Kaupunkirakennelautakunta, kokous 11.2.2025

§ 32 Poikkeamispäätös 179-2024-1040, 179-9-37-3 (Kukkula)

JyväskyläDno-2025-318

Valmistelija

Risto Mustonen, erikoissuunnittelija, risto.mustonen@jyvaskyla.fi

Perustelut

Haetaan lupaa poiketa asemakaavan mukaisesta käyttötarkoituksesta.

Rakennuspaikka on Kukkulan alueella osoitteessa Hoitajantie 4 oleva tontti 179-9-37-3 (2572 m²). Rakennuspaikalle on rakennettu 1960-luvulla oppilaitoksen asuntolaksi valmistunut 13-kerroksinen kerrostalo (4981 m²), jonka käyttötarkoitus on 2000-luvulla muutettu asuinkerrostaloksi. Lisäksi rakennuspaikalle rakennettu 2011 valmistunut talousrakennus (123 m²).

Alueella on voimassa 20.4.2009 hyväksytty asemakaava 179 09:066, jossa tontti on merkitty asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK). Kaavaan on merkitty rakennusala määräävällä merkinnällä. Olemassa oleva asuinrakennus on merkitty suojelumerkinnällä sr-1. Suojeltava rakennus, joka on säilytettävä kaupunkikuvallisesti, rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaana osana sairaalarakennusten historiallista kokonaisuutta. Tontin rakennusoikeus on osoitettu kokonaisluvulla 4880 m² ja sallittu kerrosluku on XIII. Merkintä (ktyo 38%) osoittaa, kuinka monta prosenttia rakennusalalle sallitusta kerrosalasta saadaan käyttää toimisto- tai opetustiloja varten.

Poikkeamishakemuksen mukaan hankkeessa on kyse asuinkerrostalon 5. ja 6. kerroksessa olevien huoneistojen (á 301 m²) käyttötarkoituksen muuttamisesta asuntoloiksi kahden vuoden määräajaksi. Hakemuksen liitteenä olevan toiminnan kuvauksen mukaan kyse on Keski-Suomen hyvinvointialueen kilpailuttamasta lasten ja nuorten asumisyksiköstä. Keski-Suomen hyvinvointialue on kilpailuttanut lastensuojelun sijaishuollon ostopalvelujen hankinnan dynaamisena toimijarekisterinä. Kilpailutetut hankinnan palvelutasot ovat ammatillinen perhehoito, lastensuojelun laitoshoito ja lastensuojelun vaativa laitoshoito. Hakijalta saadun selvityksen mukaan hankkeessa on kyse kilpailutetusta laitoshoidon järjestämisestä.

Poikkeaminen tarvitaan asemakaavassa sallitusta käyttötarkoituksesta.

Asemakaavoitus on antanut hankkeesta 17.1.2025 päivätyn lausunnon, jossa todetaan muun ohella seuraavaa:

Asuinkerrostalojen korttelialueelle haetaan poikkeamisella käyttötarkoituksen muutosta, joka on voimassa olevan asemakaavamääräyksen vastainen. Hoitolaitostoimintaa varten varattavan korttelialueen käyttötarkoituksen muutos tulee tutkia asemakaavamuutoksella, jonka yhteydessä laaditaan myös vaikutusarvioinnit ml. vaikutukset liikenteeseen, piha-alueiden riittävyyteen ja palveluverkkoon.

Poikkeamishakemuksessa olevaa kiinteistöä vastapäätä sijaitsee korttelialue, jolla hakemuksen kaltainen hoitolaitostoiminta on mahdollista määräyksellä YS-1. Edellä mainitulla, nk. Kukkulan alueella sijaitsee entisiä Keski-Suomen keskussairaalan rakennuksia, jotka ovat mahdollisia mm. hoitolaitostoimintaan. Kukkulan alueella on vireillä osayleiskaava ja entisen sairaala-alueen alueen asemakaavamuutos tulee vireille kevään 2025 aikana. Osayleiskaavassa ja asemakaavalla tutkitaan mm. Kukkulan alueen kortteleiden käyttötarkoituksia ja rakennusoikeuksia sekä tehdään vaikutusarvioinnit. Yhdenvertaisuuden vuoksi myös Hoitajantie 4 rakennuksen mahdollinen käyttötarkoituksen muutos tulee tutkia asemakaavalla.

Hoitolaitos ei tyyppinsä puolesta täytä kaavan edellyttämää asuinkerrostalon eikä toimisto -tai opetustilojen määrettä. Hoitolaitostoimintaa varten ei ole Jyväskylässä myönnetty poikkeamislupia asuinkerrostalojen korttelialueille, vaan käyttötarkoituksen muutos on edellyttänyt asemakaavan muuttamista ja siihen liittyvää vaikutusten arviointia. Jyväskylän tulkinnan mukaan hoitolaitostoiminta kuuluu P- tai Y-tontille kun kyseessä on ympärivuorokautisesti paikalla olevaa ulkopuolista hoitohenkilökuntaa ja työ edellyttää vaativaa hoito-osaamista (mm. kun asiakkaina ovat lapset ja nuoret).

