Kaupunkirakennelautakunta, kokous 11.11.2025

Perustelut

Asemakaavan muutos koskee 17. kaupunginosan kortteleita 13 ja 15, korttelin 14 tonttia 5, korttelin 16 tonttia 1 sekä katu- ja liikennealueita.

Kaavamuutoksella turvataan valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön arvojen säilyminen. Suunnittelualue sijaitsee Kortepohjan keskustan pohjoispuolella rajautuen Laajavuorentiehen, Takalankujaan, Emännäntiehen ja Auvilankujaan.

Lähtökohdat

Kortepohjan 1960- ja 1970-lukujen vaihteessa rakennettu rivi- ja pienkerrostalovaltainen alue on kansallisesti ja kansainvälisesti tunnettu modernin arkkitehtuurin kohde sekä Museoviraston RKY 2009 -inventoinnin mukainen valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. RKY-alueiden suunnittelua ohjaavat alueidenkäyttölakiin perustuvat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. RKY-alueen ohella kaavamuutokseen on liitetty korttelin 14 tontti 5, joka viranomaispalautteen mukaan kuuluu samaan kokonaisuuteen. Kaavamuutosalueen tontit ovat yksityisten taloyhtiöiden omistuksessa. Kaupunki omistaa katu- ja liikennealueet.

Kortepohjan asuma-alueen valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö on huomioitu Keski-Suomen maakuntakaavassa ja Jyväskylän kaupungin oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa. Yleiskaavan mukaan ”aluetta koskevissa toimenpiteissä, alueen tarkemmassa suunnittelussa tai kaavojen ajanmukaisuutta arvioitaessa on otettava huomioon kulttuurihistoriallisen rakennetun ympäristön kokonaisuus, ominaispiirteet ja identiteetti.”

Alueen asemakaavat eivät tue alueen kunnostamista sen arvot säilyttävällä tavalla. Kortepohjan rakentamista varten laadittu asemakaava vuodelta 1967 on yhä laajalti voimassa. Alueen pohjoisosan ja Emännäntien pistetalojen asemakaavat ovat vuosilta 1969, 1983, 1984 ja 1997.

Suunnittelualueen kortteleille 13 ja 15 leimallisia ovat tasakattoiset rivi- ja pienkerrostalot, joissa pääjulkisivut on tehty puuelementeistä ja päädyt kevytbetonista tai betonista. Ne on rakennettu Kortepohjan asemakaavakilpailun voittaneen arkkitehti Bengt Lundstenin ja Esko Kahrin sekä arkkitehti Antti Eskelisen laatimien tyyppitalosuunnitelmien pohjalta. Rakennukset asettuvat Lundstenin asemakaavan mukaisesti tiiviiseen ruudukkoon muodostaen yhteisöllisiä pihapiirejä. Yhtenäisestä arkkitehtuurista huolimatta jokainen pihapiiri on yksilöllinen muun muassa rakennusten asettelun, yksityiskohtien ja värityksen ansiosta. Molemmissa kortteleissa on lisäksi taloyhtiöiden yhteisomistuksessa olevat leikki- ja virkistystontit ja keskitetyt autopaikka-alueet. Kokonaisuuteen kuuluvat myös autopaikka-alueita reunustavat kerrostalot, jotka nekin ovat keskenään hyvin samankaltaisia. Puuston ja istutusten ansiosta alue on yleisilmeeltään vehreä, mutta sillä ei ole erityisiä luontoarvoja. Laajavuorentien varressa on kaksi yleiseksi pysäköintialueeksi osoitettua aluetta, joiden toteuttaminen ei ole käytännössä mahdollista.

Asemakaavamuutoksen tavoitteena on varmistaa alueen rakennusten ja ulkoalueiden arvojen säilyminen ja tukea kunnostustöiden suunnittelua ja toteutusta. Kaavamuutos on käynnistynyt kaupungin aloitteesta, ja se on kuulutettu vireille 19.1.2021. Alue on asetettu rakennuskieltoon. Kaavan aloitusvaiheessa on järjestetty viranomaisneuvottelu ja asukastilaisuus sekä asukkaille suunnattu verkkokysely. Kaavamuutosta on valmisteltu yhteistyössä Keski-Suomen museon ja rakennusvalvonnan kanssa.

