Perustelut
Laki perusopetuslain muuttamisesta (1090/2024) on hyväksytty 30.12.2024 ja lainsäädännön muutos tuli pääosin voimaan 1.8.2025. Opetushallitus on antanut muutosmääräykset 17.12.2025 OPH-7885-2025, 18.12.2026 OPH-5207-2025, 13.1.2026 OPH-93-2026 ja 26.3.2026 OPH-467-2026 perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muuttamisesta ja paikallisten opetussuunnitelmien tarkistamisesta sekä käyttöönottamisesta 1.8.2026 alkaen. Osa muutoksista on kielenhuollollisia tai korjauksia opetussuunnitelman perusteisiin tai sellaisia muutoksia, jotka eivät vaadi merkittävien muutosten tekemistä paikallisiin tarkennuksiin. Muutokset perusteisiin viedään paikalliseen opetussuunnitelmaan sellaisenaan.
Jyväskylän kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelman paikallisia osuuksia on päivitetty Jyväskylän perusopetuksen OPS-työryhmän ohjaamana pienemmissä työryhmissä. Muutoksia on tullut seuraavissa sisällöissä:
1. Liikunnallisen elämäntavan edistäminen
2. Kasvatuskeskustelut ja kurinpidollisten keinojen käyttö
3. Opinnoissa eteneminen tavoitekokonaisuuksittain
4. Koulun kerhotoiminta ja iltapäivätoiminta
5. Valmistavan opetuksen lisäopetus, maahanmuuttotaustaiset oppilaat sekä kaksikielinen opetus
Kuuleminen opetussuunnitelmamuutoksista järjestettiin ajalla 11.5.-24.5.2026, jossa toteutettiin kyselyt oppilaille (koulujen oppilaskuntien hallitukset vastaajina, n = 0), huoltajille (kyselylinkki lähetetty Wilman kautta, n = 9) sekä koulujen henkilöstölle (n = 2).
Alla on kuvattu ne opetussuunnitelman kohdat, joihin tulee 1.8.2026 alkaen merkittäviä muutoksia.
1. Liikunnallisen elämäntavan edistäminen
OPH:n muutosmääräys (OPH-7885-2025) tuo muutoksia opetussuunnitelman lukuihin 3 ja 4. Nämä luvut koskevat perusopetuksen tehtävää ja yleisiä tavoitteita sekä yhtenäisen perusopetuksen toimintakulttuuria. Muutosten myötä liikunnallisen elämäntavan edistäminen kouluissa nousee yhdeksi toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavaksi periaatteeksi. (Opetussuunnitelmaan tulee uusi luku 4.2.3 Liikunnallisen elämäntavan edistäminen ja aiempi luku 4.2.3 Vuorovaikutus ja monipuolinen työskentely muuttuu luvuksi 4.2.4 jne.) Työryhmä: Perusopetuksen rehtori Tiina Saarenketo, hankekoordinaattori Liisa Liekkinen, perusopetuksen opettajat Minna Kotimäki, Sanna Ahola, Jaska Kunelius ja Riikka Kurunmäki.
Ehdotus paikalliseksi tarkennukseksi luvussa 4.2.3:
Liikunnallisen elämäntavan edistäminen kuuluu koulun kaikille toimijoille. Koululla tunnetaan liikunnallisen elämäntavan myönteiset vaikutukset oppilaiden hyvinvointiin ja kehitykseen. Koulujen toimintakulttuureihin rakennetaan liikkumista tukevia ratkaisuja (esim. pitkät välitunnit, välituntiliikunnan mahdollistaminen, koulupäivien sisäiset luokkatilojen vaihdot, liikunnalliset kerhot ja aktiivisten koulumatkojen tukeminen). Kouluilla keskitytään turvallisen, liikkumaan kannustavan ilmapiirin luomiseen ja ylläpitämiseen.
