sopimus kuntaan osoittamisesta ja kotoutumisen edistämisestä.  

Toimivalta asiassa  

Jyväskylän kaupungin hallintosäännöstä 10 §:n nojalla kaupunginhallitus valvoo kaupungin etua ja, jollei tässä säännössä toisin määrätä, edustaa kaupunkia ja käyttää sen puhevaltaa. Hallintosäännön 14 §:n mukaan lautakunta vastaa tehtäväalueensa toiminnasta, taloudesta, sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta. Lautakunta asettaa tavoitteita ja seuraa toiminnan tuloksia ja vaikuttavuutta sekä ohjaa ja valvoo tehtäväalueensa suunnittelua ja toteutusta. Lautakunta valmistelee tehtäväalueellaan kaupunginhallituksen tai valtuuston käsiteltäväksi kuuluvat asiat sekä vastaa päätösten täytäntöönpanosta. Kuntapaikkamäärä on laajasti eri toimialoja koskeva asia ja näin ollen se kuuluu hallintosäännön 10 ja 14 §:ien nojalla kaupunginhallituksen päätettäväksi.

 

 

Ehdotus

Esittelijä

Ari Tolonen, toimialajohtaja, ari.tolonen@jyvaskyla.fi

Elinkeino- ja työllisyyslautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että kuntapaikkakiintiö on vuonna 2026 yhteensä 50 ja että Jyväskylän kaupungin kuntapaikat allokoidaan hallitusohjelman kirjausten ja tilapäisen suojelun piiriin kuuluvien henkilöiden lisääntyvän palvelutarpeen mukaisesti vuodelle 2026 seuraavasti: 

  • Kotikunnan hakeneille tilapäisen suojelun henkilöille (erityisen tuen tarve) 20 kpl 

  • Oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat 7 kpl 

  • Kiintiöpakolaiset ml. hätätapaukset 13 kpl 

  • Alaikäiset, ilman huoltajaa tulleet 10 kpl  

Päätös

Elinkeino- ja työllisyyslautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että kuntapaikkakiintiö on vuonna 2026 yhteensä 75 ja että Jyväskylän kaupungin kuntapaikat allokoidaan hallitusohjelman kirjausten ja tilapäisen suojelun piiriin kuuluvien henkilöiden lisääntyvän palvelutarpeen mukaisesti vuodelle 2026 seuraavasti: 

  • Kotikunnan hakeneille tilapäisen suojelun henkilöille (erityisen tuen tarve) 30 kpl 

  • Oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat 10 kpl 

  • Kiintiöpakolaiset ml. hätätapaukset 20 kpl 

  • Alaikäiset, ilman huoltajaa tulleet 15 kpl  

 

Kokouskäsittely

Keskustelun aikana tehtiin seuraavat muutosehdotukset:

Akseli Ekola ehdotti Anna Puupposen kannattamana seuraavaa: "Kuntapaikkamäärä on vuonna 2026 yhteensä 100 paikkaa ja se allokoidaan seuraavasti: Kotikunnan hakeneille tilapäisen suojelun henkilöille (erityisen tuen tarve) 40 kpl, oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat 14 kpl, kiintiöpakolaiset ml. hätätapaukset 26 kpl ja alaikäiset, ilman huoltajaa tulleet 20 kpl." 

Arto Liikanen ehdotti Sini Lehtosen kannattamana seuraavaa: "Kuntapaikkamäärä on vuonna 2026 yhteensä 75 paikkaa ja se allokoidaan seuraavasti: Kotikunnan hakeneille tilapäisen suojelun henkilöille (erityisen tuen tarve) 30 kpl, oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat 10 kpl, kiintiöpakolaiset ml. hätätapaukset 20 kpl ja alaikäiset, ilman huoltajaa tulleet 15 kpl." 

Koska oli tehty kaksi toimialajohtajan ehdotuksesta poikkeavaa kannatettua muutosehdotusta, puheenjohtaja totesi, että asiasta on äänestettävä. Hän esitti, että tehdyt muutosehdotukset äänestetään ensin vastakkain. Tämän jälkeen tässä äänestyksessä voittanut muutosehdotus laitetaan vastakkain toimialajohtajan ehdotuksen kanssa. Äänestysmenettely hyväksyttiin.

Puheenjohtaja esitti, että Arto Liikasen ehdotuksen kannattajat äänestävät JAA ja Aleksi Ekolan ehdotuksen kannattajat äänestävät EI. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestys toteutetaan sähköisesti asianhallintajärjestelmässä. Äänestysmenettely hyväksyttiin. Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi, että Arto Liikasen tekemä muutosehdotus on voittanut äänin 5-2.

