Perustelut
Väylävirasto on pyytänyt 22.5.2026 Jyväskylän kaupungilta lausuntoa Väyläviraston ohjelmakokonaisuuden 2026-2034 luonnoksesta. Lausunto tulee jättää Lausuntopalveluun viimeistään 31.8.2026.
Väylävirasto pyytää näkemyksiä ohjelmaluonnoksesta seuraavien kysymysten kautta:
- Toteuttaako ohjelmakokonaisuus mielestänne parhaalla mahdollisella tavalla Liikenne 12 -suunnitelmassa sille asetettuja tavoitteita ja linjauksia?
- Perusväylänpidon suunnitelma: onko perusväylänpitoon osoitetun rahoituksen käyttö priorisoitu perustellusti ja vaikutukset kuvattu ymmärrettävästi?
- Suunnitteluohjelma: mitä suunnittelukohteita tulisi edistää lähivuosina? Mitä perusteluja näiden edistämiselle on?
- Investointiohjelma: miten muuttaisitte ohjelmaa seuraavan päivityksen yhteydessä sille määritetyn talouskehyksen puitteissa? Millaisia positiivisia vaikutuksia muutoksella saavutettaisiin?
- Ohjelmakokonaisuus: miten koette sen, että Väyläviraston ohjelmat esitetään nyt yhtenä kokonaisuutena?
- Miten muuten haluatte kommentoida ohjelmakokonaisuutta?
Yleistä Väyläviraston ohjelmakokonaisuudesta
Lausunnolla olevan ohjelmakokonaisuuden asiakirjat ohjaavat valtion tie-, rata- ja vesiväyläverkon suunnittelua, kehittämistä (hankkeita) ja kunnossapitoa. Aiemmilla lausuntokierroksilla lausuntoa on pyydetty ainoastaan investointiohjelmasta. Sen lisäksi tällä kertaa lausuttavana on myös suunnitteluohjelma ja perusväylänpidon suunnitelma. Perusväylänpidon suunnitelman tehtävä on varmistaa olemassa olevan väyläverkon hyvä kunto ja liikennöitävyys. Suunnitteluohjelmassa määritellään suunnitteluun tulevat hankkeet. Kiireellisimmät ja tärkeimmät toteutusvalmiit väylähankkeet esitetään toteutettaviksi investointiohjelmassa, jonka laajuus määrittyy Liikenne12 -suunnitelman rahoitusohjelmassa esitettyjen väylänpidon määrärahatarpeiden ja rahoituksen kohdentamista koskevien linjausten pohjalta. Investointiohjelma tarjoaa poliitikoille tiedollisen pohjan tehdä vaikuttavia ja valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman (L12) tavoitteita tukevia rahoituspäätöksiä. Investointiohjelmassa ei tehdä päätöksiä hankkeiden toteutuksesta ja rahoituksesta. Päätökset rahoituksesta tehdään valtion budjettiprosesseissa ja eduskunnassa talousarvioiden hyväksymiskäsittelyissä.
Lausuntovalmistelussa kaupunki on arvioinut ohjelmakokonaisuutta alueen ulkoisen ja sisäisen saavutettavuuden, elinkeinoelämän kuljetustarpeiden, huoltovarmuuden, liikenneturvallisuuden, kestävän liikkumisen edellytysten sekä kunnossapidon resurssoinnin näkökulmista. Oleellista on, että esitetyt väylänpidon toimet vahvistavat Jyväskylän seudun vetovoimaa, viihtyisyyttä ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä.
Kaupungin lausunto korostaa Jyväskylän kaupungille ja Jyväskylän seudulle merkittävien liikennehankkeiden toteutuksen ja riittävien suunnitteluresurssien tärkeyttä sekä olemassa olevan väyläverkon kunnossapidon ja kustannustehokkaan parantamisen ensisijaisuutta. Lausunnossa on nostettu esille muutama Jyväskylän kaupungin näkökulmasta tärkein kohde tai asia, joiden etenemiseen halutaan erityisesti vaikuttaa.