Jyväskylässä liikunnallisen elämäntavan edistämisessä hyödynnetään Liikkuvan koulun vuosikelloa, jota arvioidaan ja kehitetään vuosittain. Toiminnan seurannassa ja arvioinnissa hyödynnetään esimerkiksi Liikkuva koulu -ohjelman nykytilan arviointia.
2. Kasvatuskeskustelut ja kurinpidollisten keinojen käyttö
Eduskunta on säätänyt lain perusopetuslain muuttamisesta (245/2025, 23.5.2025). Siinä yhteydessä perusopetuslain pykälää 29 § Oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön on muutettu. Sen mukaan opetuksen järjestäjän tulee opetussuunnitelman yhteydessä laatia ja ohjeistaa suunnitelma kasvatuksellisten toimien, kurinpitokeinojen ja turvaamistoimien käyttämisestä ja niihin liittyvistä menettelytavoista. Opetushallituksen tulee opetussuunnitelman perusteissa antaa määräykset suunnitelman laatimisesta. Suunnitelma voi olla osa paikallista opetussuunnitelmaa tai se voidaan laatia erillisenä, jolloin siitä tulee mainita opetussuunnitelmassa.
Jyväskylässä on laadittu erillinen kasvatuksellisten toimien, kurinpitokeinojen ja turvaamistoimien suunnitelma, joka tulee voimaan 1.8.2026. Samassa yhteydessä tulee voimaan koulujen päivitetyt järjestyssäännöt. Luonnokset olivat lausuntokierroksella samanaikaisesti opetussuunnitelmamuutosten kanssa.
Jyväskylän opetussuunnitelman luvussa 5.3. Kasvatuskeskustelut ja kurinpidollisten keinojen käyttö on kuvattu paikalliset toimintatavat. Nyt laadittavan erillisen suunnitelman myötä nämä kuvaukset voidaan poistaa opetussuunnitelmasta. Työryhmä: Perusopetuksen rehtori Pipsa Teerijoki, pedagoginen asiantuntija Riina Sutinen.
Ehdotus paikalliseksi tarkennukseksi luvussa 5.3:
Jyväskylässä ohjeistetaan kasvatuksellisten toimien, kurinpitokeinojen ja turvaamistoimien käyttämisestä ja niihin liittyvistä menettelytavoista erillisessä asiakirjassa (Kasvatuksellisten toimien, kurinpitokeinojen ja turvaamistoimien suunnitelma).
3. Opinnoissa eteneminen tavoitekokonaisuuksittain
Jyväskylän perusopetuksen opetussuunnitelman luvussa 5.4.3 Opinnoissa eteneminen tavoitekokonaisuuksittain on kuvattu, miten oppilas voi opiskella hänelle laaditun suunnitelman mukaisesti yhdessä tai useammassa oppiaineessa tavoitekokonaisuuksittain vuosiluokittain etenemisen sijaan. Tavoitekokonaisuuksittain opiskelua voidaan hyödyntää esimerkiksi perusopetuslain 20 i §:n mukaisissa tilanteissa. Tuo lakipykälä tulee voimaan 1.8.2026. OPH:n muutosmääräyksessä (OPH-467-2026) opetussuunnitelman lukuun 7.6.1 on tullut muutoksia tähän liittyen. Tämä vaikuttaa Jyväskylän opetussuunnitelmassa myös opetussuunnitelman lukuun 5.4.3, jonka paikallista tarkennusta on tarpeen muuttaa. Työryhmä: Oppimisen tuen asiantuntija Anne Heino, koordinaattori Sanna Vuorinen.
Ehdotus paikalliseksi tarkennukseksi luvussa 5.4.3:
Opinnoissa eteneminen tavoitekokonaisuuksittain mahdollistaa jouston opintoihin käytettävissä olevan ajan suhteen silloin, kun luokan kertaamisesta ei katsota olevan hyötyä.
