Valmistelija
Sari Miettinen, palvelupäällikkö, sari.miettinen@jyvaskyla.fi
Maarit Heikkilä, palveluesihenkilö, maarit.heikkila@jyvaskyla.fi
Perustelut
Kuntapaikat oleskeluluvan saaneille turvapaikanhakijoille ja/tai kiintiöpakolaisille ja/tai kotikunnan saaneille tilapäistä suojelua saaville vuonna 2026
Tausta
Eduskunta päättää vuosittain valtion talousarvion hyväksymisen yhteydessä, kuinka monta kiintiöpakolaista Suomi sitoutuu ottamaan. Pakolaiskiintiö 500 on kirjattu voimassa olevaan hallitusohjelmaan. Keski-Suomen ELY-keskus on pyytänyt 25.8.2025 saapuneessa kirjeessään Keski-Suomen alueen kuntia tarkistamaan, vahvistamaan ja ilmoittamaan kuntapaikkojen määrän oleskeluluvan saaneille turvapaikanhakijoille ja/tai kiintiöpakolaisille ja/tai kotikunnan saaneille tilapäistä suojelua saaville vuonna 2026 (KEHA/26980/2025). Vastaukset pyydetään toimittamaan 31.10.2025 mennessä. Kuntien ja ELY-keskuksen välisissä sopimuksissa todetaan, että sopimus on jatkuva, mutta kuntapaikkamäärä tarkistetaan vuosittain huomioon ottaen kuntien vastaanottoresurssit.
Kokonaismäärän lisäksi kuntapaikat tulee allokoida eri ryhmille:
Jyväskylä on vastaanottanut kuntapaikoille haavoittuvassa asemassa olevia pakolaistaustaisia henkilöitä vuodesta 1990 lähtien. Kaupungilla on ELY-keskuksen kanssa toistaiseksi voimassa oleva sopimus pakolaistaustaisten henkilöiden kuntaan ohjaamisesta ja kotoutumisen edistämisestä (Kotol 42 §). Vuoden 2023 aikana kotoutumislain soveltamisalaa laajennettiin koskemaan tilapäisen suojelun direktiiviin kuuluvia henkilöitä, joilla on kotikunta. Vuosina 2017-2024 kuntapaikkojen määrä on ollut kaupungissa 150. Vuonna 2023 Jyväskylässä tehtiin 152 kuntapaikkapäätöstä, vuonna 2024 päätöksiä tehtiin 131.
Kaupunginhallitus on päättänyt kokouksessaan 28.10.2024/236 että 1.1.2025 alkaen oleskeluluvan saaneille turvapaikanhakijoille mukaan lukien alaikäisenä ilman huoltajaa saapuneille, tilapäisen suojelun direktiiviin kuuluville henkilöille ja/tai kiintiöpakolaisille myönnettävien kuntapaikkojen määrä on 50 vuonna 2025. Kuluvana vuonna Jyväskylään on tehty 50 kuntapaikkapäätöstä 10.9.2025 mennessä ja kuntapaikkakohdennus on kaupunginhallituksen päätöksen mukainen.
Euroopan unionin ulkoasiain neuvosto päätti heinäkuussa 2025 tilapäisen suojelun jatkamisesta 4.3.2027 asti. Sinä aikana, kun päätös on voimassa, Suomi ja kaikki EU-maat ovat velvollisia myöntämään päätöksessä määritetylle ryhmälle tilapäistä suojelua ja sen osoitukseksi oleskeluluvan. Ukrainan tilanteen kehitystä vaikea ennakoida. Vuonna 2024 Suomessa oli noin 46 000 tilapäistä suojelua saavaa ukrainalaista. Maahanmuuttoviraston ennakointiverkoston kesäkuussa 2025 tekemän arvion mukaan kuluvana vuonna Suomeen saapuu noin 8 000–12 000 tilapäisen suojelun hakijaa. (Sisäministeriön tiedote 16.7.2025.) Jyväskylässä kuntaan muuttavien pakolaistaustaisten henkilöiden määrä on jatkunut nousujohteisena vuodesta 2023 alkaen. Kotoutumislain uudistuksen myötä myös Kela toimittaa tiedot alle kolme vuotta Suomessa asuneista kotihoidon tuen saajista kuntiin etuustietopalvelu Kelmun kautta. Jyväskylässä kotoutumispalveluiden palvelutarpeen arvioon on tullut alkuvuoden 2025 aikana 25 kotihoidontuen saajaa. Edellisten lisäksi Jyväskylään on samaan ajankohtaan mennessä muuttanut pakolaistaustaista henkilöä ns. omatoimisina tai itsenäisinä muuttajina vastaanottokeskuksista ja muista kaupungeista.
