Perustelut
Keski-Suomen elinvoimakeskus on pyytänyt kirjeillään 23.2.2026, 20.4.2026 ja 5.5.2026 (KES/594/2026) otsikossa mainitusta tiesuunnitelmasta Jyväskylän kaupungin lausuntoa ja vastineita siitä tehtyihin muistutuksiin. Kaupunkia pyydetään toimittamaan lausunto liitteineen Keski-Suomen elinvoimakeskukselle 29.5.2026 mennessä. Suunnitelmaan voi tutustua 29.5.2026 asti Valtion liikenneväylien suunnittelu -sivustolla, jonka jälkeen sisältö poistuu näkyvistä.
Yleistä
Keski-Suomen elinvoimakeskus on laatinut liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain (LjMTL, 503/2005) mukaisen tiesuunnitelman Valtatien 9 parantaminen välillä Patalahti - Lahdenvuori, Jämsä ja Jyväskylä, tiesuunnitelma. Tiesuunnitelmassa esitetään nykyisten ohituskaistojen parantamista valtatiellä 9 Patalahden ja Lahdenvuoren välillä. Suunnittelualue sijaitsee Jämsän ja Jyväskylän kaupunkien alueella. Hankkeen tavoitteena on liikenneturvallisuuden ja sujuvuuden parantaminen.
Valtatien 9 (E63) merkitys Suomen päätieverkon osana on hyvin keskeinen ja tie kuuluu Eurooppateiden TEN-T-verkkoon. Valtatie 9 muodostaa yhden Suomen tärkeimmistä itä-länsisuuntaisista pitkämatkaisten kuljetusten käytävistä ja on osa tiejaksoa välillä Turku-Kuopio–Joensuu–Niirala. Tiejakso on tavaraliikenteen lisäksi myös merkittävä työmatka, asiointi- ja vapaa-ajan liikenteen yhteys. Liikenne- ja viestintäministeriön pääväyläasetuksessa valtatie 9 välillä Jyväskylä–Tampere on määritetty palvelutasoluokkaan I.
Suunnittelualueella on neljä olemassa olevaa ohituskaistaa Patalahti, Juokslahti, Painaa ja Lahdenvuori, missä ei ole keskikaidetta ja ohituskaistojen kohdilla on suoria yksityistieliittymiä. Tiesuunnitelmassa esitetään ohituskaistojen parantamista, mm. ohituskaistoja pidentämällä, katkaisemalla yksityistieliittymät ohituskaistaosuuksilta sekä toteuttamalla rinnakkaistie ja yksityistiejärjestelyjä sekä parantamalla liittymäjärjestelyjä. Hankkeessa suunnittelut liittymäratkaisut ovat valtatiellä 9 eritasossa. Valtatiehen liittyvät Painaan kohdalla maantiet 16587 ja 16591 sekä Lahdenvuoren kohdalla maantie 16593 sekä maantiehen 16593 Hyrkkölän kohdalla maantie 16594. Muut suunnittelualueella sijaitsevat liittymät ovat yksityisteiden liittymiä. Tiesuunnitelmassa esitetään maanteiden 16593 (Hyrkköläntie) ja 16594 (Pirttipohja) lakkauttamista maantienä ja muuttamista yksityistieksi.
Lausuntopyyntö
Keski-Suomen elinvoimakeskus pyytää Jyväskylän kaupunkia tarkistamaan suunnitelma-aineistossa olevat kaavaotteet ja -määräykset. Jos aineistossa on puutteita, pyydetään kaupunkia oikaisemaan virheet ja täydentämään puuttuvat ajantasaiset kaa-vaotteet ja -määräykset (yleis-, asema- tai ranta-asemakaava), pelkkä kaavayhdistelmä ei ole riittävä.