Esiopetuksesta perusopetukseen siirtyville oppilaille voidaan laatia suunnitelma tavoitekokonaisuuksittain etenemisestä vuosiluokkaansa hitaammin vuosiluokilla 1–2. Tämä koskee oppilaita, joilla on oppimiskykyyn vaikuttava vamma, sairaus tai toimintakyvyn rajoite ja joiden opetusjärjestelyt edellyttävät tuen tarpeen arvioon perustuen perusopetuslain 20 i §:n mukaisia ratkaisuja. Suunnitelman laatii perusopetuksen erityisopettaja tai erityisluokanopettaja.
Opinnoissa tavoitekokonaisuuksittain etenemisen tarvetta arvioitaessa järjestetään tapaaminen, johon osallistuvat oppilas, huoltaja, luokanopettaja tai luokanvalvoja sekä erityisopettaja tai oppilaanohjaaja. Tarvittaessa tapaamiseen osallistuu myös muita oppilasta opettavia opettajia, opiskeluhuollon henkilöstöä sekä koulun ulkopuolisten verkostojen toimijoita. Arvioinnin pohjaksi pyydetään tarvittaessa myös muilta oppilasta opettavilta opettajilta tietoa oppilaan edistymisestä opinnoissa ja koulunkäynnissä.
Arvioinnin perusteella laaditaan suunnitelma tavoitekokonaisuuksittain etenemisestä. Suunnitelmassa kuvataan mitä opintoja on suoritettu, mitä on suorittamatta sekä päätetään vastuuopettaja ja oppiaineet. Lisäksi suunnitelmassa kuvataan oppilaan opintojen etenemisen periaatteet, tavoitekokonaisuudet sekä seurannan ja arvioinnin käytännöt.
Arvioinnin pohjalta kasvatus- ja opetuspäällikkö tekee hallintopäätöksen oppilaan etenemisestä tavoitekokonaisuuksittain. Suunnitelman toteutumisen seurannasta ja arvioinnin koordinoinnista vastaa suunnitelmaan kirjattu vastuuopettaja.
Suunnitelman toteutumista arvioidaan säännöllisesti yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa.
4. Koulun kerhotoiminta ja iltapäivätoiminta
Kouluilla järjestettävä kerhotoiminta on muuttunut viime vuosien aikana niin, että oppituntien ulkopuolisen toiminnan painopiste on nykyään Harrastamisen Suomen mallin mukaisessa toiminnassa. Samoin aamu- ja iltapäivätoiminta on muuttunut ja nykyään Jyväskylässä järjestetään vain iltapäivätoimintaa. Näistä syistä opetussuunnitelman luvun 5.5 paikallista tarkennusta on tarpeen näiltä osin päivittää. Työryhmä: Kasvun ja oppimisen tuen asiantuntija Tella Vuolle, pedagoginen asiantuntija Riina Sutinen.
Ehdotus paikalliseksi tarkennukseksi luvussa 5.5:
Koulun kerhotoiminta
Jyväskylän koulut voivat järjestää itsenäisesti opetussuunnitelman perusteiden mukaista koulujen kerhotoimintaa. Koulun kerhotoiminnan lähtökohtia ovat koulun kasvatukselliset, opetukselliset ja ohjaukselliset tavoitteet.
Perusopetuksen kouluissa laajemmin järjestettävä oppituntien ulkopuolinen toiminta Harrastamisen Suomen malli on kirjattu Nuorisolakiin. Sen tarkoituksena on edistää lasten ja nuorten hyvinvointia mahdollistamalla perusopetukseen osallistuvalle lapselle ja nuorelle mieluisa ja maksuton harrastus koulupäivän jälkeen tai ennen sen alkamista. Harrastustoiminta pyritään järjestämään ensisijaisesti lasten ja nuorten toiveiden mukaisesti.
Lasten ja nuorten harrastustoimintaa järjestetään poikkihallinnollisesti. Harrastusryhmät toteutetaan kaupungin henkilöstön (esimerkiksi harrastusohjaajien) ja ulkoisten palveluntuottajien toimesta.
