Kaupunkirakennelautakunta, kokous 17.6.2026

§ 112 Jyväskylän kaupungin lausunto ympäristöministeriölle koskien luonnosta hallituksen esitykseksi vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta

JyväskyläDno-2026-1978

Valmistelija

  • Piia Sipinen, asumisen asiantuntija, piia.sipinen@jyvaskyla.fi

Perustelut

Ympäristöministeriö on pyytänyt Jyväskylän kaupungilta lausuntoa koskien luonnosta hallituksen esitykseksi, jossa ehdotetaan muutoksia pitkään korkotukilakiin, aravarajoituslakiin, lyhyeen korkotukilakiin ja takauslainalakiin. Esitys sisältää myös luonnokset lakitason muutoksiin kytkeytyvistä muutoksista asukasvalinta-asetukseen, pitkään korkotukiasetukseen ja lyhyeen korkotukiasetukseen. Lausunto on pyydetty toimittamaan Lausuntopalvelu.fi-palvelun kautta viimeistään 26.6.2026.

​Esityksen keskeisenä tavoitteena on parantaa valtion tukemien vuokra-asuntojen kohdentumista pienituloisille ja vähävaraisille ruokakunnille ja kehittää valtion tukemia vuokra-asuntoja koskevaan asukasvalintatehtävään ja asukasvalinnan valvontaan ja asuntojen käyttöön liittyvää sääntelyä. Esityksessä ehdotetaan muun muassa kunnan jäsenen etusijasta luopumista, vuokraoikeuden siirron rajaamista, majoitusliiketoimintaan liittyvän lyhytvuokrauksen kieltämistä sekä vuokrataloyhteisöille velvollisuutta seurata vuokrattuina olevien asuntojen tarvetta ja soveltumista vuokra-asuntoa eniten tarvitsevien hakijoiden käyttöön ja oikeutta irtisanoa vuokrasopimus kohdentumiseen liittyvästä syystä.​

Jyväskylän kaupunkirakennelautakunta toteaa lausuntonaan seuraavaa:

Valtion tukemien vuokra-asuntojen kohdentaminen pienituloisille, vähävaraisille ja erityisryhmille, joiden on vaikea vuokrata asuntoa vapailta markkinoilta, on valtion tukeman vuokra-asuntotuotannon yleinen tavoite ja edistää järjestelmän sosiaalista tarkoituksenmukaisuutta. Kohdentaminen toteutuu jo nykyisellään Jyväskylässä olevan valtion tukeman vuokra-asuntokannan osalta pääosin hyvin. Asuntojen vuokrauksen sekä majoitusliiketoimintaa koskevien nykypäivän tarpeiden ja käytäntöjen selkeyttäminen on tarpeen ja siten mahdollistetaan myös nykyistä parempi puuttuminen havaittuihin ongelmiin. Kunnan jäsenen etusijasta luopuminen puolestaan vahvistaa hakijoiden yhdenvertaista kohtelua ja tukee liikkumisvapautta.

Kunnan tehtäviin kuuluu valvoa kunnassa sijaitsevien korkotukivuokra-asuntojen asukkaiden valintaperusteiden noudattamista. Valtion tukeman asuntorakentamisen keskus (Varke ent. ARA) on nykyisellään ohjeistanut kuntia tekemään valvontatapapäätöksen, tätä ohjeistusta on noudatettu myös Jyväskylässä. Käytäntöjen yhtenäistämisen näkökulmasta esityksessä todetaan, että olisi perusteltua säätää valvontatapapäätöksestä lailla. Jyväskylän kaupunki pitää tätä kannatettavana, mutta toteaa, että valvonnan käytännön toteuttamisen osalta kunnille tulee jättää edelleen laaja harkintavalta.

Esityksessä pitkään korkotukilakiin ja aravarajoituslakiin esitetään lisättäväksi omistajien velvollisuus seurata vuokrattuina olevien asuntojen tarvetta ja soveltumista vuokra-asuntoa eniten tarvitsevien hakijoiden käyttöön. Vuokranantajalla olisi tässä tarkoituksessa oikeus pyynnöstä saada asunnossa asuvan ruokakunnan varallisuus- ja tulotiedot nähtäväksi vastaavasti kuin asukasvalinnassa. Erityissäännöksenä AHVL:n irtisanomissääntelyyn nähden lakeihin lisättäisiin vuokranantajalle oikeus irtisanoa toistaiseksi voimassa oleva vuokrasopimus, jos asunto soveltuu asukasvalintaperusteet täyttävien hakijoiden asunnoksi eikä asunnossa asuva vuokralaisen ruokakunta täytä asukasvalintaperusteita.

Jyväskylän kaupunki suhtautuu edellä mainittuun ehdotukseen kriittisesti eikä pidä sen käyttöönottoa perusteltuna eikä kannatettavana. Jyväskylän kaupunki katsoo, että esitys heikentää valtion tukemissa vuokra-asunnoissa asuvien kotitalouksien asumisturvaa ja esityksessä ehdotettu mahdollisuus irtisanoa vuokrasopimus muuttaa asumisen luonnetta olennaisesti. Valtion tukema vuokra-asuminen on perinteisesti tarjonnut pitkäjänteisen ja vakaan asumisratkaisun, mutta esityksen seurauksena asuminen muodostuu aiempaa ehdollisemmaksi. Tämän voidaan olettaa heikentävän asukkaiden luottamusta järjestelmään ja lisäävän kokemusta asumisen tilapäisyydestä. Tämä puolestaan voi vähentää kiinnostusta valtion tukemaa vuokra-asuntokantaa kohtaan ja lisätä näin asuntojen vajaakäyttöä, jonka haitalliset vaikutukset kohdentuvat lopulta pienituloisiin ja vähävaraisiin asukkaisiin, kun vajaakäytön kustannukset ja menetetty vuokratulo jäävät omakustannusvuokrissa heidän maksettavikseen.