Keski-Suomen elinvoimakeskus pyytää Jyväskylän kaupunkia lausuntoa antaessaan kiinnittämään huomiota seuraaviin tiesuunnitelman käsittelyä ja sisältöä koskeviin asioihin:
- tiesuunnitelmaa koskevat muistutukset toimitetaan Keski-Suomen elinvoimakeskukselle ennen nähtävilläoloajan päättymistä (LjMTL 27 §). Keski-Suomen elinvoimakeskus varaa kaupungille, mahdollisuuden lausua suunnitelmasta tehdyistä muistutuksista (LjMTL 27 a §). Keski-Suomen elinvoimakeskus täydentää lausuntopyyntöä nähtävilläoloajan jälkeen.
- Tiesuunnitelma voidaan hyväksyä vastoin voimassa olevaa asemakaavaa, jos kyse on vaikutuksiltaan vähäisestä poikkeamisesta, ja kunta ja ne kiinteistönomistajat, joihin poikkeaminen välittömästi vaikuttaa, sitä puoltavat. Maantietä ei kuitenkaan saa rakentaa vastoin oikeusvaikutteista kaavaa.
- Valtatien 9 suoja-alue ulottuu 30 metrin ja muilla maanteillä suoja-alue ulottuu 20 metrin etäisyydelle lähimmän ajoradan keskiviivasta. Suoja-alue osoitetaan myös asemakaava-alueelle.
- Valtatie 9 kuuluu 1.1.2019 alkaen valtakunnallisesti merkittävään runkoverkkoon. Runkoverkkoon kuuluvalle maantielle pääsystä voidaan määrätä vain tiesuunnitelmassa.
- Tiesuunnitelmassa ei päätetä muiden maanteiden (M1, M2, M3 ja M4) maatalousliittymistä. Niiden tekemisestä ja paikoista tulee sopia erikseen paikallisen elinvoimakeskuksen kanssa.
Jyväskylän kaupungin lausunto
Keski-Suomen elinvoimakeskus pyytää Jyväskylän kaupunkia ilmoittamaan tai ottamaan kantaa lausunnossaan seuraaviin asioihin:
Onko kaupunki ilmoittanut verkkosivuillaan suunnittelun aloittamisesta, vuorovaikutuksen kutsusta ja suunnitelman nähtäville asettamisesta?
Kaupungin vastine: Kaupungin kirjaamo on ilmoittanut kaupungin verkkosivuilla:
- Tiesuunnitelman aloituskuulutus ollut nähtävillä 19.1.2023 - 14.2.2023.
- ELY-keskuksen kutsusta vuorovaikutukseen on kuulutettu 2.2.2024 - 16.2.2024
- Tiesuunnitelman nähtävillä olosta ilmoitettu 20.2.2026 - 23.3.2026.
Onko tiesuunnitelmassa otettu huomioon valtakunnallisen ja alueellisen liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitteiden toteutuminen kaupungin alueella?
Kaupungin vastine: Tiesuunnitelmaratkaisu edistää julkishallinnon eri tasoilla laadittujen liikennejärjestelmäsuunnitelmien tavoitteita liikenteen sujuvuudesta, turvallisuudesta ja kestävyydestä. Tiesuunnitelman mukainen hanke parantaa valtatien 9 rinnakkaistieverkkoa ja häiriötilanteiden hallintaa, Jyväskylän kaupunkiseudun kestävän liikkumisen edellytyksiä ja Korpilahden aluekeskuksen liikenneympäristöä.
Mitkä oikeusvaikutteiset yleis-, asema- ja ranta-asemakaavat ovat suunnitelman alueella lausuntopyynnön ajankohtana voimassa tai hyväksyttyjä?
Kaupungin vastine: Tiesuunnitelma-alueella on voimassa koko Jyväskylän kaupungin alueen kattava Jyväskylän kaupungin yleiskaava (hyv. 2014, lv.2016).