Aamu- ja iltapäivätoiminta
Jyväskylän kaupunki järjestää vain perusopetuksen iltapäivätoimintaa Jälkkäri- ja Vertti-ryhmissä. Jälkkäri-toiminnan piiriin kuuluvat 1–2. -luokkien oppilaat sekä muiden vuosiluokkien osalta oppilaskohtaisen tuen päätöksen oppilaat. Jälkkäri-toiminnan järjestämisvastuu on perusopetuspalveluilla ja toimintaa järjestetään pääsääntöisesti perusopetuksen omana toiminta sekä palveluntuottajien toimesta muilla kuin kaupungin kouluilla. Vertti-toiminta on kaikkien vuosiluokkien kehitysvammaisille ja autistisille koululaisille tarkoitettua toimintaa, jota järjestetään yhteistyössä Keski-Suomen hyvinvointialueen kanssa.
Iltapäivätoiminnalla pyritään vähentämään lasten yksinäistä aikaa ilman aikuisen läsnäoloa. Toiminnalla on oma erityisluonteessa, jossa korostuu vapaaehtoisuus ja ryhmätoiminta sekä jatkumo varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen kasvatustehtävälle. Se on valvottua ja ohjattua vapaa-ajan toimintaa, joka edistää oppilaiden keskinäisiä suhteita, kouluviihtyvyyttä ja -hyvinvointia. Toiminnan tavoitteena on kodin ja koulun kasvatustyön tukeminen, joka edellyttää keskinäiseen kunnioitukseen perustavaa yhteistyötä.
Toimintaa järjestetään kouluilla ja se on vahvasti osa kouluyhteisöä, lapsen päivittäistä toimintaympäristöä. Siksi on tärkeää, että lapset tulevat kuulluksi toiminnassa ja voivat osallistua sen suunnitteluun.
Iltapäivätoiminnan lainsäädäntö velvoittaa kuntaa arvioimaan antamaansa tai hankkimaansa toimintaa yhteistyössä kotien ja palveluntuottajien kanssa.
Iltapäivätoimintaa tarjoavalla opetuksen järjestäjällä on velvollisuus laatia valtakunnallisten perusteiden mukainen paikallinen toimintasuunnitelma. Jyväskylässä on otettu käyttöön 1.8.2025 alkaen Jyväskylän kaupungin sivistyslautakunnan hyväksymä toistaiseksi voimassa oleva iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma.
5. Valmistavan opetuksen lisäopetus, maahanmuuttotaustaiset oppilaat sekä kaksikielinen opetus
OPH:n muutosmääräykset (OPH-5207-2025, OPH-93-2026, OPH-467-2026) tuovat muutoksia mm. perusopetuksen opetussuunnitelman lukuihin 5,10 ja 11. Nämä luvut koskevat koulutyön järjestämistä yleisesti sekä kieleen ja kulttuuriin liittyviä erityiskysymyksiä. Muutosmääräysten myötä on tarve päivittää alla olevia lukuja. Työryhmä: Palvelupäällikkö Pia Bärlund, perusopetuksen opettaja Ida Peri, pedagoginen asiantuntija Riina Sutinen.
(Opetussuunnitelmaan tulee uusi luku 5.4.4 Perusopetuksessa järjestettävä valmistavan opetuksen lisäopetus ja aiempi luku 5.4.4 Yhdysluokkaopetus muuttuu luvuksi 5.4.5 jne.)
Ehdotukset paikallisiksi tarkennuksiksi luvuittain:
Luku 5.4.4 Perusopetuksessa järjestettävä valmistavan opetuksen lisäopetus
Valmistavan opetuksen aikana ja jälkeen oppilaalla on oikeus omien edellytystensä mukaisesti siirtyä perusopetuksen yleisopetuksen ryhmään tuetusti oman ikäluokkansa mukaisesti, vuosiluokkaa alemmalle (PoL§18) tai yleisopetukseen valmistavan opetuksen lisäopetuksen statuksella, jos oppilaan
· kielitaito jää alle kehittyvän peruskielitaidon (A2)
· oppilaan aiempi koulutausta on vähäinen ja/tai
· oppilas on 5.–9.-luokkalainen.