Edelleen puheenjohtaja totesi, että seuraavaksi äänestetään toimialajohtajan ehdotuksen ja Arto Liikasen muutosehdotuksen kesken. Hän esitti, että ne, jotka kannattavat toimialajohtajan ehdotusta, äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat Arto Liikasen muutosehdotusta, äänestävät EI. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestys toteutetaan sähköisesti asianhallintajärjestelmässä. Äänestysmenettely hyväksyttiin. Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi, että Arto Liikasen tekemä muutosehdotus on voittanut äänin 3-4 ja tulee elinkeino- ja työllisyyslautakunnan päätökseksi.

Työllisyysjohtaja Hanna Lähteelä saapui kokoukseen kello 16.46 asian käsittelyn aikana ennen päätöksentekoa.

Palvelupäällikkö Sari Miettinen oli asiantuntijana läsnä kokouksessa asian käsittelyn ajan ja päätöksenteon ajan.

 

 

Äänestystulokset

  • Kyllä 5 kpl 71%

    Henri Laasanen, Sini Lehtonen, Kalle Häkkinen, Tiina Räisänen, Arto Liikanen

  • Ei 2 kpl 29%

    Anna Puupponen, Akseli Ekola

  • Kyllä 3 kpl 43%

    Henri Laasanen, Kalle Häkkinen, Tiina Räisänen

  • Ei 4 kpl 57%

    Sini Lehtonen, Akseli Ekola, Anna Puupponen, Arto Liikanen

Valmistelija

  • Päivi Lind, asianhallinnan asiantuntija, paivi.lind@jyvaskyla.fi

Perustelut

  

Ehdotus

Esittelijä

  • Timo Koivisto, kaupunginjohtaja, timo.koivisto@jyvaskyla.fi

Kaupunginhallitus päättää, että kuntapaikkakiintiö on vuonna 2026 yhteensä 75 ja että Jyväskylän kaupungin kuntapaikat allokoidaan hallitusohjelman kirjausten ja tilapäisen suojelun piiriin kuuluvien henkilöiden lisääntyvän palvelutarpeen mukaisesti vuodelle 2026 seuraavasti: 

  • Kotikunnan hakeneille tilapäisen suojelun henkilöille (erityisen tuen tarve) 30 kpl 

  • Oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat 10 kpl 

  • Kiintiöpakolaiset ml. hätätapaukset 20 kpl 

  • Alaikäiset, ilman huoltajaa tulleet 15 kpl  

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Esteellisyys

  • Caius Forsberg ilmoitti olevansa Keski-Suomen ELY-keskuksen työntekijänä hallintolain 28.1 §:n 4. kohdan mukaan esteellinen käsittelemään asiaa. Hän poistui kokoushuoneesta tämän asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Hänen tilallaan kokoukseen osallistui varajäsen Tero Kalavainen.

Kokouskäsittely

Keskustelun aikana tehtiin seuraavat muutosehdotukset:

Jenni Suutari ehdotti Matleena Käpin kannattamana seuraavaa: 

"Kuntapaikkamäärä on vuonna 2026 yhteensä 100 paikkaa ja se allokoidaan seuraavasti:

  • Kotikunnan hakeneille tilapäisen suojelun henkilöille (erityisen tuen tarve) 40 kpl
  • oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat 14 kpl
  • kiintiöpakolaiset ml. hätätapaukset 26 kpl
  • alaikäiset, ilman huoltajaa tulleet 20 kpl."
     

Jaakko Selin ehdotti Jari Collianderin kannattamana seuraavaa: 

"Kuntapaikkakiintiö on vuonna 2026 yhteensä 50 ja että Jyväskylän kaupungin kuntapaikat allokoidaan hallitusohjelman kirjausten ja tilapäisen suojelun piiriin kuuluvien henkilöiden lisääntyvän palvelutarpeen mukaisesti vuodelle 2026 seuraavasti: 

  • Kotikunnan hakeneille tilapäisen suojelun henkilöille (erityisen tuen tarve) 20 kpl 
  • Oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat 7 kpl 
  • Kiintiöpakolaiset ml. hätätapaukset 13 kpl 
  • Alaikäiset, ilman huoltajaa tulleet 10 kpl."
     

Koska oli tehty kaksi kaupunginjohtajan ehdotuksesta poikkeavaa kannatettua muutosehdotusta, puheenjohtaja totesi, että asiasta on äänestettävä. Hän esitti, että tehdyt muutosehdotukset äänestetään ensin vastakkain. Tämän jälkeen tässä äänestyksessä voittanut muutosehdotus laitetaan vastakkain kaupunginjohtajan ehdotuksen kanssa. Äänestysmenettely hyväksyttiin.