Kuntapaikkojen tarve ei ole merkittävästi vähentynyt edellisvuodesta. Kuntapaikalle ohjataan haavoittuvassa asemassa olevia henkilöitä, ja arvio hakemisen tarpeesta tehdään vastaanottokeskuksessa.
Pakolaisten siirtyminen kuntaan tapahtuu hallitusti kuntapaikkojen kautta, mikä mahdollistaa palvelutarpeiden tunnistamisen oikea-aikaisesti viranomaisyhteistyössä ja ehkäisee päällekkäistä työtä. Kuntapaikkojen avulla kunnan asiakaspalvelun kuormitus pysyy hallinnassa, kun asiakkaan sote-palvelut ovat hyvinvointialueen vastuulla. Alueellista eriytymistä pyritään ehkäisemään tarjoamalla kuntapaikoille tuleville pakolaisille asuntoja eri asuinalueilta mahdollisuuksien mukaan.
Kustannusten korvaukset ja valtionavustukset
Kunnalle maksetaan valtion varoista laskennallista, joka on tarkoitettu kunnalle lähtökohtaisesti sen kotoutumisohjelman mukaisiin, kotoutumista edistävien ja tukevien palveluiden ja toimenpiteiden järjestämiseen ja kehittämiseen sekä tulkkaukseen. (KotoL 681/2023, 61 §.) 1.1.2025 voimaan astuneen kotoutumislain korvaukset kunnille (pois lukien Ahvenanmaan maakuntaan kuuluvat kunnat) ovat alle 7-vuotiaasta henkilöstä 2741 euroa vuodessa, 7 vuotta täyttäneestä henkilöstä 2052 euroa vuodessa, 18 vuotta täyttäneestä henkilöstä maksetaan edellä mainitun laskennallisen korvauksen lisäksi 7 741 euroa, joka maksetaan ensimmäiseltä täysi-ikäisenä maksettavalta vuodelta.
Kunnalle (95 %) ja hyvinvointialueelle (5 %) maksetaan valtion varoista laskennallista korvausta automaattisesti kuukausittain. Laskennallista korvausta maksetaan kotoutumislain 2 §:n 3 ja 4 momentin mukaisista henkilöistä. Korvausaika on kolme (3) vuotta kiintiöpakolaisina tulleista henkilöistä, kaksi (2) vuotta turvapaikkamenettelyn kautta tulleista henkilöistä ja kaksi (2) vuotta tilapäisen suojelun direktiiviin kuuluvat, joilla on kotikunta.
Jyväskylän saama laskennallinen korvaus vuonna 2024 oli yhteensä 3,07 milj. €. Vuonna 2025 syyskuuhun 2025 mennessä korvauksia on kertynyt noin 4,5 milj. €.
Lisäksi Jyväskylä voi hakea ja Jyväskylälle maksetaan valtion varoista erikseen haettavia korvauksia ja erityisavustuksia pakolaisten vastaanotosta ja kotoutumisen edistämisestä. Edellä mainittujen lisäksi käytössä on myös erilaisia hankerahoituksia.
Kotoutumiseen liittyvien korvausten hakemista koordinoidaan International House Jyväskylän kotoutumispalveluiden yksiköstä.
Korvausten edellytyksenä on kotoutumislain mukaisesti tehty kunnan kotoutumisohjelma ja kunnan ELY-keskuksen kanssa tekemä sopimus kuntaan osoittamisesta ja kotoutumisen edistämisestä.