Valmistavan opetuksen opettaja arvioi oppilaan tarpeen valmistavan opetuksen lisäopetukselle ja oppilaan vuosiluokasta yleisopetuksessa. Kun oppilas siirtyy vuosiluokille 5–9, laaditaan oppilaan oppimisen tueksi valmistavan opetuksen loppuvaiheessa perusopetuksessa järjestettävän valmistavan opetuksen lisäopetuksen suunnitelma soveltuvin osin. Yleisopetuksessa suunnitelmaa seurataan ja täydennetään opintojen edetessä.
Jyväskylässä valmistavan opetuksen lisäopetusta annetaan oppilaan omassa lähikoulussa. Oppilaan siirtyessä yleisopetukseen pidetään siirtopalaveri valmistavan opetuksen opettajan ja oppilaalle nimetyn yleisopetuksen vastuuopettajan kanssa.
Lisäopetuksen aikana oppilasta voidaan tukea samanaikaisopetuksessa, pienryhmäopetuksessa, integroimalla valmistavan opetuksen ryhmään yksittäisille tunneille tai kielellisesti tuettua opetusta antavan opettajan ryhmään. Yleisopetuksessa oppilaan oppimista ja kielitaidon kehittymistä seurataan oppilaalle nimetyn vastuuopettajan toimesta. Jokaisen yleisopetuksen oppilasta opettavan opettajan vastuulla on oppilaan oppimisen seuranta ja arviointi yhdessä muiden opettajien kanssa.
Luku 10.4 Maahanmuuttotaustaiset oppilaat
Monikielisyys koulussa
Jyväskylän perusopetuksessa oppilaiden kielet, kielelliset valmiudet ja kulttuurinen tausta otetaan huomioon opetuksen järjestämisessä ja koulutyössä huomioiden koulujen näkyvä ja näkymätön monikielisyys. Opetuksen lähtökohtana on kielitietoisuus ja oppilaalle annetaan kielellisesti tuettua opetusta sekä tarvittaessa opetuskielen tukiopetusta. Oppilas voi käyttää omaa äidinkieltään tai muita kieliään oppimisen tukena. Oppilasta tuetaan kasvussa toimivaan kaksikielisyyteen ja monikielisyyteen. Kieli- ja kulttuuri-identiteettien kehittymistä tuetaan kannustamalla jokaista käyttämään rohkeasti kaikkia osaamiaan kieliä.
Oppimisen tuki
Maahanmuuttotaustaisen oppilaan oppimisen tueksi laaditaan valmistavan opetuksen loppuvaiheessa Perusopetuksessa järjestettävän valmistavan opetuksen lisäopetuksen suunnitelma soveltuvin osin, kun oppilas siirtyy vuosiluokille 5.–9. Tästä määritellään tarkemmin luvussa 5.4.4.
Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tullut oppilas (luokat 8-9) voidaan vapauttaa tarvittaessa toisen kotimaisen kielen opiskelusta; Oppimäärän vuosiviikkotuntimäärä korvataan tällöin englannin tai suomi toisena kielenä opetuksella. Oppilasta tuetaan antamalla kielellisesti tuettua opetusta sekä tarvittaessa tukiopetusta oppilaan omalla äidinkielellä.
Oman äidinkielen opetus
Jyväskylän kaupunki tarjoaa oman äidinkielen opetusta esi- ja perusopetusikäisille oppilaille, jotka puhuvat äidinkielenään tai sen rinnalla muuta kuin suomea tai ovat asuneet vuosia ulkomailla ja haluavat ylläpitää jo opittua kielitaitoaan. Jyväskylässä järjestetään oman äidinkielen/ylläpitokielen opetusta, mikäli opetusryhmään kuuluu lukukauden alussa vähintään neljä oppilasta ja kieleen löytyy opettaja. Opetukseen ilmoittautuminen on vapaaehtoista, mutta ilmoittautumisen jälkeen oppilas on velvoitettu osallistumaan opetukseen.