Lisäksi tiesuunnitelman pohjoispäässä Korpilahden aluekeskuksessa on voimassa seuraavat lainvoimaiset asemakaavat:
- Kirkonseudun rakennuskaava. Hyv. 21.07.1965
- Rak.kaava ja rak.kaavan muutos, korttelit 11-13 ja 347-367 (Tissola). Hyv. 7.12.1990
- VT 9 eteläinen muutos – Tikkasenmäki. Hyv. 31.10.2001
Ovatko kaavat yhdenmukaiset suunnitelman kanssa? Jos kaavoitustilanteessa on tapahtunut muutoksia nähtäville asetettavassa suunnitelmassa kuvatusta, pyydetään kaupunkia yksilöimään muuttuneet kaavat lausunnossaan.
Kaupungin vastine: Tiesuunnitelma on Jyväskylän kaupungin yleiskaavaan mukainen ja toteuttaa sitä. Suunnitelma on myös Jyväskylän yleiskaavan 2050 toisen luonnoksen mukainen (nähtävillä 1-2/2026).
Korpilahden aluekeskuksessa tiesuunnitelma on asemakaavan vastainen ja siksi Jyväskylän kaupunki on laittanut 11.3.2025 vireille Reivilän alueen asemakaavamuutoksen. Asemakaavaa valmistellaan tiesuunnitelman rinnalla ja asiakirjat laaditaan toistensa kanssa yhteensopiviksi.
Tiesuunnitelma voidaan hyväksyä vastoin asemakaavaa, jos poikkeaminen on vaikutuksiltaan vähäinen ja kaupunki sekä kiinteistönomistaja sitä puoltavat. Puoltaako kaupunki tiesuunnitelman hyväksymistä vastoin voimassa olevaa Kirkonseudun rakennuskaavaa, rakennuskaava ja rakennuskaavan muutos, korttelit 11-13 ja 347-367 (Tissola) sekä Vt 9 eteläinen muutos Tikkasenmäki? Sitoutuuko kaupunki muuttamaan asemakaavat tiesuunnitelman mukaisiksi ennen maantien rakentamista?
Kaupungin vastine: Tiesuunnitelmassa esitettyä ratkaisua ei katsota voimassa oleva asemakaavatilanne huomioiden vaikutuksiltaan vähäiseksi, eikä kaupunki puolla tiesuunnitelman hyväksymistä vastoin voimassa olevaa Kirkonseudun rakennuskaavaa (hyväksytty 21.6.1965) ja rakennuskaavaa ja rakennuskaavan muutosta kortteli 11-13 ja 347-367 (hyväksytty 6.11.1990). Kaupunki sitoutuu muuttamaan asemakaavoja, mutta katsoo, että tiesuunnitelmassa asemakaavoitetulle alueelle osoitettua rinnakkaistien linjausta tulisi vielä tarkastella uudelleen. Esitetyn ratkaisun johdosta tulee lunastettavaksi asuinrakennus kiinteistöllä 179-430 70-0 Kylä-Reivilä. Tiesuunnitelmasta annetuissa muistutuksessa on esitetty, että uuden rinnakkaistien linjausta tulee tarkastella uudelleen, siten että nykyinen asuinrakennus voidaan säilyttää. Kaupunki katsoo, ettei useista tutkituista vaihtoehdoista huolimatta tiesuunnitelmassa ole esitetty riittävästi perusteita valitulle linjaukselle ja toivoo, että asemakaavoitetun alueen osalta rinnakkaistielle tutkitaan vielä uudelleen lähempänä valtatietä kulkevaa linjausta lähtökohtana aiemmin tutkittu vaihtoehto VE3, jolloin alueella sijaitsevien nykyisten rakennusten purkamiselta vältytään.
Laatiiko kaupunki tiesuunnitelman ratkaisuihin ja toteuttamiseen liittyvät omat suunnitelmansa sekä vastaako kaupunki suunnitelmien käsittelyprosessista hankkeen toteuttamisen edellyttämässä aikataulussa?
