Perustelut
Tilinpäätöksestä säädetään kuntalain 113–115 §:ssä. Kuntalain 113 §:n mukaan: ”Kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös tilikautta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä ja annettava se tilintarkastajien tarkastettavaksi. Tilintarkastajien on tarkastettava tilinpäätös toukokuun loppuun mennessä. Kunnanhallituksen on saatettava tilinpäätös tilintarkastuksen jälkeen valtuuston käsiteltäväksi. Valtuuston on käsiteltävä tilinpäätös kesäkuun loppuun mennessä.
Tilinpäätökseen kuuluvat tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niiden liitteenä olevat tiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus.
Tilinpäätöksen tulee antaa oikea ja riittävä kuva kunnan tuloksesta, taloudellisesta asemasta, rahoituksesta sekä toiminnasta olennaisuusperiaatteen mukaisesti. Tätä varten tarpeelliset seikat on ilmoitettava liitetiedoissa.
Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.”
Kuntalain 114 §:n mukaan: ”Kunnan, joka tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös. Konsernitilinpäätös tulee laatia samalta päivältä kuin kunnan tilinpäätös.
Konsernitilinpäätös laaditaan konserniyhteisöjen taseiden ja tuloslaskelmien sekä niiden liitetietojen yhdistelmänä. Konsernitilinpäätökseen sisällytetään lisäksi konsernin rahoituslaskelma, jossa annetaan selvitys kuntakonsernin varojen hankinnasta ja niiden käytöstä tilikauden aikana.”
Kuntalain 115 §:n mukaan: ”Toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys valtuuston asettamien toiminnan ja talouden tavoitteiden toteutumisesta kunnassa ja kuntakonsernissa. Toimintakertomuksessa on myös annettava tietoja sellaisista kunnan ja kuntakonsernin talouteen liittyvistä olennaisista asioista, jotka eivät käy ilmi kunnan tai kuntakonsernin taseesta, tuloslaskelmasta tai rahoituslaskelmasta. Tällaisia asioita ovat ainakin arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä sekä tiedot sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja keskeisistä johtopäätöksistä.
Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi.
Kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä.”
Tilikauden tuloksella tarkoitetaan kunnan tuloslaskelman tulosta ennen varauksia ja rahastosiirtoja. Kunnanhallituksen esitys tuloksen käsittelystä voi tarkoittaa investointivarauksen, poistoeron tai rahaston lisäystä tai vähennystä.
Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto on yleisohjeessaan tuloslaskelman laatimisesta (2023, s. 20–21) määritellyt seuraavat säännöt varaus- ja rahastosiirroille:
- Vapaaehtoisten varausten ja rahastojen lisäyksiä voidaan kirjata enintään kunnan ylijäämäerien määrään ja pääsääntöisesti enintään tilikauden tuloksen osoittaman ylijäämän verran. Ylijäämäeriin lasketaan mukaan kunnan tilikauden yli- tai alijäämä ja edellisten tilikausien yli- tai alijäämä sekä kunnan omat rahastot. Arvonkorotusrahastoa ja käyvän arvon rahastoa ei lasketa ylijäämäeräksi, koska näiden rahastojen pääoman käsitteleminen ylijäämänä tarkoittaisi arvioitujen, mutta vielä realisoitumattomien luovutusvoittojen ennakkoon tulouttamista varauksiin. Poikkeuksena sääntöön on, että kunnan liikelaitoksen positiivisesta tuloksesta voidaan tehdä investointivaraus enintään kunnan ylijäämäerien määrään, vaikka kunnan tilikauden tuloslaskelma osoittaa alijäämää.
- Vapaaehtoisten varausten tai rahastojen purkamisella taikka poistoeron vähennyksellä ei pääsääntöisesti voi lisätä tilinpäätöksen varauksentekomahdollisuutta tilikauden ylijäämäistä tulosta suuremmaksi. Poikkeuksena sääntöön on, että mikäli investointihanketta ei toteuteta, voidaan siihen kohdistuva varaus purkaa ja muodostaa enintään vastaavan suuruinen varaus tilikauden tuloksesta riippumatta.