Oman äidinkielen opetusta järjestetään Jyväskylän eri kouluilla. Opetusta annetaan kaksi tuntia viikossa, ja tunnit pidetään normaalin lukujärjestyksen ulkopuolella. Opetusryhmät pyritään muodostamaan oppilaiden ikätaso ja kielitaito huomioiden. Opetusryhmään voi kuitenkin kuulua oppilaita esikoululaisista lukiolaisiin.
Arviointi
Mikäli oppilas opiskelee suomi toisena kielenä ja kirjallisuus oppimäärää, huomioidaan tämä myös muiden oppiaineiden sisältöjen arvioinnissa. Oppilas, jonka väestörekisterissä oleva äidinkieli on muu kuin suomi, voidaan arvioida luokilla 1-8 sanallisesti. Perusopetuksen päättötodistuksessa arviointi on numeerinen.
Maahanmuuttotaustaisten oppilaiden siirtyminen suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän opiskelusta suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärään tapahtuu S2-opettajan, luokanopettajan ja/tai erityisopettajan todettua suomen kielen taidon olevan kehittyvän kielitaidon asteikon tasolla B2 (itsenäinen kielitaito). Viimekädessä oppimäärän vaihdosta päättää oppilaan huoltaja (PoL§3, PoL§30).
Tavoitekokonaisuuksittain etenevän opetuksen oppilaaseen sovelletaan, mitä perusopetusasetuksessa 11§3 sanotaan. Oppilas, joka opiskelee suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärää 9. luokalla, arvioidaan päättöarvioinnissa S2-kriteereiden mukaisesti (koskee myös oppilaita, joilla on suomi merkitty väestötietojärjestelmän mukaiseksi äidinkieleksi).
Luku 11 Kaksikielinen opetus
Oppilaaksioton perusteista päätetään sivistyslautakunnan toimintasäännön mukaisesti. Englanninkielinen laajamittainen kaksikielinen perusopetus on tarkoitettu kaikille oppilaille, jotka haluavat suorittaa perusopetuksen kahdella kielellä. Englanninkieliseen laajamittaiseen kaksikieliseen opetukseen pyrkivä oppilas, joka oleskelee pysyvästi Suomessa, ja jonka suomen kieli ei ole saavuttanut kehittyvän kielitaidon asteikon taitotasoa A2, ohjataan Jyväskylän perusopetuksen valmistavaan opetukseen. Suomenkielisten oppilaiden englannin kielen taitotason tulee vastaavasti olla A2. Oppilaan suomen kielen ja englannin kielen taito testataan ennen englanninkielisen laajamittaisen kaksikielisen opetuksen aloittamista. Vieraspaikkakuntalaisen oppilaan tulee osoittaa em. taso pyrkiessään englanninkielisille luokille.
Lyhytaikaisesti Suomessa asuvien oppilaiden opetus, jotka eivät pysty opiskelemaan opetuskielellä eivätkä kohdekielellä, järjestetään valmistavassa opetuksessa tai asuinalueen lähikoulussa vaihto-oppilasmaisesti.
Luku 11.1.1.2 Englanninkielinen opetus (laajamittainen kaksikielinen opetus)
Jyväskylän kaupungissa annetaan laajamittaista kaksikielistä englanninkielistä opetusta englanninkielisillä luokilla (E-luokilla). Englanninkielisillä luokilla englanti on opetuksen pääkieli. E-luokkien englanninkielinen opetus on suunnattu oppilaille, joiden on tarkoituksenmukaista opiskella englanniksi. Tämä antaa mahdollisuuden tuoda esiin kieliä ja kulttuureita koulun arjessa positiivisella tavalla ja tukea oppilaiden kulttuurisesti monikerroksista identiteettiä sekä koko koulun suvaitsevaista ja kansainvälistä ilmapiiriä.
