Perustelut
Euroopan unionin ennallistamisasetuksen artikla 8 edellyttää kaupunkivihreän ja latvuspeiton lisäämistä kaupunkiympäristöissä vuodesta 2031 alkaen. Artikla koskee Suomessa noin 70 kuntaa, ja tavoitteet kohdistuvat näiden kuntien taajaan asutuille alueille. Jäsenvaltio määrittelee kansallisessa ennallistamissuunnitelmassa kaupunkiekosysteemialueet, joilla kehitystä seurataan, sekä toimenpiteet, joilla asetuksen tavoitteet aiotaan saavuttaa.
Ympäristöministeriö pyytää kuntia esittämään näkemyksensä kaupunkiekosysteemialueiden rajauksista. Kaupunkiekosysteemialueeseen suositellaan sisällytettäväksi kunnan taajaan asutun UCC-alueen lisäksi lähialue, jonka laajuus on vapaasti määriteltävissä, mutta rajauksen tulee perustua 1 km² karttaruutuihin.
Ennallistamissuunnitelman laatiminen
Jokainen Euroopan unionin jäsenvaltio laatii kansallisen ennallistamissuunnitelman elokuuhun 2026 mennessä. Suunnitelman valmistelussa tehdään tiivistä yhteistyötä keskeisten sidosryhmien kanssa. Suomessa suunnitelmaa valmistellaan ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön johdolla viidessä teemaryhmässä ja yhdessä projektiryhmässä. Työtä ohjaa ohjausryhmä, jota johtavat ministeriöiden kansliapäälliköt ja jossa ovat mukana kaikkien hallituspuolueiden valtiosihteerit. Lopullisen päätöksen ennallistamissuunnitelman sisällöstä tekee Suomen hallitus.
Artiklan 8 soveltamisala ja tavoitteet
Artiklan 8 soveltamisalaan kuuluvat kunnat määräytyvät 1 km2 karttaruutujen asukastiheyden perusteella. Pohjana on Eurostatin vuoden 2021 rajaus. Suomessa soveltamisalaan kuuluu noin 70 kuntaa. Euroopan komissio julkaisee vahvistetun kuntaluettelon vuoden 2025 lopussa. Artiklan tavoitteet edellyttävät kaupunkiekosysteemialueiden kaupunkivihreän ja latvuspeiton kasvavaa kehitystrendiä vuosina 2031–2050 seuraavasti:
- Kaupunkivihreän pinta-alan tulee kasvaa kaupunkiekosysteemialueiden yhteenlasketulla kansallisella tasolla.
- Latvuspeiton pinta-alan tulee kasvaa erikseen jokaisella kaupunkiekosysteemialueella.
Kasvua seurataan eurooppalaisen satelliittiaineiston pohjalta (10 m² karttaruudut) kuuden vuoden välein vuodesta 2031 alkaen. Seurannasta vastaa jäsenvaltio. Seurantaa jatketaan, kunnes saavutetaan jäsenvaltion asettamat tyydyttävät tasot. Tyydyttävien tasojen määrittely on mahdollista tehdä vasta ennallistamissuunnitelman laatimisen jälkeen, koska komissio toimittaa puitteet tasojen määrittelylle vuoden 2028 loppuun mennessä.
Kaupunkiekosysteemialueiden rajausvaihtoehdot
Kaupunkiekosysteemialueiden rajaamiseen on useita eri vaihtoehtoja. Rajaustavan valinta suuntaa artiklan toimeenpanoa ja sen vaikutuksia. Kaupunkiekosysteemialue voi olla:
- vain kaupungin tai kunnan taajaan asutut osat eli ns. UCC-alueet,
- kaupungin tai kunnan taajaan asutut osat JA lähialue (1 km2 ruutuina),
- koko kaupunki tai kunta sen hallinnollisten rajojen mukaisesti tai
- kahden tai useamman kaupungin tai kunnan kaupunkiekosysteemialueista yhdistetty kaupunkiekosysteemialue.
Artiklan 8 toimeenpanoa valmisteleva teemaryhmä suosittelee vaihtoehtoa, jossa kaupunkiekosysteemialue sisältää taajaan asutut alueet ja lähialueet. Tätä rajaustapaa suosittelee myös Euroopan komissio. Lähialueen sisällyttäminen kaupunkiekosysteemialueeseen mahdollistaa joustavan paikallisten olosuhteiden ja erityispiirteiden huomioimisen.
Lähialueen määrittely
Ympäristöministeriön ohjeistuksen mukaan lähialueeksi tulisi määritellä mahdolliset kasvualueet, joiden ennakoidaan kehittyvän taajaan asutuiksi UCC-alueiksi ja alueet, joilla voidaan toteuttaa tavoiteltua kaupunkivihreän ja latvuspeiton lisäämistä. Vesistöjä ei ole mielekästä esittää lähialueeksi.