Erityistä huolta kiinnitetään valtion tukemassa asuntokannassa asuviin lapsiperheisiin. Asumisen epävarmuudella on kielteisiä vaikutuksia lasten turvallisuuden tunteeseen ja kasvurauhaan. Asunnon vaihtaminen ja muuttaminen jopa eri asuinalueelle vaikuttaisi erityisesti lapsiperheisiin, joissa lapset voisivat joutua vaihtamaan varhaiskasvatus- ja koulupaikkaa ja muutkin sosiaaliset kontaktit voisivat katketa.

Jyväskylän kaupunki kiinnittää huomiota myös esityksen kannustinvaikutuksiin. Mikäli vuokrasuhteen jatkuminen on sidottu nykyistä vahvemmin ruokakunnan tulojen ja varallisuuden kehittymiseen, syntyy riski kannustinloukusta. Tulojen kasvattamista tai varallisuuden kartuttamista voidaan välttää, jotta asuminen olemassa olevassa kodissa voi jatkua. Tämä on ristiriidassa muun muassa työllistymistä tukevien tavoitteiden kanssa. Huomioon tulee ottaa myös asukkaat, joilla on maksuhäiriömerkintöjä, jotka ovat usein esteenä asunnon saamisen vapaarahoitteisesta vuokra-asuntokannasta.

Merkittävänä riskinä voidaan pitää myös segregaation vahvistumista erityisesti alueilla, joilla kysyntä valtion tukemille vuokra-asunnoille on suurta. Esityksen mukainen entistä säädellympi kohdentaminen voi johtaa siihen, että valtion tukema asuntokanta keskittyy vielä nykyistäkin voimakkaammin pienituloisille kotitalouksille. Tämä heikentää asuinalueiden sosiaalista monimuotoisuutta ja lisää alueellista eriytymistä, vaikka yksi asukasvalinnan tavoitteista on pyrkiminen talon monipuoliseen asukasrakenteeseen ja sosiaalisesti tasapainoiseen asuinalueeseen.

Hallinnollisen taakan kasvu esityksen toimenpiteistä asukasvalinnan valvonnassa on merkittävä. Esityksessä vuokrataloyhteisöille asetettaisiin velvollisuus seurata jatkuvasti asukasrakennetta sekä asuntojen kohdentumista. Tämä merkitsisi lisääntyvää tiedonkeruuta, raportointia ja hallinnollista työtä. Kustannukset työn lisääntymisestä siirtyisivät tältäkin osin lopulta pienituloisten ja vähävaraisten asukkaiden maksettavaksi. Jyväskylän kaupunki näkee, että esitetyt lisävelvoitteet vuokrataloyhteisöille ovat suhteettomia alueilla, kuten Jyväskylässä, joilla kohdentumisen ongelmia ei esiinny samassa määrin kuin pääkaupunkiseudulla.

Edellä olevaan perustuen Jyväskylän kaupunki toteaa, että hallituksen esitys vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta on joiltakin osin kannatettava. Jyväskylän kaupunki ei kuitenkaan kannata esitykseen kirjattua vuokranantajan oikeutta irtisanoa toistaiseksi voimassa oleva vuokrasopimus, tämä on ristiriidassa sopimussuhteiden pysyvyyden suojaan, vähentää asukkaiden asumisturvaa, synnyttää kannustinvaikutuksia, lisää segregaatiota eikä huomioi riittävästi alueellisia markkinaeroja.

Ehdotus

Esittelijä

  • Hannu Kantonen, toimialajohtaja, hannu.kantonen@jyvaskyla.fi

Kaupunkirakennelautakunta päättää antaa Ympäristöministeriölle edellä esitetyn lausunnon.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.


Muutoksenhaku

 

Oikaisuvaatimusta tai valitusta ei saa tehdä päätöksestä, joka koskee:

- vain valmistelua tai täytäntöönpanoa (KuntaL 136 §, laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa 6 §)
- hallinnon sisäistä määräystä, joka koskee tehtävän tai muun toimenpiteen suorittamista (laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa 6 §)
- virka- tai työehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista ja viranhaltija on jäsenenä viranhaltijayhdistyksessä, jolla on oikeus panna asia vireille työtuomioistuimessa (KVhl 50 § 2 mom.)
- etuosto-oikeuden käyttämättä jättämistä (EtuostoL 22 §)
- varhaiskasvatuslain 57 §:n mukaista huomautusta tai huomion kiinnittämistä (Varhaiskasvatuslaki 63 § 2 mom.)
- hankintaoikaisun johdosta tehtyä päätöstä, jos hankintapäätöstä ei ole hankintaoikaisun johdosta muutettu (Hankintalaki 146 § )