Laaja-alaisen osaamisen kokonaisuuksista englanninkielisessä opetuksessa korostuvat erityisesti
L1 Ajattelu ja oppimaan oppiminen
L2 Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu
L4 Monilukutaito
L5 Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen sekä
L7 Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen
Jyväskylän kaupungissa laajamittainen kaksikielinen englanninkielinen opetus muodostaa jatkumon varhaiskasvatuksesta läpi perusopetuksen. Englanninkielistä laajamittaista kaksikielistä opetusta tarjotaan vuosiluokilla 1–6 Kortepohjan päiväkotikoulussa. Vuosiluokilla 7–9 opetus jatkuu Viitaniemen koulussa. Ala- ja yläkoulun nivelvaiheessa opettajien välinen yhteistyö toteutuu muun muassa tiedonsiirron kautta.
Englanninkielisessä laajamittaisessa kaksikielisessä opetuksessa noudatetaan valtakunnallista opetussuunnitelmaa ja Jyväskylän kaupungin sivistyslautakunnan hyväksymää tuntijakoa.
Jokaisella oppilaalla on oikeus koulunkäynnin tukeen. Tukea annetaan ensisijaisesti omassa opetusryhmässä ja koulussa joustavin opetusjärjestelyin. E-luokkien oppilaille annetaan tukea mahdollisuuksien mukaan myös englanniksi.
Englanninkieliset luokat (laajamittainen kaksikielinen opetus)
Vuosiluokat 1–6
Oppilaat hyväksytään englanninkieliselle luokalle kielitestin perusteella. Molemmista kielistä, suomesta ja englannista, taitotason tulee olla A2. Opetus ja opetusmateriaali on pääsääntöisesti englanninkielistä. Oppiaineet tai oppiaineiden sisältöalueet, jotka opetetaan suomeksi tai englanniksi, määritellään lukuvuosisuunnitelmassa. Kohdekielellä annettavan opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokittain ovat samat kuin muilla vuosiluokilla. Kaikki äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen sisältöalueet opetetaan koulun opetuskielellä suomeksi.
Vuosiluokat 7–9
Suurin osa Viitaniemen koulun englanninkielisten luokkien oppilaista on opiskellut Kortepohjan päiväkotikoulussa englanninkielisillä luokilla. Vuosiluokille 7–9 järjestetään kerran lukuvuodessa täydennyshaku, jossa oppilaiden suomen kielen ja englannin kielen taito testataan. Oppilaat otetaan oppilaaksi kielitestin, haastattelun ja huoltajien kanssa käytävän keskustelun perusteella. Luokilla opiskelee myös ulkomaisia oppilaita, jotka asuvat lyhyen aikaa (alle 1,5 vuotta) Jyväskylässä esim. huoltajan työtilanteen vuoksi.
Yläkoulussa englanninkielisellä luokalla opiskelu poikkeaa alakoulusta siten, että oppilaat opiskelevat varsinkin seitsemännellä luokalla suuren osan aineista suomen kielellä (taide- ja taitoaineet sekä myöhemmin valinnaisaineet). Englannin kielellä opiskellaan pääsääntöisesti teoria-aineita. Oppilaiden kielitaitoa kehitetään monipuolisesti ja heitä kannustetaan aktiiviseen kommunikointiin englannin kielellä.
Oppimateriaaleina käytetään joko englannin- tai suomenkielisiä oppikirjoja, opettajan itse valmistamaa englanninkielistä materiaalia ja mm. internetin autenttisia opetussisältöjä. Lisäksi oppilaat tuottavat itse opiskelumateriaalia. Opetuksessa on huomioitava kullekin oppiaineelle tyypilliset kielenkäytön konventiot ja tekstit, mikä vaatii opettajalta sekä kielitietoista että kielipedagogista otetta. Keskeiset käsitteet ja oppiaineeseen kuuluvat fraasit opetellaan sekä suomeksi että englanniksi. Suomeksi riittää käsitteiden merkityksen ymmärtäminen. Viitaniemen koulussa käy usein ulkomaisia vieraita ja työskentelee mm. Erasmus-harjoittelijoita, jotka voivat antaa oman panoksensa opetustilanteisiin kertomalla omasta kulttuuristaan ko. oppiaineen näkökulmasta.
