Kaupunginhallitus, kokous 24.8.2026

Perustelut

Työ- ja elinkeinoministeriö pyytää lausuntoa ehdotuksesta valtioneuvoston asetukseksi valtionavustuksesta työvoimaviranomaiselle pitkäaikaistyöttömien osaamisen kehittämiseksi vuosina 2026–2028. Lausunto pyydetään toimittamaan viimeistään 24.8.2026.

Pääministeri Petteri Orpon hallituksen vuosien 2027–2030 valtiontalouden kehyspäätöksen linjauksen mukaan hallitus varaa 20 miljoonaa osaamisen kehittämiseen ottamalla käyttöön osaamissetelin täydennyskoulutukseen yli 25-vuotiaille pitkäaikaistyöttömille.

Asetuksessa ehdotetaan säädettävän valtionavustuksesta työvoimaviranomaisille pitkäaikaistyöttömien osaamisen kehittämiseksi (ns. osaamisseteli). Avustus myönnettäisiin työvoimaviranomaiselle valtionavustuslain (688/2001) 5 §:n 3 momentin mukaisena erityisavustuksena ja työvoimaviranomaiset voisivat käyttää sitä pitkäaikaistyöttömien osaamisen kehittämiseksi tarkoitettujen palveluiden järjestämiseen. Valtionapuviranomaisena toimisi Uudenmaan elinvoimakeskus ja maksatuksesta sekä takaisinperinnästä vastaisi Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskus. Valtioneuvoston asetuksen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2026 aikana. Asetuksella pyritään vastaamaan kasvaneeseen pitkäaikaistyöttömyyteen.

Ehdotetulla avustuksella tavoitellaan 10 000–20 000 pitkäaikaistyöttömän saamista osaamista kehittävien palveluiden piiriin. Osaamissetelin tavoitteena on tukea pitkäaikaistyöttömän osaamisen kehittymistä siten, että hänen edellytyksensä työllistyä avoimille työmarkkinoille paranisivat. Valtionavustuksen tarkoituksena olisi kattaa kustannuksia, jotka aiheutuvat työvoimaviranomaiselle pitkäaikaistyöttömien osaamisen kehittämiseksi tarkoitettujen palveluiden järjestämisestä.

Ehdotetun avustuksen tarkoituksena olisi toteuttaa hallituksen strategista tavoitetta osaavan työvoiman saatavuuden edistämisestä ja työttömyyden vähentämisestä.

Valtion vuoden 2026 toisessa lisätalousarviossa on myönnetty 19,7 miljoonan euron määräraha pitkäaikaistyöttömien osaamissetelistä aiheutuviin kustannuksiin. Kehyspäätöksessä päätetystä 20 miljoonan euron määrärahasta on varattu 1,5 prosenttia (300 000 euroa) Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskuksen ja Uudenmaan elinvoimakeskuksen osaamissetelin myöntämisestä ja maksatuksesta aiheutuviin hallinnollisiin kuluihin.

Jyväskylän kaupunki pitää esitystä pitkäaikaistyöttömien osaamisen kehittämiseen ja työelämävalmiuksien vahvistamiseen kohdennettavasta valtionavustuksesta lähtökohtaisesti kannatettavana. Esityksessä tunnistetaan jatkuvan oppimisen koulutustarjontaan liittyviä kehittämistarpeita, jotka yhdessä työelämälähtöisten palveluiden kanssa parantavat työnhakija-asiakkaiden asemaa työmarkkinoita ajatellen. Lisäksi on tärkeää, että avustus esitetään myönnettäväksi täysimääräisenä valtionavustuksena.

Jyväskylän kaupunki korostaa, että pitkäaikaistyöttömien työllistymisen esteitä ei ratkaista pelkästään lyhyellä koulutuksella, vaan työllistymisen tueksi tarvitaan myös työnantajayhteyksiä. Jyväskylän kaupunki ehdottaakin lausunnossaan, että osaamisseteliä voitaisiin halutessa hyödyntää myös työnantajien kanssa toteutettavissa koulutus-, valmennus- ja rekrytointiratkaisuissa, joissa osaamisen kehittäminen tapahtuu osittain työpaikalla tai aidossa työympäristössä. Tämä vahvistaisi koulutuksen yhteyttä työmarkkinoiden tarpeisiin ja parantaisi toimenpiteiden työllisyysvaikutuksia.