Poikkeamisen katsotaan aiheuttavan haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle ja alueiden käytön muulle järjestämiselle.

Edellä oleva selvitys huomioon ottaen Jyväskylän kaupungin asemakaavoitus ei puolla poikkeamishakemusta.

Huomioon ottaen rakennuspaikasta ja hankkeesta saatu selvitys sekä asemakaavoituksen hakemuksesta antama lausunto katsotaan, että hakemuksen mukainen käyttötarkoituksen muutos aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle. Myönteinen lupa saattaa vaarantaa maanomistajien tasapuolisen kohtelun toteutumisen.

Poikkeamiseen esitetyllä tavalla ei ole katsottavissa olevan erityistä syytä.

Hakemus perusteluineen sekä päätöksen perustelut kokonaisuudessaan ilmenevät liitteenä olevasta asiakirjasta, poikkeamispäätösehdotus.

Hallintosäännön 16 §:n mukaan toimivalta asiassa kuuluu kaupunkirakennelautakunnalle.

Ehdotus

Esittelijä

Hannu Kantonen, toimialajohtaja, hannu.kantonen@jyvaskyla.fi

Kaupunkirakennelautakunta hylkää hakemuksen liitteenä olevan poikkeamispäätösehdotuksen mukaisesti.

Päätös

Kaupunkirakennelautakunta päätti hyväksyä poikkeamishakemuksen Mika Nousiaisen muutosehdotuksen mukaisesti.

Eriävä mielipide

Hannu Kantonen, Juha Suonperä, Katja Isomöttönen, Ilona Helle, Kaisa Peltonen ja Mikko Räty ilmoittivat jättävänsä päätöksestä eriävän mielipiteen.

Kokouskäsittely

Keskustelun aikana tehtiin seuraavat muutosehdotukset:

Mika Nousiainen ehdotti Kimmo Suomen ja Akseli Hiltusen kannattamana että kaupunkirakennelautakunta myöntää poikkeamisluvan. Mika Nousiaisen muutosehdotuksen tarkemmat perustelut:

1. Kiireellinen tilantarve:

Pihlajalinna tarvitsee kiireellisesti lisätilaa lasten ja nuorten toiminnalleen, mitä ei ole löytynyt aktiivisesta etsinnästä huolimatta.

2. Lasten ja nuorten hyödyt:

Nuorille ja lapsille saadaan tarpeellisia lisäpaikkoja, mikä vapauttaa tilaa sairaala Novasta sitä tarvitseville. Rakennuksen alkuperäinen käyttötarkoitus on ollut asuntola, ja asunnot tulevat nuorten asumisyksiköiksi ilman rakennustoimenpiteitä.
Tähän kodinomaiseen asumisyksikköön tulee käyttäjiksi lapsia ja nuoria ohjaajineen. Aluehallintovirasto ja hyvinvointialue ovat tarkastaneet tilat ja todenneet ne sopiviksi toimintaan.

3. Toiminnan jatkuvuus ja työllistäminen:
Pihlajalinna saisi tarvitsemansa lisätilat käyttöön, ja toiminta jatkuisi kuudennessa kerroksessa samalla tavalla kuin nykyisin viidennessä kerroksessa. Pihlajalinna työllistäisi lisäkerroksen myötä noin 12 vakituista ja 10 osa-aikaista työntekijää.

4. Taloudellinen turva kiinteistön omistajille:
Kiinteistön omistajille poikkeuslupa tuo taloudellista turvaa, koska tyhjät tilat saadaan tuottavaan käyttöön. (6. kerros)

5. Vähäinen poikkeaminen:
Poikkeaminen on vähäistä, ja samaa toimintamallia on jo käytetty viidennessä kerroksessa. Naapurit ja kiinteistössä asuvat perheet eivät vastusta poikkeuslupaa.

6. Käsittelyn nopeuttaminen ja määräaikaisuus:
Tarve on pikainen, ja kaavamuutoksen käsittely kestää liian kauan. Poikkeuslupa on määräaikainen.

7. Ei muutoksia julkisivussa:
Poikkeaminen ei aiheuta muutoksia rakennuksen julkisivussa eikä ylitä asemakaavassa osoitettua rakennusoikeutta tai kerroslukua. Näillä perusteilla poikkeuslupa voidaan myöntää varmistaen, että sekä nuoret että yhteisö hyötyvät siitä merkittävästi.

Katja Isomöttönen ehdotti Ilona Helteen kannattamana, että asia palautetaan uudelleen valmisteluun.

Koska oli tehty kaksi toimialajohtajan ehdotuksesta poikkeavaa kannatettua muutosehdotusta, puheenjohtaja totesi, että asiasta on äänestettävä. Hän esitti, että ensimmäisessä äänestyksessä vastakkain asetetaan Katja Isomöttösen palautusehdotus ja Mika Nousiaisen muutosehdotus ja toisessa äänestyksessä vastakkain asetetaan toimialajohtajan pohjaehdotus ja aiemman äänestyksen voittanut ehdotus.

