Kaupunginhallitus, kokous 24.8.2026

§ 231 Jyväskylän kaupungin lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle matkailijaveroa koskevaksi lainsäädännöksi

JyväskyläDno-2025-5065

Valmistelija

  • Susanne Rasmus, matkailujohtaja, susanne.rasmus@jyvaskyla.fi
  • Emmi Hyvönen, viestintäjohtaja, emmi.hyvonen@jyvaskyla.fi
  • Vesa Voutilainen, talousjohtaja, vesa.voutilainen@jyvaskyla.fi

Perustelut

Valtiovarainministeriö on pyytänyt 22.06.2026 Jyväskylän kaupungilta lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle matkailijaveroa koskevaksi lainsäädännöksi. Lausunto tulee antaa 31.8.2026 mennessä.

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi matkailijaverolaki. Lailla annettaisiin kunnille mahdollisuus ottaa käyttöön kunnan alueella tapahtuvaan vastikkeelliseen majoittamiseen kohdistuva vero eli matkailijavero. Veron käyttöönotto olisi kunnille vapaaehtoista. Veron tuotto tilitettäisiin kunnalle.

Matkailijavero kohdistuisi kunnan alueella tapahtuvaan majoittamiseen. Veron soveltamisala kattaisi kaiken tilapäisen ja vastikkeellisen majoittamisen riippumatta majoitusmuodosta tai toiminnan laajuudesta. Verovelvollinen olisi majoittaja, ja veron suorittamisvelvollisuus

syntyisi silloin, kun majoittaminen majoitusyksikössä alkaa. Matkailijavero määräytyisi prosenttiosuutena majoituksen arvonlisäverottomasta hinnasta. Kunnanvaltuusto päättäisi veroprosentin suuruuden, joka olisi vähintään kaksi prosenttia ja enintään viisi prosenttia.

Matkailijaveroon sovellettaisiin oma-aloitteisten verojen verotusmenettelyä. Verovelvollinen laskisi veron määrän ja suorittaisi veron oma-aloitteisesti. Verokausi olisi kalenterikuukausi. Muusta oma-aloitteisesta verotuksesta poiketen matkailijaverotuksessa veroilmoitus

annettaisiin kuitenkin vain niiltä verokausilta, joiden aikana verovelvollisella on ollut veronalaista toimintaa. Veroviranomainen olisi Verohallinto.

Matkailijavero lisäisi niiden kuntien verotuloja, jotka ottavat matkailijaveron käyttöön. Suosituissa matkailukunnissa vero voisi tuottaa miljoonien eurojen verotulot, mutta valtaosassa kuntia mahdollinen verotulolisäys jäisi pieneksi. Koko maan tasolla matkailijaverosta kertyvät verotulot jäisivät todennäköisesti ainakin alkuvaiheessa muutamiin miljooniin euroihin tai enintään pariin kymmeneen miljoonaan euroon.

Jyväskylän kaupunki esittää lausuntonaan seuraavaa:

Jyväskylän kaupunki on antanut lausunnon alueellisen matkailijaveron toteuttamisesta tammikuussa 2026. (Kaupunginhallitus 19.1.2026/15§). Tuolloin Jyväskylän kaupunki suhtautui varovaisen myönteisesti matkailijaveron toteuttamiseen edellyttäen kuitenkin, että vero kohdentuisi matkailusta aiheutuneiden haittojen torjumiseen tai esimerkiksi kestävän matkailun edistämiseen. Lisäksi Jyväskylä piti huonona mallia siitä, että vero päätettäisiin ja kerättäisiin kuntakohtaisesti, vaan ehdotti, että matkailijaveroa koskevat päätökset ja linjaukset tulee tehdä maakunnittain tai matkailun suuralueittain.

Lausunnolla olevassa hallituksen esityksessä asetelma on muuttunut päälaelleen. Siksi Jyväskylän kaupunki suhtautuu kriittisesti esitettyyn lainsäädäntöön.

Lausuntoa antaessaan Jyväskylä toteaa, että kaupunki hallinnoi Visit Jyväskylä Regionia, joka tekee Keski-Suomen alueella yhtenäistä matkailun edistämistyötä maakunnallisena matkailun alueorganisaationa (DMO:na) sopimuskuntien kesken.  Vaikutuksia on siten arvioitu sekä Jyväskylän kaupungin, mutta myös laajemmin alueen näkökulmasta, vaikka sopimuskunnat toki muodostavatkin itsenäiset näkemyksensä.

Jyväskylä tiivistää näkemyksensä 4 kohtaan.

