Perustelut
Asemakaavan muutos koskee 81. kaupunginosan korttelin 216 tontteja 2 ja 3 sekä katualuetta. Suunnittelualue sijaitsee Korpilahden aluekeskuksessa.
Asemakaavamuutoksella yleisten rakennusten kortteli muutetaan asuin-, liike- ja toimistorakentamiselle. Alueelle on mahdollista toteuttaa palveluasumista ja asuinpientaloja. Korttelin muodostetaan myös lähivirkistysaluetta.
Lähtökohdat
Asemakaavan laatiminen on käynnistynyt maanomistajan eli Jyväskylän kaupungin aloitteesta. Asemakaavan vireille tulosta on ilmoitettu sanomalehti Keskisuomalaisessa 3.2.2026. Kaavamuutosta esiteltiin Korpilahden kaavapäivystyksessä 11.2.2026.
Jyväskylän kaupungin oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa suunnittelualue kuuluu rakentamisen ensisijaiseen kohdentamisvyöhykkeeseen. Voimassa olevassa asemakaavassa suunnittelualue on yleisten rakennusten korttelialuetta (Y). Korttelissa on rakennusoikeutta yhteensä 3 370 kerrosalaneliömetriä.
Kaavamuutosalueen pinta-ala on noin 2,6 hehtaaria. Se sisältää korttelin ja ympäröivät katualueet. Korttelissa ei ole lähtötilanteessa rakennuksia eikä juurikaan kasvillisuutta lukuun ottamatta korttelin länsiosaa. Paikalla ollut päiväkoti ja teletalo on purettu 2010- ja 2020-lukujen vaihteessa.
Kortteliin on kolme ajoneuvoliittymää, kaksi Teletieltä ja yksi Martinpolulta.
Asemakaavan muutosluonnos
Asemakaavan muutosluonnoksessa alueelle muodostuu asuinpientalojen, rivitalojen ja kytkettyjen pientalojen korttelialue (AP), asuin-, liike-, toimisto- ja yleisten rakennusten korttelialue (ALY-1) sekä lähivirkistysalue (VL). Kortteliin on osoitettu yhteensä 2 400 kerrosalaneliömetriä rakennusoikeutta, josta 1 500 kerrosalaneliömetriä on alustavasti palveluasumista varten. Väestömäärä lisääntyy enintään noin 45–50 asukkaalla, mikäli koko kortteli toteutuu asuinrakentamisena. Asuinpientalojen korttelialueen osuus arviosta on noin 15–20 asukasta.
Uuden rakentamisen tulee olla väreiltään ja mittasuhteiltaan rakennettuun ympäristöön sopivaa. Rakennusten julkisivumateriaali on peittomaalattu puu. Asuinrakennuksissa tulee olla tumma harjakatto. Rakennusalat mahdollistavat muutamia vaihtoehtoisia toteutusratkaisuja. Korttelin läpi muodostuvia näkymiä maisemallisesti paikallisesti arvokkaalle Pappilanpellolle ei saa estää rakennuksin tai rakennelmin.
Korttelin rajoja on tarkistettu katualueiden eduksi kunnallistekniikan takia. Korttelin pinta-alaa on pienennetty. Tonteille ajo tapahtuu Teletien ja Martinpolun kautta. Martinpolulla oleva, ainoastaan jalankululle ja pyöräilylle varattu osuus on lisätty asemakaavan muutosluonnokseen toteutuneen mukaisesti.
Asemakaavan muutos on vaikutuksiltaan merkittävä ja sen hyväksyy kaupunginvaltuusto (hallintosääntö 8 §). Sitova tonttijako hyväksytään asemakaavan yhteydessä.
Kaavaan liittyvää aineistoa on nähtävillä kaavoituksen verkkosivuilla osoitteessa https://www.jyvaskyla.fi/kaavoitus/vireilla/teletie-1
Ehdotus
Esittelijä
-
Hannu Kantonen, toimialajohtaja, hannu.kantonen@jyvaskyla.fi
Kaupunkirakennelautakunta päättää asettaa asemakaavan muutosluonnoksen alueidenkäyttölain 62 §:n sekä maankäyttö- ja rakennusasetuksen 30 §:n säännösten mukaisesti nähtäville, jotta osallisilla on tilaisuus esittää mielipiteensä asiasta.
Päätös
Päätösehdotus hyväksyttiin.