Kaupunkirakennelautakunta, kokous 17.6.2026

§ 113 Jyväskylän kaupungin lausunto Sosiaali- ja terveysministeriölle koskien luonnosta valtioneuvoston asetukseksi toimeentulotuen tarpeellisen suuruisten asumismenojen määrästä annetun valtioneuvoston asetuksen 2 §:n ja liitteen muuttamisesta

JyväskyläDno-2026-1991

Valmistelija

  • Piia Sipinen, asumisen asiantuntija, piia.sipinen@jyvaskyla.fi

Perustelut

Sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt Jyväskylän kaupungilta lausuntoa koskien luonnosta valtioneuvoston asetukseksi toimeentulotuen tarpeellisen suuruisten asumismenojen määrästä annetun valtioneuvoston asetuksen 2 §:n ja liitteen muuttamisesta. Lausunto on pyydetty toimittamaan viimeistään 17.7.2026.

Asetuksen 2 §:ssä esitetään muutettavaksi Kansaneläkelaitoksen määräaikaa asumismenojen rajojen tarkistamista koskevan esityksen tekemiselle siten, että määräaika aikaistetaan toukokuun lopusta helmikuun 15. päivään, jotta asumismenojen rajat voidaan valmistella ja vahvistaa aiemmin ja parantaa näin tuensaajien mahdollisuuksia varautua muutoksiin ajoissa. Asetuksen 2 §:n muutosta Jyväskylän kaupunki pitää perusteltuna ja kannatettavana.

Asetuksen liitteessä säädetään perustoimeentulotuessa hyväksyttävien asumismenojen kuntakohtaisista rajoista vuodelle 2027. Jyväskylän kaupunki ei pidä Jyväskylälle määriteltyjä kuntakohtaisia rajoja riittävänä, ja katsoo, että niitä tulisi tarkistaa ylöspäin erityisesti yhden hengen sekä neljän hengen kotitalouksien osalta.

Asetuksen liitteessä esitetään Jyväskylälle rajaksi yhden hengen osalta 528 €/kk, kahden hengen talouden osalta 688 €/kk, kolmen hengen talouden osalta 813 €/kk ja neljän hengen talouden osalta 882 €/kk. Jyväskylän verrokkikaupungeissa Lahdessa ja Kuopiossa hyväksyttävien asumismenojen rajat ylittävät Jyväskylän rajat kaiken kokoisten kotitalouksien osalta. Yksin asuvien osalta hyväksyttävien asumismenojen raja on Lahdessa noin 5 % korkeampi ja Kuopiossa nyt Kuopioon esitettävän korotuksen myötä jo lähes 10 % Jyväskylää korkeampi huolimatta siitä, että yksiöiden neliövuokrataso vuonna 2025 on Jyväskylässä ja Kuopiossa ollut Tilastokeskuksen aineiston mukaan samankaltainen ja Lahdessa lähes 10 % Jyväskylää alhaisempi. Vertailu osoittaa, että Jyväskylän asumismenojen rajat jäävät jälkeen verrokkikaupungeista, vaikka vuokrataso ei ole niitä matalampi.

Jyväskylässä käytettävä yhden hengen kotitalouden asumismenojen raja on määritelty vuonna 2017. Vuoden 2017 jälkeen yksiöiden vuokrissa on kuitenkin tapahtunut selkeää nousua, jota asumismenojen rajassa ei ole huomioitu.  Kaiken kaikkiaan ehdotetut rajat eivät Jyväskylän osalta toteuta asetuksen tavoitetta siitä, että asumismenot perustuvat todellisiin keskimääräisiin kustannuksiin.

Asumismenojen rajoja tulisi arvioida laajemmin suhteessa paikalliseen vuokra-asuntotarjontaan. Vaikka rajojen mukaisia asuntoja olisi tarjolla, ne eivät usein ole realistisesti saavutettavissa, huomioon ottaen muun muassa mahdolliset maksuhäiriömerkinnät, jotka ovat usein esteenä asunnon saamisen vapaarahoitteisesta vuokra-asuntokannasta. Valtiontukema vuokra-asuntokanta onkin lähes ainoa mahdollisuus saada asumismenojen rajojen piirissä olevia asuntoja.

Jyväskylässä suurimpana vuokranantajana toimii Jyväskylän Vuokra-asunnot Oy, jolla on asuntokannassaan noin 7000 asuntoa, joista noin 3140 on valtiontukemien vuokra-asuntojen vuokranmäärityksen piirissä olevaa asuntoa. Suurin hakijaryhmä on yksin asuvat, joita hakijoista kesäkuun 2026 alussa on noin 61 % eli noin 780 hakijaa. Pienten asuntojen vapautuminen on hyvin vähäistä ja yksin hakevista hakijoista vain noin 13 % saa asunnon JVAn kautta. Tilanne osoittaa, että merkittävällä osalla tuensaajista ei ole tosiasiallista mahdollisuutta löytää asumismenojen rajojen mukaisia asuntoja.

Jyväskylän kaupunki näkee, että todellisia asumiskustannuksia sekä olemassa olevaa asuntotarjontaa ei ole otettu Jyväskylän osalta riittävästi huomioon kuntakohtaisia rajoja määritettäessä. Kaupunki pitää perusteltuna, että Jyväskylälle määriteltyjä rajoja arvioidaan uudelleen, huomioiden esimerkiksi, että liian alhaiset kuntakohtaiset rajat lisäävät muutto-ohjauksen tarvetta tilanteessa, jossa kohtuuhintaista asuntotarjontaa ei ole riittävästi, mikä heikentää tuensaajien asemaa. Jyväskylän kaupungin näkemyksen mukaan asumismenojen rajojen tulee paremmin vastata paikallista vuokratasoa ja asuntomarkkinoiden tosiasiallista toimivuutta.

Ehdotus

Esittelijä

  • Hannu Kantonen, toimialajohtaja, hannu.kantonen@jyvaskyla.fi

Kaupunkirakennelautakunta päättää antaa Sosiaali- ja terveysministeriölle edellä esitetyn lausunnon.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.


Muutoksenhaku

 

Oikaisuvaatimusta tai valitusta ei saa tehdä päätöksestä, joka koskee:

- vain valmistelua tai täytäntöönpanoa (KuntaL 136 §, laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa 6 §)
- hallinnon sisäistä määräystä, joka koskee tehtävän tai muun toimenpiteen suorittamista (laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa 6 §)
- virka- tai työehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista ja viranhaltija on jäsenenä viranhaltijayhdistyksessä, jolla on oikeus panna asia vireille työtuomioistuimessa (KVhl 50 § 2 mom.)
- etuosto-oikeuden käyttämättä jättämistä (EtuostoL 22 §)
- varhaiskasvatuslain 57 §:n mukaista huomautusta tai huomion kiinnittämistä (Varhaiskasvatuslaki 63 § 2 mom.)
- hankintaoikaisun johdosta tehtyä päätöstä, jos hankintapäätöstä ei ole hankintaoikaisun johdosta muutettu (Hankintalaki 146 § )