Puheenjohtaja ehdotti, että ensimmäisessä äänestyksessä Katja Isomöttösen ehdotuksen kannattajat äänestävät JAA ja Mika Nousiaisen ehdotuksen kannattajat äänestävät EI. Edelleen puheenjohtaja ehdotti, että äänestys toteutetaan sähköisesti asianhallintajärjestelmässä. Äänestysmenettely hyväksyttiin. Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi, että Mika Nousiaisen muutosehdotus tuli äänin 6-7 tältä osin kaupunkirakennelautakunnan päätökseksi.

Puheenjohtaja ehdotti, että toisessa äänestyksessä toimialajohtajan ehdotuksen kannattajat äänestävät JAA ja Mika Nousiaisen ehdotuksen kannattajat äänestävät EI. Edelleen puheenjohtaja ehdotti, että äänestys toteutetaan sähköisesti asianhallintajärjestelmässä. Äänestysmenettely hyväksyttiin. Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi, että Mika Nousiaisen muutosehdotus tuli äänin 5-8 tältä osin kaupunkirakennelautakunnan päätökseksi.

Äänestystulokset

Palautusehdotus JAA ja Mika Nousiaisen muutosehdotus EI

Kyllä 6 kpl 46%
Ilona Helle, Katja Isomöttönen, Kaisa Peltonen, Suvi Widgren, Juha Suonperä, Mikko Räty
Ei 7 kpl 54%
Heidi Kokko, Akseli Hiltunen, Kimmo Suomi, Jarno Kemiläinen, Jorma Holmstedt, Aimo Asikainen, Mika Nousiainen

Pohjaehdotus JAA ja Mika Nousiaisen muutosehdotus EI

Kyllä 5 kpl 38%
Ilona Helle, Kaisa Peltonen, Katja Isomöttönen, Mikko Räty, Juha Suonperä
Ei 8 kpl 62%
Jarno Kemiläinen, Kimmo Suomi, Suvi Widgren, Heidi Kokko, Jorma Holmstedt, Aimo Asikainen, Akseli Hiltunen, Mika Nousiainen

Liitteet

179-2024-1040 sijaintikartta ja asemakaavaote.pdf (pdf, 10589 kt)

179-2024-1040 päätösehdotus ja asemapiirros.pdf (pdf, 216 kt)

Muutoksenhaku

Valitusviranomainen ja valitusoikeus

Päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen.

Tähän päätökseen saa hakea muutosta:

- se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
- viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistaja ja haltija
- sellaisen kiinteistön omistaja ja haltija, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa
- se, jonka asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin hanke saattaa huomattavasti vaikuttaa
- se, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa
- kunta tai naapurikunta, jonka maankäytön suunnitteluun päätös vaikuttaa
- toimialueellaan sellainen rekisteröity yhdistys, jonka tarkoituksena on luonnon- tai ympäristönsuojelun tai kulttuuriarvojen suojelun edistäminen taikka elinympäristön laatuun muutoin vaikuttaminen
- viranomainen toimialaansa kuuluvissa asioissa

Muutoksenhaun maksu

Valituksen käsittelyn maksullisuudesta saa tietoja valitusviranomaiselta. Maksuista, niiden määristä ja maksuvapautuksen perusteista on säädetty tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) ja tuomioistuinmaksulain 2 §:ssä säädettyjen maksujen tarkistamisesta annetussa oikeusministeriön asetuksessa (1122/2021).

Valitusaika

Päätös on annettu julkipanon jälkeen. Valitus on jätettävä hallinto-oikeudelle 30 päivän kuluessa päätöksen antopäivästä. Valitusaikaa laskettaessa antopäivää ei lueta määräaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen toimittaa ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä.

Valituksen muoto, sisältö ja liitteet

Valitus on tehtävä kirjallisena.

Valituksessa on ilmoitettava

- päätös, johon haetaan muutosta
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
- perusteet, joilla muutosta vaaditaan
- valittajan nimi ja kotikunta
- postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

Valitukseen on liitettävä

- päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
- todistus siitä minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta, sekä
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

Valitus on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituksen toimittaminen

Valitus on valittajan tai hänen valtuuttamansa asiamiehen toimitettava valitusviranomaiselle virka-aikana ennen valitusajan päättymistä. Valituksen voi toimittaa myös faksina tai sähköpostitse. Sähköistä asiakirjaa ei tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä, eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä. Sähköisen viestin (faksin ja sähköpostin) katsotaan saapuneen viranomaiselle silloin, kun se on viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä siten, että viestiä voidaan käsitellä.

Valitus lähetetään aina lähettäjän omalla vastuulla. Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet.

Valitusviranomaisen yhteystiedot

Hämeenlinnan hallinto-oikeus
Raatihuoneenkatu 1
13100 HÄMEENLINNA
Puhelin: 029 56 42200 (vaihde)
Faksi: 029 56 42269
Sähköposti: hameenlinna.hao@oikeus.fi
Virka-aika: klo 8.00 – 16.15