Jyväskylälle tärkeät kohteet ohjelmakokonaisuudessa
Vt4 Vaajakosken kohdalla -hanke on edennyt ohjelmakokonaisuudessa kiitettävästi. Vaajakosken kohta on koko investointiohjelman ainoa kiireellisesti toteutukseen esitettävä suuren kokoluokan TEN-T ydinverkon infrahanke. Hankkeen asema ohjelmassa on hyvin vahva, kuin myös perustelut hankkeen toteutuksen puolesta. Investointiohjelma antaa hankkeelle täyden tuen tulla valituksi rahoitettavaksi ja toteutukseen.
Investointiohjelman seurantaosasta huomataan, että Jyväskylän kaupungille ja Keski-Suomelle tärkeät pienemmät toteutusvalmiit valtatiehankkeet Jyväskylän etelä- ja pohjoispuolella ovat viime vuosina edenneet ilahduttavasti toteutukseen (Vestonmäki, Leivonmäki pohj., Oravasaari, Palokan kohta ja Lievestuore).
Myönteistä on myös monien Jyväskylän seudun maantiekohteiden sekä Tampere-Jyväskylä radan suunnittelun eteneminen. Kohteiden valikoituminen suunnitteluohjelmaan on ollut tärkeää, jotta investointiohjelmassa säilyy jatkossakin Jyväskylän seudulta kilpailukykyistä, monipuolista ja toteutusvalmista hankekantaa. Tällä kertaa investointiohjelmaan sisältyy vt4 Vaajakosken lisäksi vain jalankulun ja pyöräilyn investointikohteita. Suunnitteluohjelmaan sisältyvät hankkeet tulevat ehdolle investointiohjelmaan nostettavina hankkeina myöhemmin, kun suunnittelu on edennyt.
Seuraavassa on esitetty kohteittain Jyväskylän seudun MAL-kehityskuvassa kirjattujen seudun TOP10 maantie- ja rataverkon hankkeiden nykytila ja asema lausunnolla olevassa ohjelmakokonaisuudessa:
Tampere–Jyväskylä rata, tavaraliikenteen kulkumahdollisuudet ja henkilöliikenteen nopeudennosto (289 M€)
Rataosan parantamista on suunniteltu viime vuosina mittavasti (18,0 M€) ja sille on tehty 1. vaiheen pieniä parannuksia (24,5 M€). Myös toisen vaiheen merkittävimpien parannusten ratasuunnitelmat ovat valmistuneet tai valmistumassa vuoden 2026 loppuun mennessä. Lahdenperä–Jämsä- välillä on aloitettu vuonna 2025 toteutukseen tähtäävää rakentamissuunnittelua. Arvioinneissa kilpailukykyisenä ja kannattavana näyttäytyvä hanke on jouduttu jättämään toistaiseksi niukan talouskehyksen vuoksi investointiohjelman ulkopuolelle.
Tampere-Jyväskylä -radan (ja pääradan) kehittäminen on Keski-Suomen ja Jyväskylän seudun saavutettavuuden kulmakivi. Yhteysvälin henkilöjunien keskimääräiset matka-ajat ovat pidentyneet verrattuna vuosituhannen vaihteen aikoihin. Osasyynä tähän on Tampere-Jyväskylä radan korjaus- ja investointivelka, mikä näkyy tavara- ja henkilöliikenteen välityskykyhaasteina sekä yhteysvälin häiriöherkkyytenä. Yhteysvälin kehittäminen on ollut pitkään Jyväskylän ja Keski-Suomen maakunnan edunvalvonnan keskiössä.
Lausunnossa muistutetaan, että tiedollisin perustein arvioiden Tampere-Jyväskylä radan parantamishanke kuuluu investointiohjelmaan ja investoinnit rataosalle ovat kiireellisiä.
Vt 4 Vaajakosken kohdalla (225 M€)
Toteutusvalmis hanke sisältyy investointiohjelmaan ja odottaa rahoituspäätöstä. Pitkään edunvalvonnan kärkenä olleen hankkeen toteutuminen on Jyväskylän kaupungille ja Keski-Suomelle tärkeää.