Kaavatyötä varten Keski-Suomen museo on päivittänyt alueen rakennusten inventoinnit ja alueelle on tehty puutarhahistoriallinen selvitys. Niiden pohjalta kaavaa varten on laadittu rakennusten ja ulkotilojen korjaustapaohjeet. Lisäksi alueelle on tehty liito-oravaselvitys.

Asemakaavan muutosluonnos

Kaavaluonnoksessa alueen tontit on osoitettu asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK-1/s), asuinkerrostalojen, rivitalojen ja muiden kytkettyjen rakennusten korttelialueeksi (AKR/s), rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialueeksi (AR/s), asumista palvelevaksi yhteiskäyttöiseksi korttelialueeksi (AH/s) ja autopaikkojen korttelialueeksi (LPA/s). Käyttötarkoitusmerkinnät ohjaavat alueen ominaispiirteiden säilyttämiseen. Laajavuorentien varren toteutumattomat pysäköintialueet on liitetty katualueeseen.

Alueen asuinrakennukset esitetään suojeltaviksi. Niiden rakennusoikeudet ja kerrosluvut on tarkistettu ja merkitty toteutuneen tilanteen mukaisesti. Asuintonttien piha-alueet on jäsennetty alueelle ominaisesti etupihoihin, aidattuihin yksityispihoihin ja yhteispihoihin. Kaavamääräykset ohjaavat istuttamaan pihat monipuolisesti ja säilyttämään puustoa tonteilla.

Asuintonteille on mahdollisuuksien mukaan osoitettu rakennusaloja talousrakennuksille esimerkiksi jätehuoneita ja pyörävarastoja varten. Alueella mahdollisesti tarvittaville muuntamoille on niin ikään esitetty sijainteja, joissa rakentamisen vaikutus kulttuuriympäristöön olisi mahdollisimman vähäinen. AKR/s- ja AR/s-tonteilla pyöräkatoksia on mahdollista rakentaa rakennusalojen ulkopuolelle alkuperäisten periaatteiden mukaisesti. Yhteiskäyttöisille korttelialueille (AH/s) on mahdollista toteuttaa pienimuotoisia yhteistiloja tai talousrakennuksia.

Kaavaluonnos tukee alkuperäistä ajatusta autoliikenteeltä rauhoitetusta asuinalueesta, jolla autopaikat sijoitetaan keskitetyille autopaikka-alueille, ei tonteille. Emännäntie ja siihen liittyvät Torpankujan ja Takalankujan päätteet on osoitettu pyörätieksi, jolla välttämättömät huoltoajo- ja ajoyhteydet tonteille on sallittu. Asuinkorttelin ja tonttien poikki kulkevat kävely- ja pyöräily-yhteydet huoltoajoineen on merkitty asemakaavaan toteutuneen tilanteen mukaisesti.

Asemakaavaa täydentää erillinen korjaustapaohje, jossa on annettu tarkempia ohjeita rakennusten ja ulkotilojen korjausten ja muutosten suunnittelusta sekä laitteiden ja varusteiden asentamisesta. Ohje sisältää myös runsaasti hyödyllistä tietoa alueen rakennuksissa käytetyistä rakenteista, uusiutuvan energian mahdollisuuksista ja alueelle soveltuvasta kasvillisuudesta.

Asemakaavan muutos on vaikutuksiltaan merkittävä ja sen hyväksyy kaupunginvaltuusto (hallintosääntö 8 §). Asemakaavan muutosluonnos pidetään nähtävänä 30 päivää. Nähtävänäolon aikana järjestetään asukastilaisuus.

Kaavaan liittyvää aineistoa on nähtävillä kaavoituksen verkkosivuilla.