Jyväskylän kaupunki esittää lausuntonaan seuraavaa:

Ehdotuksen tavoitteena on parantaa 25 vuotta täyttäneiden pitkäaikaistyöttömien mahdollisuuksia kehittää osaamistaan ja siirtyä avoimille työmarkkinoille. Tämän tueksi työvoimaviranomaisille myönnettäisiin valtionavustusta, jota voitaisiin käyttää pitkäaikaistyöttömille tarjottavista yksilöllisistä palveluista aiheutuviin kustannuksiin niin sanotun osaamissetelin muodossa. Osaamissetelillä voitaisiin rahoittaa esimerkiksi maksullista uraohjausta, valmennuspalveluja sekä ammatillisia valmiuksia vahvistavia tai yritystoimintaa tukevia opintoja, joiden kesto olisi enintään kuusi kuukautta.

Jyväskylän kaupunki pitää esitystä pitkäaikaistyöttömien osaamisen kehittämiseen ja työelämävalmiuksien vahvistamiseen kohdennettavasta valtionavustuksesta lähtökohtaisesti kannatettavana. Esityksessä tunnistetaan jatkuvan oppimisen koulutustarjontaan liittyviä kehittämistarpeita, jotka yhdessä työelämälähtöisten palveluiden kanssa parantavat työnhakija-asiakkaiden asemaa työmarkkinoita ajatellen. Pidämme tärkeänä, että avustus esitetään myönnettäväksi täysimääräisenä valtionavustuksena.

Myönteistä on, että osaamisseteliä voitaisiin hyödyntää sekä työvoimaviranomaisten järjestämissä koulutuksissa että muiden koulutuspalveluja tarjoavien toimijoiden toteuttamissa koulutuksissa. Tämä lisää joustavuutta ja mahdollistaa osaamissetelin laaja-alaisen käytön pitkäaikaistyöttömien osaamisen kehittämisen tukena.

Edellä mainittuja asetusluonnoksen tavoitteita voidaan pitää kannatettavina ja perusteltuina, mutta toteamme, että samalla on aiheellista arvioida, onko erillinen erityisavustus tehokkain tapa niiden toteuttamiseen. Työvoimaviranomaisilla on lakisääteinen vastuu työvoimapalvelujen järjestämisestä sekä vahva paikallinen ymmärrys alueen työmarkkinoista, työnantajien tarpeista ja asiakkaiden tilanteista. Tämä luo hyvän perustan myös resurssien tarkoituksenmukaiselle kohdentamiselle ja palveluiden kehittämiselle. Erillisten, tarkasti kohdennettujen valtionavustusten määrän kasvu voi lisätä palvelujärjestelmän hajanaisuutta ja monimutkaisuutta sekä vaikeuttaa asiakkaiden palveluohjausta, neuvontaa ja tiedonsaantia. Kun rahoitukseen liittyy omat hakemus-, seuranta- ja raportointikäytäntönsä, myös työvoimaviranomaisen hallinnollinen työ kasvaa.

Jyväskylän kaupunki katsoo, että pitkäaikaistyöttömien työllistymisen esteitä ei ratkaista pelkästään lyhyellä koulutuksella, vaan työllistymisen tueksi tarvitaan myös työnantajayhteyksiä. Asetusluonnos korostaa perustellusti osaamisen kehittämistä ja työelämävalmiuksien vahvistamista. Työllistymisen näkökulmasta olisi kuitenkin tärkeää kiinnittää huomiota myös siihen, miten osaamisen kehittäminen yhdistyy avoimien työmarkkinoiden tarpeisiin ja työpaikkoihin. Asetuksen perustelumuistiossa korostetaan koulutuksen, valmennuksen ja uraohjauksen merkitystä, mutta työnantajien rooli jää vähäiseksi. Samalla muistiossa kuitenkin todetaan, että vaikuttavimpia ovat työelämälähtöiset ratkaisut. Asetuksessa hyväksyttäviksi palveluiksi määritellään uraohjaus-, valmennus- ja koulutuspalvelut, mutta työssä oppimista tai työnantajien kanssa toteutettavia rekrytointiin tähtääviä kokonaisuuksia ei nosteta esille. Jyväskylän kaupunki esittää, että osaamisseteliä voitaisiin halutessa hyödyntää myös työnantajien kanssa toteutettavissa koulutus-, valmennus- ja rekrytointiratkaisuissa, joissa osaamisen kehittäminen tapahtuu osittain työpaikalla tai aidossa työympäristössä. Tämä vahvistaisi koulutuksen yhteyttä työmarkkinoiden tarpeisiin ja parantaisi toimenpiteiden työllisyysvaikutuksia.

Päätösehdotus

Esittelijä

Kaupunginhallitus päättää antaa työ- ja elinkeinoministeriölle edellä esitetyn lausunnon ehdotuksesta valtioneuvoston asetukseksi valtionavustuksesta työvoimaviranomaiselle pitkäaikaistyöttömien osaamisen kehittämiseksi vuosina 2026–2028.