Kaupungin vastine: Vireillä olevan Reivilän alueen asemakaavamuutoksen tultua voimaan ja lainvoimaiseksi, kaavan mukaisille katualueille on mahdollista hyväksyä katusuunnitelmia. Kaupunki huolehtii suunnitelmien hyväksymisestä viimeistään Painaa-Lahdenvuori hankkeen toteutuksen tullessa ajankohtaiseksi.
Onko kaupungilla huomauttamista tiesuunnitelmaan sisältyviin siltoihin, meluesteisiin, tukimuureihin tai muihin merkittäviin rakenteisiin?
Kaupungin vastine: Ei huomautettavaa.
Onko kaupungilla huomauttamista suunnitelmassa esitettyihin maanteiden hallinnollisen luokan muutoksiin tai lakkaamisiin?
Kaupungin vastine: Rinnakkaistie paaluvälillä 4757- 5250 on merkitty suunnitelmassa kaduksi. Koska vireillä olevassa Reivilän alueen asemakaavassa ei osoiteta rinnakkaistien varteen maankäyttöä ja tie palvelee Tikkasentie/Reiviläntiestä länteen ensisijaisesti pitkämatkaista liikennettä, K1 tulisi merkitä maantieksi (M3) Tikkasentien/Reiviläntien liittymään saakka.
Linjausmuutosten myötä maantienä lakkaavat purettavat tieosuudet on järjestelty korvaaville kulkuyhteyksille asianmukaisesti.
Osallistuuko kaupunki maantien tekemisestä aiheutuviin rakentamis- ja kunnossapitokustannuksiin tiesuunnitelman kustannusarviossa ja kustannusjakoehdotuksessa esitetyllä tavalla? Hankkeen kokonaiskustannukset on arvioitu 72 239 000 euroksi (MAKU-ind. 145; 2020 = 100, alv 0 %), josta kaupungin osuudeksi esitetään indeksiin sidottua 364 000 euroa.
Kaupungin vastine: Kaupungin kustannukset syntyvät hankkeessa rakennettavista kaduista ja erityisesti kadusta K1, jota kaupunki esittää suunnitelmasta poiketen maantieksi. Kaupunki ottaa kantaa kustannuksiin myöhemmin, kun hankealueen itäosan suunnitteluratkaisu täsmentyy. Kustannuksista sovitaan sitovasti hankkeen toteutusvaiheessa valtion ja kaupungin välisessä toteutussopimuksessa.
Tiesuunnitelmalla lakkaavat maantiet Hyrkköläntie (mt 16593) ja Pirttipohja (mt 16594) muutetaan yksityisteiksi, jotka tulevat valtion ja kunnan yksityisavustusmenettelyn piiriin. Suunnitelman suorien rakentamiskustannusten lisäksi myös tällä voi olla vähäisiä kustannusvaikutuksia kaupungille.
Onko kaupunki valmis luovuttamaan maantien tekemiseen tarvittavan omistamansa maa-alueen korvauksetta tietarkoituksiin?
Kaupungin vastine: Jyväskylän kaupungilla on maanomistusta vain suunnitelma-alueen itäosassa valtatien eteläpuolella lähellä Päijänteen Kirkkolahtea ja ns. Reivilän alueen itälaidassa valtatien pohjoispuolella. Valtatien parantaminen vaatii hieman lisää tiealuetta valtatien eteläpuolella. Mahdollinen maa-alueen luovutustarve Reivilän alueella tarkentuu jatkosuunnittelussa.
Hankkiiko ja luovuttaako kaupunki maa-alueen maantien rakentamisesta aiheutuvien asemakaavan mukaisten katujen tekemistä varten?
Kaupungin vastine: Jyväskylän kaupunki hankkii vireillä olevan asemakaavan mukaiset katualueet omistukseensa rakentamista ja kadunpitoa varten. Kaavaratkaisu tarkentuu tiesuunnitelma-alueen itäpäähän tehtävien muutosten myötä.