  1. Lakiesitys ei enää vastaa alkuperäiseen matkailunäkökulmaan; yhdessä muiden verotuksellisten muutosten (esim. arvonlisäveron muutoksen) kanssa yhteisvaikutus on matkailuyritysten kannalta haastava ja rankaisee matkailuyritysten mahdollisuutta tehdä tulosta.  Laki myös kohtelee eri majoittajia eriarvoisesti.

    Prosenttiosuuteen perustuva kustannusmalli kohtelee erilaisia majoittajia eriarvoisesti, sillä luksusmajoittajalle prosenttimuotoisesta verosta muodostuu merkittävästi suurempi kuin edullisemmassa matkailukohteessa. Jyväskylä näkeekin, että muualla Euroopassa käytössä oleva matkailijakohtainen maksu olisi yrittäjäystävällisempi. Matkailijakohtainen maksu olisi myös yksinkertaisempi tulouttaa ja kohdentaa aidosti matkailun kehittämiseen ja edistämiseen (kestävä näkökulma).

    Jyväskylä ilmaisee myös huolensa siitä, että esitetty malli jättää helposti rekisteröimättömän majoituksen, eli esimerkiksi Airbnb -toimijat, verotuksen ulkopuolelle vääristäen kilpailua entisestään ja asettaen epätasa-arvoisen tilanteen suhteessa rekisteröityyn majoitukseen.
     
  2. Veron yleiskatteellisuus aiheuttaa julkisen talouden heikossa tilanteessa sen, että raha kohdentuu kuntien vastuulla olevien tehtävien hoitamiseen sen sijaan, että tulo kohdentuisi matkailusta aiheutuneiden haittojen vähentämiseen (kestävä matkailu) tai esimerkiksi uusien tapahtumien tuottamiseen, joka edistäisi aidosti matkailua ja houkuttelisi myös uusia matkailijoita alueelle. 

    Valtionosuusuudistuksen ollessa kesken, Jyväskylä näkee riskinä olevan sen, että myöhemmässä vaiheessa veron tuotto voidaan katsoa muuta kunnan valtionosuutta vähentäväksi eräksi.
     
  3. Veron todellinen tuotto kunnille on jäämässä marginaaliseksi, sillä verovalvonta ja -hallinnointi on esitetty nyt kuntien tehtäväksi aiheuttaen täysin uuden tehtävän ja valvontavastuun. Tämä rikkoo hallituksen esittämää näkemystä normien purkamisesta julkishallinnossa.
     
  4. Pahimmillaan lakiesitys aiheuttaa epätarkoituksenmukaista kilpailua eri matkailualueiden välille – toiset eivät kerää veroa lainkaan ja toisilla talouspaineet edellyttävät keräämään veron täysimääräisenä. Verotukselliset erot toteutuvat pahimmillaan jo naapurikuntien välillä ja rikkovat siten yhteistä tahtotilaa kehittää matkailua alueellisesti kuntakohtaisuuden sijaan.
     

Esitetyn veron yleiskatteellisuus ja julkisen talouden sopeutustoimet tarkoittavat käytännössä sitä, että Keski-Suomen matkailualueellakin voidaan päätyä tilanteeseen, jossa osa verottaa maksimimäärällä ja toiset jättävät veron keräämättä – hinnoittelu vaihtelee pahimmillaan siten jo matkailualueen sisällä vääristäen kilpailua.

Jyväskylä pysyy siten alkuperäisen tammikuussa antamansa lausuntonsa takana: Jyväskylän kaupunki ei kannata kuntakohtaista päätöstä matkailijaveron käyttöönotosta vaan näkee, että matkailijaveroa koskevat päätökset ja linjaukset tulee tehdä maakunnittain tai matkailun suuralueittain (Lappi, Lakeland, Archipelago ja pääkaupunkiseutu.

Mikäli lakiesitys muuttuisi takaisin tammikuussa esitettyyn suuntaan, Jyväskylän kaupunki pitää järkevänä mallia, jossa veroa – tai oikeammin matkailijakohtaista maksua – pilotoidaan mallin toimivuuden testaamiseksi käytännössä. Lisäksi kaupunki pitää ehdottoman tärkeänä, että kerättyjen maksujen tulee kohdentua matkailun kehittämiseen, esimerkiksi matkailusta aiheutuneiden haittojen vähentämiseen tai kestävän matkailun edistämiseen yleiskatteellisuuden sijaan. Näin matkailusta saadaan alueilla hyötyä myös julkiselle sektorille ja voidaan aidosti edistää matkailun kehittymistä valtakunnallisesti.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Timo Koivisto, kaupunginjohtaja, timo.koivisto@jyvaskyla.fi

Kaupunginhallitus päättää antaa valtionvarainministeriölle edellä esitetyn lausunnon matkailijaverosta.