Perustelut
Johdanto
Ira Vainikaisen ja 17 muun valtuutetun allekirjoittamassa valtuustoaloitteessa esitetään ulkomainonnan määrän vähentämistä sekä ulkomainonnan sisällöllistä ohjaamista kaupunkikuvallisista, viihtyisyyteen ja kestävään kulutukseen liittyvistä syistä. Aloitteessa esitetään:
- eettisten periaatteiden käyttöönottoa siten, että fossiilimainonta ja muu kestämätöntä kulutusta edistävä mainonta rajataan kaupungin hallinnoimilta mainospaikoilta,
- kaupallisten mainospaikkojen määrän vähentämistä nykyisten sopimusten päättyessä sekä vaihtoehtoisten viestintäkanavien selvittämistä paikallisille yrityksille ja yleishyödyllisille toimijoille,
- mainospaikkojen sijoittelun arviointia nykyistä laajemmin kaupunkikuvan, viihtyisyyden ja kulttuuriympäristöjen näkökulmasta.
Nykyinen ulkomainonta Jyväskylässä
Kaupunkirakennepalvelut toteaa, että ulkomainonta yleisillä alueilla on Jyväskylässä säädeltyä ja sopimusperusteista. Kaupunkirakennepalvelujen hallinnoimilla yleisillä alueilla on tällä hetkellä:
- 330 valaisinpylväisiin sijoitettua pylväsmainosta
- 110 bussikatosten yhteydessä olevaa mainoslaitetta
- 20 kaupunkitaulua
- 5 erillistä digitaalista mainoslaitetta.
Mainoslaitteet jakautuvat kuuden eri yhteistyökumppanin kesken. Pylväsmainokset ovat käytännössä suurelta osin paikallisten yritysten käytössä. Ne toimivat varsinaisen mainonnan lisäksi paikallisina opasteina yritysten palveluihin. Pylväsmainoskapasiteetti on yleensä täysimääräisesti käytössä vain vaalimainonnan yhteydessä. Bussikatosten mainospinnat ja digitaaliset mainoslaitteet ovat puolestaan pääosin valtakunnallisten tai kansainvälisten mainoskampanjoiden käytössä.
Aloitteen kohta 1: Mainonnan eettiset periaatteet ja fossiilimainonta
Aloitteessa esitetään, että kaupunki asettaa mainonnalle eettiset periaatteet, joilla fossiilimainonta ja muu kestämätöntä kulutusta edistävä mainonta rajataan kaupungin hallinnoimilta mainospaikoilta.
Kaupunki huomioi ulkomainonnassa jo nykyisin sisällöllisiä näkökulmia. Mainoslaitteiden käyttöä koskevissa sopimuksissa edellytetään, että mainonnan tulee olla Suomen lainsäädännön, hyvän tavan sekä Kansainvälisen kauppakamarin ICC:n markkinointisääntöjen mukaista. Sopimuksissa on lisäksi määrätty, että tupakka- ja pikavippimainonta ei ole sallittua. Alkoholimainonnassa tulee noudattaa voimassa olevaa lainsäädäntöä. Vaalimainonta on mahdollista kaupungin erikseen päättämien periaatteiden mukaisesti. Kaupungilla on oikeus vaatia sopimusehtojen tai hyvän tavan vastaisen mainonnan poistamista.
Kaupunkirakennepalvelut toteaa, että fossiilimainonnan tai muiden sisältörajausten käyttöönottoon liittyy oikeudellisia, kilpailuoikeudellisia, sopimuksellisia ja taloudellisia kysymyksiä, jotka edellyttävät erillistä selvittämistä. Voimassa oleviin sopimuksiin ei lähtökohtaisesti voida tehdä olennaisia muutoksia kesken sopimuskauden ilman sopimusoikeudellista perustetta.