Toteuttaako kaupunki suunnitelman toteuttamisen edellyttämät katujärjestelyt K1 (sis. K4J ja T2) ja K2 (sis. K4J ja T1) samanaikaisesti tietöiden kanssa? Tai sitoutuuko kaupunki siihen, että Keski-Suomen elinvoimakeskus tai Väylävirasto toimii hankkeen urakkasopimuksen mukaisena rakennuttajana myös tiehankkeen aiheuttamien välttämättö-mien katujärjestelyiden osalta?
Kaupungin vastine: Jyväskylän kaupungille sopii, että Väylävirasto tai Keski-Suomen Elinvoimakeskus toimii hankkeen rakennuttajana myös tiesuunnitelman ulkopuolisten katujärjestelyjen osalta. Katujärjestelyjen toteutuksen yhdyshenkilönä toimii rakennuttajapäällikkö Jari Lohi, jari.lohi@jyvaskyla.fi, 050 599 6100
Onko kaupungilla kohteita, joissa voidaan hyödyntää hankkeessa vapautuvia maa-aineksia?
Kaupungin vastine: Hankkeen toteutusaikataulusta ei ole tietoa tai arviota, joten maa-ainesten hyödyntämistä rakentamishetkellä käynnissä olevissa muissa hankkeissa vaikea arvioida. Kaupungin ja valtion on hyvä käydä maaainesten sijoittamisesta keskustelua hyvissä ajoin ja tilannetietoa tulee vaihtaa viimeistään hankkeen tullessa ajankohtaiseksi. Tarkemmin hankkeen maa-aineshallinnasta sovitaan rakentamissuunnitteluvaiheessa ja toteutusvaiheen sopimuksissa.
Onko kaupungilla alueita, joista vapautuu tiehankkeelle sopivia maa-aineksia?
Kaupungin vastine: Hankkeen toteutusaikataulusta ei ole tietoa tai arviota, joten rakentamisen aikaan saatavilla olevien rakentamiskelpoisten maa-ainesten saatavuutta on vaikea arvioida. Kaupungin ja valtion on hyvä käydä maa-ainesten sijoittamisesta keskustelua hyvissä ajoin ja tilannetietoa tulee vaihtaa viimeistään hankkeen tullessa ajankohtaiseksi. Tarkemmin hankkeen maa-aineshallinnasta sovitaan rakentamissuunnitteluvaiheessa ja toteutusvaiheen sopimuksissa.
Onko kaupungilla huomauttamista tiesuunnitelmaan sisältyviin asemakaava-alueen ulkopuolisiin maantien rakentamisen ajaksi varattaviin sijoitusalueisiin ja niiden tieyhteyksiin, kiertoteihin, varastoalueisiin tai varattavien yksityisten teiden tekemiseen ja/tai käyttöön?
Kaupungin vastine: Suunnitelmakartalla vt 9 plv19000-20650 Lahdenvuoren alueelle on esitetty maa-ainesten sijoitusalue 2, joka sijoittuu Jyväskylän Korpilahden alueelta vuonna 2008 laaditussa Pienvesiselvityksessä tunnistetun noron välittömään läheisyyteen. Tiesuunnitelmaa koskevassa luontoselvityksessä noron pohjoispäästä on tunnistettu kaksi luontokohdetta Lahdenvuoden purokorpi ja Lahdenvuoren metsä, mutta luontoselvitystä ei ole jatkettu noron ympäristössä tästä alaspäin, jonne varsinainen sijoitusalue sekä pienvesiselvityksessä luonnontilaisena uomana ja arvokkaana pienvesialueena osoitettu noro sijoittuu. Tiesuunnitelman luontoselvitystä tulee tältä osin täydentää ja ottaa huomioon myös uoman alapuolinen osuus. Tämän jälkeen tulee arvioida, onko maa-aineksen sijoitusaluetta mahdollista osoittaa suunnitelmakartalle osoitetun mukaisesti.