Vt 4 Jyväskylän kohdalla (Aholaita-Lohikoski)
Vt4 Jyväskylän kohdalla on esitetty suunnitteluohjelmassa vuonna 2026 käynnissä olevana maantieverkon suunnittelukohteena. Kohteen toteutus edellyttää alueen asemakaavoitusta ja tiesuunnittelua, joten kohde ei sisälly toistaiseksi investointiohjelmaan. Lausunnossa muistutetaan vt4 Jyväskylän kohdan olevan tärkein ja ajankohtaisin suunnitteluhanke, jota tulee resursoida riittävästi.
Vt9 Muuramen kohta ja Vt 9 Korpilahden kohta
Kohteet ovat yleissuunnitteluvaiheessa ja sisältyvät suunnitteluohjelmaan Vt9 Korpilahti–Jyväskylä YVA ja maantien yleissuunnitelma -suunnittelukokonaisuuteen. Yleissuunnitelmissa selvitetään välin Korpilahti-Muurame parantamista 2+2 kaistaiseksi keskikaiteelliseksi tieksi ja välin Muurame-Keljonkangas parantamista 2+2 kaistaiseksi moottoritieksi. Kohteiden suunnittelu on käynnissä.
Vt4 Vehniä-Äänekoski (170 M€)
Kohteen tiesuunnittelu on pitkällä ja suunnitelma viedään hyväksymiskäsittelyyn alkuvuonna 2027. TEN-T ydinverkon isoihin kehittämishankkeisiin kuuluva kohde on jouduttu jättämään investointiohjelman ulkopuolelle, vaikka hankkeiden valinnassa käytetyt perusteet tukisivat sen ottamista mukaan ohjelmaan.
Vt 9 Jyväskylän kohta (Rantaväylä, Aholaita-Pumperi)
Kohteen aluevaraussuunnitelma valmistuu vuonna 2026, kohde on esitetty suunnitteluohjelmassa vuodelta 2025 jatkuvana kohteena. Aluevaraussuunnitelman pohjalta käynnistetään myöhemmin tiesuunnitelmia, jotka ohjelmoidaan suunnitteluun myöhemmin.
Vt9 Kanavuori-Lievestuore
Kohde on yleissuunnitteluvaiheessa ja sisältyy suunnitteluohjelmaan Vt9 Kanavuori-Lievestuore YVA:ssa ja maantien yleissuunnitelmaa -suunittelukokonaisuuteen. Yleissuunnitelmissa selvitetään liittymien parantamista eritasoliittymiksi, ohituskaistojen rakentamista, jalankulun ja pyöräilyn yhteyksiä sekä pysäkkijärjestelyjä ja poikittaisyhteyksien parantamista. Yhteysvälin kaistojen määrä (1+2 tai 2+2) ja tavoitepoikkileikkaus tarkentuvat suunnittelussa. Yhteysvälin suunnittelu on käynnissä.
Seututie 637 Jyväskylä-Laukaa
Kohde on esitetty suunnitteluohjelmassa vuonna 2026 jatkuvaksi esiselvityskohteeksi. Seututien Jyväskylä-Laukaa hankearviointi valmistui 11/2025. Erilaisia toteutusvaihtoehtoja arvioivassa esisuunnitteluvaiheen selvityksessä kannattavimpina näyttäytyivät kevyet parantamistoimet, joiden vaikuttavuus tunnistettujen liikennehaasteiden ratkaisussa jää kuitenkin vähäiseksi. Hankearvioissa suositeltiin uusia esisuunnitelmatasoisia arviointeja. Seututien eteläosassa parantamistarpeet kytkeytyvät alueen maankäytön, liikennemäärien ja liikenneverkon (mm. koilliset kehäkadut ja Vihtiälän oikaisu) kehittymiseen. Aiemmin seututielle tehdyt tiesuunnitelmat ovat vanhentuneet, vain osittain hyväksyttyjä ja osittain toteutuneita.