Toimivalta asiassa
Jyväskylän kaupungin hallintosäännöstä 10 §:n nojalla kaupunginhallitus valvoo kaupungin etua ja, jollei tässä säännössä toisin määrätä, edustaa kaupunkia ja käyttää sen puhevaltaa. Hallintosäännön 14 §:n mukaan lautakunta vastaa tehtäväalueensa toiminnasta, taloudesta, sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta. Lautakunta asettaa tavoitteita ja seuraa toiminnan tuloksia ja vaikuttavuutta sekä ohjaa ja valvoo tehtäväalueensa suunnittelua ja toteutusta. Lautakunta valmistelee tehtäväalueellaan kaupunginhallituksen tai valtuuston käsiteltäväksi kuuluvat asiat sekä vastaa päätösten täytäntöönpanosta. Kuntapaikkamäärä on laajasti eri toimialoja koskeva asia ja näin ollen se kuuluu hallintosäännön 10 ja 14 §:ien nojalla kaupunginhallituksen päätettäväksi.
Ehdotus
Esittelijä
Ari Tolonen, toimialajohtaja, ari.tolonen@jyvaskyla.fi
Elinkeino- ja työllisyyslautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että kuntapaikkakiintiö on vuonna 2026 yhteensä 50 ja että Jyväskylän kaupungin kuntapaikat allokoidaan hallitusohjelman kirjausten ja tilapäisen suojelun piiriin kuuluvien henkilöiden lisääntyvän palvelutarpeen mukaisesti vuodelle 2026 seuraavasti:
Päätös
Elinkeino- ja työllisyyslautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että kuntapaikkakiintiö on vuonna 2026 yhteensä 75 ja että Jyväskylän kaupungin kuntapaikat allokoidaan hallitusohjelman kirjausten ja tilapäisen suojelun piiriin kuuluvien henkilöiden lisääntyvän palvelutarpeen mukaisesti vuodelle 2026 seuraavasti:
Kokouskäsittely
Keskustelun aikana tehtiin seuraavat muutosehdotukset:
Akseli Ekola ehdotti Anna Puupposen kannattamana seuraavaa: "Kuntapaikkamäärä on vuonna 2026 yhteensä 100 paikkaa ja se allokoidaan seuraavasti: Kotikunnan hakeneille tilapäisen suojelun henkilöille (erityisen tuen tarve) 40 kpl, oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat 14 kpl, kiintiöpakolaiset ml. hätätapaukset 26 kpl ja alaikäiset, ilman huoltajaa tulleet 20 kpl."
Arto Liikanen ehdotti Sini Lehtosen kannattamana seuraavaa: "Kuntapaikkamäärä on vuonna 2026 yhteensä 75 paikkaa ja se allokoidaan seuraavasti: Kotikunnan hakeneille tilapäisen suojelun henkilöille (erityisen tuen tarve) 30 kpl, oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat 10 kpl, kiintiöpakolaiset ml. hätätapaukset 20 kpl ja alaikäiset, ilman huoltajaa tulleet 15 kpl."
Koska oli tehty kaksi toimialajohtajan ehdotuksesta poikkeavaa kannatettua muutosehdotusta, puheenjohtaja totesi, että asiasta on äänestettävä. Hän esitti, että tehdyt muutosehdotukset äänestetään ensin vastakkain. Tämän jälkeen tässä äänestyksessä voittanut muutosehdotus laitetaan vastakkain toimialajohtajan ehdotuksen kanssa. Äänestysmenettely hyväksyttiin.
Puheenjohtaja esitti, että Arto Liikasen ehdotuksen kannattajat äänestävät JAA ja Aleksi Ekolan ehdotuksen kannattajat äänestävät EI. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestys toteutetaan sähköisesti asianhallintajärjestelmässä. Äänestysmenettely hyväksyttiin. Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi, että Arto Liikasen tekemä muutosehdotus on voittanut äänin 5-2.
Edelleen puheenjohtaja totesi, että seuraavaksi äänestetään toimialajohtajan ehdotuksen ja Arto Liikasen muutosehdotuksen kesken. Hän esitti, että ne, jotka kannattavat toimialajohtajan ehdotusta, äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat Arto Liikasen muutosehdotusta, äänestävät EI. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestys toteutetaan sähköisesti asianhallintajärjestelmässä. Äänestysmenettely hyväksyttiin. Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi, että Arto Liikasen tekemä muutosehdotus on voittanut äänin 3-4 ja tulee elinkeino- ja työllisyyslautakunnan päätökseksi.
Työllisyysjohtaja Hanna Lähteelä saapui kokoukseen kello 16.46 asian käsittelyn aikana ennen päätöksentekoa.
Palvelupäällikkö Sari Miettinen oli asiantuntijana läsnä kokouksessa asian käsittelyn ajan ja päätöksenteon ajan.