- Investointivaraus voidaan muodostaa vain kunnan taloussuunnitelmassa yksilöityyn kohteeseen eikä investointivarausta voi kartuttaa taikka purkaa tilikauden tuloksen tasaamiseksi ilman, että siirtojen perustana on suunnitellut investointihankkeet tai niiden toteuttaminen.
- Hankintamenoon kohdistetun investointivarauksen käyttö (+) edellyttää vastaavan, kuitenkin enintään hankintamenon suuruisen, poistoeron lisäystä (-) tuloslaskelmaan.
- Siirron vahinkorahastoon tulee perustua hyväksyttyyn suunnitelmaan omavastuun kattamisesta. Siirto vahinkorahastosta tehdään kattamaan tuloslaskelmaan kirjattua vahingonkorvausmenoa tai vahingon kohteena olevasta omaisuudesta tehtyä poistoa
Poistoeron muutos vuonna 2024
Jyväskylän maalaiskunnan vuoden 2007 taseessa oli 9 811 108,54 euron poistoero, joka oli muodostunut aikaisempina vuosina investointirahaston ja investointivarausten purkamisen yhteydessä. Poistoero syntyy siitä, ettei investointirahaston (oman pääoman erä) eikä investointivarausten (vapaaehtoinen varaus) purkamista saa kirjanpito-ohjeiden mukaan tulouttaa tuloslaskelmaan yhdellä kertaa, vaan nämä purkamiset on kirjattava poistoeroksi ja kohdistettava poistonalaisiin hyödykkeisiin, joiden poistosuunnitelmien mukaisesti poistoeroa tilinpäätöksessä vuosittain pienennetään. Käytännössä maalaiskunnassa poistoero oli kohdistettu 50 erilliseen kohteeseen, joiden poistoaika vaihteli kahdesta vuodesta 48 vuoteen ja määrä 126,76 eurosta 2,8 miljoonaan euroon.
Kaupunginhallituksen päätöksellä 19.1.2009/34 poistoeron käsittelemistä helpotettiin siten, että maalaiskunnan vuoden 2008 tilinpäätöksessä poistoeroa pienennettiin noin 1,3 miljoonalla eurolla. Normaalin poistoeron purkamisen lisäksi purettiin vesilaitosinvestointeihin ja purettaviin rakennuksiin kohdistuvat poistoerot. Jäljellejäävä noin 8,5 miljoonan euron poistoero päätettiin purkaa tasasuuruisina erinä 25 vuoden aikana vuosina 2009–2033. Päätöksen mukaisesti poistoeroa puretaan vuosittain 340 440,74 euroa.
Tuloksen käsittely
Kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä (KuntaL 115 §). Tilikauden tuloksella tarkoitetaan kunnan tuloslaskelman tulosta ennen varauksia ja rahastosiirtoja.
Päätösehdotus
Esittelijä
-
Timo Koivisto, kaupunginjohtaja, timo.koivisto@jyvaskyla.fi
Kaupunginhallitus ja kaupunginjohtaja allekirjoittavat tilinpäätöksen ja jättävät sen tilintarkastajan tarkastettavaksi ja tarkastuslautakunnan arvioitavaksi.
Allekirjoituksen jälkeen tilinpäätökseen voidaan tehdä stilistisiä, teknisiä tarkennuksia ja korjauksia, ennen kuin se tuodaan valtuuston hyväksyttäväksi.
Kaupunginhallitus saattaa tilinpäätöksen tarkastuslautakunnan valmistelun jälkeen edelleen valtuuston käsiteltäväksi ja esittää valtuustolle, että vuoden 2024 tilinpäätöksen tulosta käsitellään seuraavasti:
- Poistoeroa puretaan 340 440,74 euroa.
- Tilikauden ylijäämä 6 224 555,64 euroa lisätään edellisten tilikausien ylijäämään kuluvan vuoden (2025) kirjanpidossa.