Kaupunkirakennepalvelut seuraa aktiivisesti muiden kuntien, erityisesti Helsingin kaupungin, ulkomainontaa koskevien periaatteiden ja sopimuskäytäntöjen kehittämistä. Helsingin kaupungin fossiilisten polttoaineiden mainonnan rajoittamista koskevasta valtuustoaloitteesta on toukokuussa 2026 annettu kaupunkiympäristölautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle. Lausunnossa esitetään, että fossiilisten polttoaineiden mainonnan rajoittamisen edellytykset selvitetään perusteellisesti osana seuraavan yleisten alueiden ulkomainossopimuksen valmistelua hyödyntäen muun muassa Tukholman, Haagin ja Amsterdamin kokemuksia. Lausunnossa todetaan lisäksi, että mikäli lainsäädäntö ei mahdollista varsinaista mainontakieltoa, voitaisiin mahdollisia sisältörajoituksia arvioida päivittämällä Helsingin yleisten alueiden ulkomainonnan periaatteita. Fossiilimainonnan mahdollisen rajoittamisen perusteiksi on lausunnossa tunnistettu Helsingin ilmastotavoitteet ja kaupunkistrategia, ja selvitystyössä on tarkoitus arvioida muun muassa oikeudellisia reunaehtoja, vaikutuksia ilmastotavoitteisiin, ulkomainosmarkkinaan sekä kaupungin saamiin tuloihin. Lisäksi on esitetty tarkasteltavaksi fossiilimainonnan määrittelyä ja rajausta sekä mahdollisia laajempia mainonnan eettisiä periaatteita. Kaupunkiympäristölautakunnan lausunto ei kuitenkaan ole lopullinen kaupunginvaltuuston päätös, vaan kyse on edelleen valmisteluvaiheessa olevasta selvitys- ja linjaustyöstä, jonka lopullisista johtopäätöksistä tai mahdollisista toimenpiteistä Helsingin kaupunki ei ole vielä päättänyt.
Kaupunkirakennepalvelut pitää perusteltuna seurata em. aloitteen etenemistä ja mahdollisesti tehtävän selvitystyön tuloksia. Mikäli niiden perusteella muodostuu oikeudellisesti kestäviä ja käytännössä toimivia toimintamalleja, voidaan niitä arvioida myös Jyväskylän tulevien ulkomainontasopimusten valmistelussa ja sopimusehtojen kehittämisessä.
Aloitteen kohta 2: Mainospaikkojen määrän vähentäminen
Aloitteessa esitetään, että kaupallisten mainospaikkojen määrää vähennetään nykyisten sopimusten päättyessä sekä selvitetään vaihtoehtoisia ja saavutettavia viestintäkanavia paikallisille yrityksille ja yleishyödyllisille toimijoille.
Kaupunkirakennepalvelujen näkemyksen mukaan ulkomainonnan määrä on Jyväskylässä nykyisin hallittu. Mainoslaitteiden määrä ei ole viime vuosina merkittävästi kasvanut eikä ulkomainonnan nykyinen määrä ole aiheuttanut sellaista muutosta kaupunkiympäristössä, joka edellyttäisi yleisiä vähentämistoimenpiteitä.
Pylväsmainokset ovat suurelta osin paikallisten yritysten käytössä. Ne toimivat myös paikallisten palveluiden löydettävyyttä tukevina opasteina. Mainospaikkojen merkittävä vähentäminen voisi heikentää erityisesti paikallisten yritysten näkyvyyttä.
Ulkomainonnasta saatavat hyödyt kaupungille eivät rajoitu pelkästään vuokratuloihin. Pylväsmainoslaitteista kaupunki saa vuosittain noin 21 000 euroa tuloa. Bussikatosten ja digitaalisten mainoslaitteiden osalta korvaus perustuu pääosin siihen, että yhteistyökumppanit toimittavat ja ylläpitävät kaupungin käyttöön lasisia bussikatoksia. Järjestelyllä on merkittävä vaikutus joukkoliikenneympäristön laatuun, kaupunkikuvan siisteyteen sekä matkustusolosuhteisiin.
Samalla kaupunki välttää suurelta osin vastaavat investointi- ja kunnossapitokustannukset. Pylväsmainoksista saatavat tulot sekä bussikatosten ja digitaalisten mainoslaitteiden kautta saavutettavat investointi- ja kunnossapitosäästöt muodostavat kaupungille yhteensä arviolta yli 100 000 euron vuotuisen taloudellisen hyödyn.
Yhteistyömalli mahdollistaa myös uusien joukkoliikenneinfrastruktuurin kohteiden toteuttamisen kustannustehokkaasti. Esimerkiksi Hippoksen alueen kehittämiseen liittyvän Rautpohjankadun saneerauksen yhteydessä alueelle toteutetaan yhteistyökumppanin toimesta kolme uutta lasista bussikatosta. Ilman ulkomainontaan perustuvaa yhteistyömallia katosten hankinta-, ylläpito- ja uusimiskustannukset kohdistuisivat kokonaisuudessaan kaupungille.