Lähialueen laajuus on vapaasti määriteltävissä, mutta rajaamisessa tulee käyttää 1 km2 karttaruutuja. Ennallistamissuunnitelmaa voidaan päivittää vuosina 2032 ja 2042. Jos asukastiheyden kasvu suuntautuu alkuperäisessä suunnitelmassa vuonna 2026 määriteltävien kaupunkiekosysteemialueiden ulkopuolelle, kaupunkiekosysteemialueita tulee mahdollisesti päivityksen yhteydessä laajentaa UCC-luokituksen piiriin nousseille alueille.
Kaupungin lausunto: Rajausehdotus ja sen perustelut
Kaupunki ehdottaa muutoksia Ympäristöministeriön teemaryhmän ehdottamaan kaupunkiekosysteemialueen rajaustapaan. Rajausehdotus on laadittu Arcgis-verkkokarttapohjalle, ja ehdotuksen tulostettu pdf-versio toimitetaan lausunnon liitteenä.
Ympäristöministeriön ehdotuksessa Jyväskylän kaupunkiekosysteemialueeseen kuuluu UCC-alue ja sitä kauttaaltaan reunustava 1 km2 lähialuevyöhyke (kartalla vaaleansiniset ruudut). Tämä lähialueen rajaus ei ole Jyväskylän tapauksessa tarkoituksenmukainen, sillä vyöhykkeeseen sisältyy pääasiassa talousmetsiä, maatalousalueita, laajoja virkistys- ja retkeilyalueita sekä vesistöjä. Lisäksi rajauksen eteläreunassa lähialueruudut ulottuvat Muuramen kunnan puolelle.
Jyväskylän kaupungin rajausehdotukseen ei ole sisällytetty lähialueruutuja, vaan kaupunkiekosysteemialueeksi ehdotetaan pelkkää UCC-aluetta (kartalla tummansininen alue). Rajauksesta on poistettu vesistöt, koska ne turhaan kasvattavat tarkasteltavan alueen pinta-alaa. Maaseutumaisen haja-asutusalueen ja pelto- ja laidunalueiden sisällyttäminen kaupunkiekosysteemialueeseen ei myöskään ole tiiviin kaupunkiympäristön viherryttämisen kannalta olennaista. Metsätalousalueet ovat pääosin yksityisomistuksessa, eikä mahdolliseen puuston kaatamiseen voida niillä puuttua. Virkistys- ja retkeilyalueita ei ole mielekästä lisätä lähialueiksi, koska ne säilyvät metsäisinä. Rajaukseen ei myöskään sisällytetä teollisuus- ja työpaikka-alueita, koska kaupungin maanomistusta on niissä vain vähän, ja latvuspeiton ja kaupunkivihreän lisäämispotentiaali on kaupungin hallinnoimilla alueilla vähäinen (käytännössä katualueet).
Kaupunki laatii parhaillaan Jyväskylän yleiskaavaa 2050, ja sen pohjalta asumisen laajentuminen uusille kasvualueille on maltillista. Asukastiheys tulee kasvamaan vain muutamilla lähialueruuduilla. Vuoteen 2050 mennessä rakentuvat laajentumisalueet ovat pääosin pientalovaltaisia ja pienehköjä. Rakentamisen pienipiirteisyyden vuoksi ei ole nähty tarpeelliseksi lisätä kyseisiä alueita kaupunkiekosysteemialueen lähialueeksi. Kun asukastiheysaineisto päivittyy, nämä asuinalueet saattavat asukasmäärältään kasvaa UCC-alueeseen luokiteltavaksi, ja ne saatetaan sisällyttää siihen ennallistamissuunnitelmaa päivitettäessä.
Liitekarttojen tummansinisellä UCC-alueella latvuspeittävyys on viimeisimmän latvuspeittoaineiston (2021) mukaan 33 %: a ja kaupunkivihreän määrä (2023) on 64,2 %: a. Vuoden 2024 tilannetta kuvaava aineisto valmistuu 2025. Ennallistamissuunnitelmassa kaupunkiekosysteemialueiden latvuspeittävyyttä ja kaupunkivihreän määrää tullaan vertaamaan vuoden 2024 tasoihin, joiden tulisi säilyä ennallaan vuoteen 2030 asti ja kasvaa kohti tyydyttävää tasoa vuodesta 2031 alkaen. Tyydyttäviä tavoitetasoja ei kuitenkaan ole vielä määritelty, vaan ne saadaan komissiolta vasta vuonna 2028. Myös tämän epävarmuustekijän vuoksi kaupunkiekosysteemialueen rajaus on haluttu pitää mahdollisimman kompaktina.
Ehdotus
Esittelijä
-
Hannu Kantonen, toimialajohtaja, hannu.kantonen@jyvaskyla.fi
Kaupunkirakennelautakunta päättää antaa Ympäristöministeriölle edellä esitetyn lausunnon.
Päätös
Päätösehdotus hyväksyttiin.