Puheenjohtaja esitti, että Jaakko Selinin ehdotuksen kannattajat äänestävät JAA ja Jenni Suutarin ehdotuksen kannattajat äänestävät EI. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestys toteutetaan sähköisesti asianhallintajärjestelmässä. Äänestysmenettely hyväksyttiin. Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi, että äänten mennessä tasan 5-5 ja 3 tyhjää, on äänestyksen voittanut Jenni Suutarin tekemä muutosehdotus, koska äänten mennessä tasan puheenjohtajan ääni ratkaisee äänestystuloksen.

Edelleen puheenjohtaja totesi, että seuraavaksi äänestetään kaupunginjohtajan ehdotuksen ja Jenni Suutarin muutosehdotuksen kesken. Hän esitti, että ne, jotka kannattavat kaupunginjohtajan ehdotusta, äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat Jenni Suutarin muutosehdotusta, äänestävät EI. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestys toteutetaan sähköisesti asianhallintajärjestelmässä. Äänestysmenettely hyväksyttiin. Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi, että kaupunginjohtajan ehdotus tuli äänin 10-3 kaupunginhallituksen päätökseksi.

 

Äänestystulokset

  • Kyllä 5 kpl 38%

    Jaakko Selin, Ilse.K Weijo, Tero Kalavainen, Katja Isomöttönen, Jari Colliander

  • Ei 5 kpl 38%

    Matleena Käppi, Jenni Suutari, Meri.J Lumela, Jukka Hämäläinen, Ari-Pekka Liukkonen

  • Tyhjä 3 kpl 23%

    Mervi Hovikoski, Saija Meriö, Jari Blom

  • Kyllä 10 kpl 77%

    Mervi Hovikoski, Ilse.K Weijo, Jaakko Selin, Jari Colliander, Saija Meriö, Tero Kalavainen, Katja Isomöttönen, Ari-Pekka Liukkonen, Jari Blom, Jukka Hämäläinen

  • Ei 3 kpl 23%

    Matleena Käppi, Jenni Suutari, Meri.J Lumela


Muutoksenhaku

 

Päätökseen voi hakea muutosta oikaisuvaatimuksella.

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

- asianosainen eli se, johon päätös on kohdistettu tai se, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa sekä
- kunnan jäsen.

Kuntien yhteisen toimielimen päätökseen saa oikaisuvaatimuksen tehdä myös sopimukseen osallinen kunta ja sen jäsen.

Oikaisuvaatimuksen maksu

Oikaisuvaatimuskäsittely on maksutonta.

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on jätettävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä tai erilliseen tiedoksiantotodistukseen merkittynä aikana. Mikäli päätös on annettu tiedoksi asianosaiselle sähköisenä viestinä hänen suostumuksellaan, katsotaan asiakirja annetun tiedoksi kolmantena päivänä viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä.

Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi Jyväskylän kaupungin verkkosivuille. Oikaisuvaatimusaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää ei lueta määräaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen toimittaa ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä.

Oikaisuvaatimuksen muoto, sisältö ja liitteet

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

- päätös, johon haetaan muutosta
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
- muutosvaatimuksen perusteet.

Oikaisuvaatimukseen on liitettävä asiakirjat, joihin sen tekijä vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

Kirjelmässä on mainittava oikaisuvaatimuksen tekijän nimi, asuinkunta ja postiosoite sekä puhelinnumero, johon asiaa koskevat ilmoitukset voidaan toimittaa.

 

 

 

Oikaisuvaatimuksen toimittaminen viranomaiselle

Oikaisuvaatimus on muutoksenhakijan tai hänen valtuuttamansa asiamiehen toimitettava Jyväskylän kaupungin kirjaamoon aukioloaikana ennen oikaisuvaatimusajan päättymistä. 

Oikaisuvaatimuksen voi toimittaa myös faksina tai sähköpostitse. Sähköistä asiakirjaa ei tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Sähköisen viestin (sähköpostin) katsotaan saapuneen viranomaiselle silloin, kun se on viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä siten, että viestiä voidaan käsitellä. Oikaisuvaatimus lähetetään aina lähettäjän omalla vastuulla. Jyväskylän kaupunki ei vastaa sähköpostilla lähetetyn oikaisuvaatimuksen tietoturvallisuudesta.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti päätöksen tehneelle toimielimelle tai viranhaltijapäätöksen osalta toimielimelle, jonka alaisuudessa viranhaltija toimii.

Jyväskylän kaupunki
PL 193
Vapaudenkatu 32 (käyntiosoite)
40101 Jyväskylä
kirjaamo@jyvaskyla.fi
Puhelin: 014 569 0888
Aukioloaika: klo 8.00–15.00

Päätös on lainvoimainen oikaisuvaatimusajan jälkeen, ellei siihen ole haettu muutosta eikä sitä ole otettu ylemmän toimielimen käsiteltäväksi.