Suomen Ulkomainosliiton tilaaman PwC:n selvityksen mukaan ulkomainonta tuottaa yhteiskunnalle merkittäviä taloudellisia hyötyjä. Vuonna 2022 ulkomainosalan markkinakoko Suomessa oli noin 85 miljoonaa euroa, josta noin 47 prosenttia palautui yhteiskunnalle vuokrina, veroina, infrastruktuuri-investointeina ja ylläpitona.
Kaupunkirakennepalvelut ei näin ollen pidä perusteltuna ryhtyä yleiseen mainospaikkojen vähentämisohjelmaan. Mainoslaitteiden määrää arvioidaan kuitenkin jatkossakin sopimuskausien uudistamisen yhteydessä sekä osana kaupunkikuvallista tarkastelua.
Aloitteen kohta 3: Kaupunkikuva, viihtyisyys ja kulttuuriympäristöt
Aloitteessa esitetään, että mainospaikkojen sijoittelua arvioidaan nykyistä laajemmin kaupunkilaisten viihtyisyyden näkökulmasta ja että kaupallista mainontaa ei sallita kulttuurihistoriallisesti arvokkailla alueilla.
Liikenneturvallisuus on ulkomainonnan sijoittamisen keskeinen reunaehto. Kaupunkirakennelautakunta hyväksyi 16.12.2025 §:ssä 226 ulkomainosten sijoittamista koskevan ohjeen, jossa määritellään liikenneturvallisuuden näkökulmasta ne alueet ja olosuhteet, joihin mainoslaitteita voidaan sijoittaa. Ohjeessa on määritelty muun muassa minimietäisyydet risteyksiin, suojateihin, pyörätien ylityksiin, liikennemerkkeihin, liikennevaloihin sekä muihin erityistä tarkkaavaisuutta vaativiin kohteisiin.
Digitaalisten mainoslaitteiden sijoittamista rajoitetaan staattisia mainoslaitteita tiukemmin niiden suuremman huomioarvon vuoksi. Lisäksi digitaalisten näyttöjen valoteholle ja yöaikaiselle käytölle on asetettu tarkat vaatimukset.
Kaupunkirakennepalvelut toteaa, että sijoittelussa huomioidaan liikenneturvallisuuden lisäksi myös kaupunkikuvalliset tekijät. Mainoslaitteiden sijoittaminen perustuu tapauskohtaiseen harkintaan, jossa arvioidaan alueen käyttötarkoitusta, ympäristön luonnetta, näkymävaikutuksia sekä mahdollista vaikutusta ympäristön viihtyisyyteen.
Myös kulttuurihistoriallisesti arvokkaat ympäristöt, kaupunkikuvallisesti merkittävät kohteet ja alueiden erityispiirteet otetaan huomioon sijoitusratkaisuissa. Kaupunkirakennepalvelut pitää tärkeänä, että myös jatkossa ulkomainonnan sijoittamista tarkastellaan liikenneturvallisuuden lisäksi kaupunkikuvan, ympäristön viihtyisyyden ja kulttuuriympäristöjen näkökulmista.
Yhteenveto
Kaupunkirakennepalvelujen näkemyksen mukaan ulkomainonta on nykyisessä laajuudessaan hallittu ja säädelty osa kaupunkiympäristöä. Mainoslaitteiden määrä ei ole merkittävästi kasvanut, ja niiden sijoittamista ohjaavat kaupunkirakennelautakunnan hyväksymät liikenneturvallisuuteen perustuvat periaatteet. Ulkomainonnalla saavutetaan kaupungille taloudellisia sekä palvelutasoon liittyviä hyötyjä.
Kaupunkirakennepalvelut ei pidä tarpeellisena ryhtyä yleisiin ulkomainonnan vähentämistoimenpiteisiin. Sen sijaan ulkomainonnan määrää, sijoittumista, vaikutuksia kaupunkikuvaan arvioidaan jatkossakin tapauskohtaisesti voimassa olevien periaatteiden ja ohjeiden mukaisesti.
Lisäksi seurataan aktiivisesti Helsingin ja muiden kaupunkien selvityksiä sekä mahdollisia uusia toimintamalleja. Mikäli selvitysten perusteella todetaan käyttökelpoisia ja oikeudellisesti kestäviä toimintatapoja, voidaan niitä arvioida ja ottaa huomioon myös Jyväskylän tulevien ulkomainontasopimusten valmistelussa.