Englannin opiskelu laajamittaisessa kaksikielisessä opetuksessa
Englannin kielen opintojen tavoitteet määräytyvät opetussuunnitelman A1-oppimäärän mukaan. A1-oppimäärässä sisältöjä on syvennetty ja oppimateriaaleina käytetään oppikirjoja, jotka ovat vaatimustasoltaan haastavampia kuin suomenkielisten oppilaiden englannin tunneilla käyttämät materiaalit.
Oppilaat arvioidaan englannin kielessä noudattaen A1-oppimäärän tavoitteita ja kriteerejä. Näin menetellään oppilaiden yhdenvertaisuuden turvaamiseksi toisen asteen opintoihin hakeuduttaessa.
Suomen kielen opiskelu laajamittaisessa kaksikielisessä opetuksessa
Englanninkielisillä luokilla kiinnitetään erityistä huomiota oppilaiden suomen kielen kehittymiseen. Tämä on tärkeää varsinkin oppilaiden jatko-opintokelpoisuuden vuoksi. Oppilaat opiskelevat suomea joko äidinkielenä tai toisena kielenä. Äidinkielen opettajat ja luokanopettajat arvioivat yhdessä erityisopettajan kanssa oppilaiden suomen kielen taidon ja tekevät jaon tarvittaessa myös huoltajia kuullen.
Ruotsin kielen opiskelu laajamittaisessa kaksikielisessä opetuksessa
Englanninkielisellä luokalla opiskelevat oppilaat aloittavat B1-oppimäärän (ruotsin kielen) opiskelun kuudennella luokalla.
Luku 11.1.2. Suppeampi kaksikielinen opetus
Jyväskylän kaupungissa annetaan eri kouluilla vieraskielistä opetusta kielirikasteisena CLIL-opetuksena (Content and Language Integrated Learning), jossa eri oppisisältöjä opiskellaan osittain vierailla kielellä.
CLIL-opetuksessa vieraalla kielellä voidaan opettaa sekä eri oppiaineita että oppiainerajat ylittäviä opetussisältöjä ja -kokonaisuuksia. CLIL-opetuksen tavoitteena on oppilaiden englannin opiskelun rikastuttaminen ja tehostaminen erilaisissa kielenkäyttötilanteissa. Opetus tarjoaa mahdollisuuksia oppilaiden kielitietoisuuden, kulttuurien ymmärtämisen ja kommunikatiivisen kielitaidon lisäämiseen.
Laaja-alaisen osaamisen alueista kielirikasteisessa opetuksessa painottuvat erityisesti
L1 Ajattelu ja oppimaan oppiminen
L2 Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu
L4 Monilukutaito
L5 Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen sekä
L7 Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen
CLIL-opetus vuosiluokilla 1–6
Jyväskylän kaupungin kouluissa annetaan suppeampaa kielirikasteista opetusta. Opetus on kielirikasteista, joten vieraskielisen opetuksen osuus on alle 25 % kaikista oppitunneista. CLIL-opetusta on vähintään yhden viikkotunnin verran, mikä voi toteutua kokonaisina vieraskielisinä oppitunteina, projektityöskentelynä tai lyhyinä opetustuokioina. Opetusmateriaalit voivat olla sekä suomen- että vieraskielisiä. Opetuksessa huolehditaan siitä, että opetussuunnitelman mukaiset sisällöt opitaan suomeksi.
Toimivalta asiassa
Sivistyslautakunnan toimintasäännön 3§ mukaan sivistyslautakunta päättää oppilaaksioton perusteista (PL 6§) sekä perusopetuksen kieliohjelmasta ja erikoisluokista, kaupunkikohtaisesta painotetusta opetuksesta ja erityiskoulujen erityistehtävistä. Lisäksi sivistyslautakunta hyväksyy varhaiskasvatussuunnitelman sekä esiopetuksen ja perusopetuksen opetussuunnitelmat.