Lisäksi ohjelmakokonaisuuteen sisältyy monia muita suunnittelu ja toteutuskohteita, joilla edetessään on myönteisiä vaikutuksia liikenteelliseen saavutettavuuteen ja liikenneturvallisuuteen Jyväskylän seudulla. Esimerkiksi pääradalle esitetyt kehittämistoimet heijastuvat myönteisesti kaikkien yhteysväliä käyttävien alueiden tavara- ja henkilöliikenteeseen.
Jyväskylän kaupunki esittää lausuntonaan seuraavaa:
- Toteuttaako ohjelmakokonaisuus mielestänne parhaalla mahdollisella tavalla Liikenne 12 -suunnitelmassa sille asetettuja tavoitteita ja linjauksia?
Ohjelmakokonaisuus tukee valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitteita ja linjauksia. Samalla se osoittaa, että liikennejärjestelmälle L12-suunnitelmassa asetettuja tavoitteita on vaikeaa ja hidasta saavuttaa alati niukkenevalla väylänpidon rahoituksella.
Tarpeiden ja käytettävien resurssien välinen epäsuhta on suuri, ja jos julkisen talouden haasteet jatkuvat, yksittäisten hankkeiden priorisointi ei riitä. Tällöin tulee arvioida uudelleen väylänpidon palvelutasotavoitteita, toimintalinjauksia ja suunnittelun lähtökohtia. Väylien suunnittelujärjestelmän tulisi vastaa mahdollisimman hyvin muuttuvan toimintaympäristön tarpeisiin aiempaa pienemmällä rahoituksella. Tarpeiden, tavoitteiden ja ratkaisuvaihtoehtojen kriittinen arviointi sekä ns. neliporrasperiaate olisi hyvä ottaa nykyistä vahvemmin uusien esisuunnitteluhankkeiden lähtökohdaksi. Näin rajalliset resurssit kohdentuisivat vaikuttavammin ja liikennejärjestelmä voisi kehittyä L12-tavoitteiden suuntaan koko maassa.
- Perusväylänpidon suunnitelma: onko perusväylänpitoon osoitetun rahoituksen käyttö priorisoitu perustellusti ja vaikutukset kuvattu ymmärrettävästi?
Perusväylänpidon suunnitelman mukainen rahoituksen priorisointi vaikuttaa perustellulta ja harkitulta. Valittujen rahoituslinjausten vaikutukset on arvioitu työn mittakaavan huomioiden hyvin ja läpinäkyvästi. Niukan rahoituksen vaikutukset vähäliikenteiselle maantieverkolle ja rataverkolle on tunnistettu realistisesti. On myös hyvä, että vaikeassa rahoituksen priorisointilanteessa on pyritty huolehtimaan toimivuuden ja turvallisuuden lisäksi alueellisesta tasapuolisuudesta.
Jyväskylän kaupunki kantaa huolta perusväylänpidon rahoitustason riittävyydestä. Lyhyellä aikajänteellä rahoitustason nähdään alenevan merkittävästi, vaikka väylien korjausvelka kasvaa. Pidemmällä aikajänteellä L12-rahoitusohjelmassa esitetyt lisäresurssit ovat perusteltuja toiveita, joiden toteutuminen on valitettavan epävarmaa. Vilkkaimmin liikennöity ja varautumisen kannalta merkittävä väyläinfra on yhteiskunnan rakenteen ja toiminnan perusta, jonka kunnossapidon priorisointi on ensisijaisen tärkeää.
- Suunnitteluohjelma: mitä suunnittelukohteita tulisi edistää lähivuosina? Mitä perusteluja näiden edistämiselle on?
Jyväskylän kaupunki pitää tärkeänä, että suunnittelun ohjelmoinnissa priorisoidaan valtateillä 4 ja 9 Jyväskylän alueella tunnistettujen palvelutaso- ja turvallisuuspuutteiden korjaamista.
Yksittäistä suunnittelukohteista tärkein ja ajankohtaisin on vt4 Jyväskylän kohdalla (Aholaita-Lohikoski). On tärkeää, että kohteen suunnittelua resursoidaan riittävästi vuonna 2027. Hanke sijaitsee voimakkaasti kehittyvällä Jyväskylän kaupungin strategisella keskusta-alueella, jossa tien kehittäminen edellyttää valtatien ja sen liittymien sekä ympäröivän liikenneverkon ja maankäytön ratkaisujen huolellista yhteensovittamista. Vt4 Jyväskylän kohta on TEN-T ydinverkon kehittämiskohde, joka tulee parantaa asetuksen mukaisessa aikataulussa vuoteen 2030 mennessä.
Tampere-Jyväskylä radan suunnittelua on tärkeää jatkaa niin, että hanke saavuttaa koko yhteysvälin osalta 2. vaiheen toteutusvalmiuden.
Valtatiellä 9 käynnissä olevien esi- ja yleissuunnitelmien jatkuminen tiesuunnitteluun tulee varmistaa (Pumperi-Aholaita, Korpilahti-Jyväskylä ja Kanavuori-Lievestuore).
Myös muiden suunnitteluohjelmaan sisältyvien Jyväskylän seudun kohteiden viivytyksetön eteneminen on tärkeää.
- Investointiohjelma: miten muuttaisitte ohjelmaa seuraavan päivityksen yhteydessä sille määritetyn talouskehyksen puitteissa? Millaisia positiivisia vaikutuksia muutoksella saavutettaisiin?
Jyväskylän kaupunki huomauttaa, että Tampere-Jyväskylä radan parantamishanke (289 M€) kuuluu investointiohjelmaan. Suunnittelutyön tulee johtaa investointipäätöksiin, koska Tampere-Jyväskylä -rata on todettu useissa selvityksissä ja Väyläviraston prio-arvioinneissa erittäin tärkeäksi kehittämishankkeeksi, jolla saavutetaan laaja-alaisia hyötyjä kohtuullisin kustannuksin. Hanke on yksi kannattavimmista raideinvestoineista, kun halutaan vahvistaa kasvukeskusten välistä kestävää liikennettä, vähentää liikenteen hiilipäästöjä ja parantaa alueiden saavutettavuutta kustannustehokkaasti. Osana valtakunnallista pohjois-etelä- ja itä-länsisuuntaista liikenneverkkoa toimivan yhteyden kehittäminen palvelee myös koko maan huoltovarmuutta.
Kaupunki kiittää siitä, että vt4 Vaajakosken kohdalla on esitetty ohjelmaluonnoksessa toteutukseen vahvoin perusteluin.
Investointiohjelmaa, sen valmistelua ja siihen liittyvää vuorovaikutusta on kehitetty ansiokkaasti. Kun kokonaisuus palvelee nykyisellään väylänpitoa, päätöksentekoa ja sidosryhmiä erittäin hyvin, mahdolliset muutokset on syytä toteuttaa harkiten. Yksi kehittämiskohde voisi olla ohjelman seurantaosio. Vaikka nykyinen teksti- ja taulukkomuotoinen esitystapa on selkeä ja dokumentointimenetelmänä pitkäikäinen, voisi selvittää, voisiko väylähankkeiden ohjelmoinnin, resurssien kohdentumisen ja hankkeiden toteuman kuvata paikkatietoalustoilla tietokantapohjaisia ratkaisuja hyödyntäen.
- Ohjelmakokonaisuus: miten koette sen, että Väyläviraston ohjelmat esitetään nyt yhtenä kokonaisuutena?
Ohjelmien valmistelu yhdeksi kokonaisuudeksi on hyvä uudistus. Kokonaisuus auttaa hahmottamaan aiempaa paremmin väyläsuunnittelun ja -toteutuksen ohjelmointia, prosessien eri vaiheita ja niitä ohjaavia osatekijöitä. Samalla se lisää valmistelun läpinäkyvyyttä ja tukee osallistumista. Myös lausuntomenettely toteutuu tarkoituksenmukaisemmin, kun tarkastelun kohteena on yksittäisten ohjelmien sijaan koko ohjelmakokonaisuus.
- Miten muuten haluatte kommentoida ohjelmakokonaisuutta?
Jyväskylän kaupunki kiittää mahdollisuudesta lausua tärkeästä ohjelmakokonaisuudesta.