Kaupunkirakennelautakunta, kokous 29.4.2026

§ 77 Haapaniementien katualueen asemakaavan laajennus ja muutos

JyväskyläDno-2025-755

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Pekka Lassila, kaavoitusarkkitehti, pekka.lassila@jyvaskyla.fi

Perustelut

Asemakaavan laajennus koskee 68. kaupunginosaa ja asemakaavan muutos 68. kaupunginosan korttelin 30 katualuetta.

Asemakaavan päätarkoituksena on mahdollistaa Haapaniementie eteläosan tiealueiden hallinnollinen siirto Keski-Suomen elinvoimakeskukselta Jyväskylän kaupungille. Tämä lisäksi ALR-1-korttelialuetta muutetaan maanomistusolojen kannalta tarkoituksen mukaiseksi.

Lähtökohdat

Asemakaavahankkeeseen on ryhdytty Keski-Suomen ELY-keskuksen (nykyisin elinvoimakeskus) ja kaupungin aloitteesta. Sammallahdentien kohdalta Pellonpääntien risteysalueelle ulottuvan noin 1,4 km pitkän suunnittelualueen pinta-ala on noin 4,3 hehtaaria. Alueella ei ole asemakaavaa lukuun ottamatta suunnittelualueen eteläosassa olevaa ALR-1-korttelialuetta, jolla on asuinrakennus ja talousrakennuksia. Suunnittelualue on pääosin Haapaniementien halkomaa metsä- ja peltoaluetta.

Kaavaluonnoksesta saatu palaute

Kaavaluonnos oli nähtävänä 6.6.–23.6.2025, jona aikana saatiin kaksi lausuntoa ja yksi mielipide. Telia Oyj Finlandilla ja Keski-Suomen ELY-keskuksella ei ollut kaavaan huomautettavaa. Mielipiteessä tuotiin esiin näkemyksiä siitä, miten korttelialue tulisi rajata ja mitä tulisi ottaa huomioon mahdollisessa maanvaihtotilanteessa.

Asemakaavan muutosehdotus

Asemakaavamuutoksessa muutetaan korttelin 30 rajoja sekä tiealue katualueeksi. Asemakaavaratkaisua on muutettu luonnosvaiheen jälkeen asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue (AL) osalta. Kahden tontin sijaan tontteja on yksi ja AL-korttelialueen rajoja on tarkennettu. Kerrosluku on muutettu yhdestä (I) kahdeksi (II ja tehokkuusluku e=0,30 on muutettu muotoon e=0,35. Tällä tavoin kiinteistöllä olleen rakennusoikeuden määrä ei muutu, vaikka korttelialueen pinta-ala pienenee. Kaavaratkaisu mahdollistaa kiinteistön joustavan ja monipuolisen käytön.

Asemakaavaehdotus pidetään julkisesti nähtävillä 14 päivää. Asemakaavan laajennus- ja muutos on vaikutuksiltaan vähäinen ja sen hyväksyy kaupunkirakennelautakunta (hallintosääntö 16 §).

Kaavaan liittyvää aineistoa on nähtävillä kaavoituksen verkkosivuilla osoitteessa https://www.jyvaskyla.fi/kaavoitus/vireilla/Haapaniementien-katualue

Ehdotus

Esittelijä

Mari Karppi, talous- ja hallintopäällikkö, mari.karppi@jyvaskyla.fi

Kaupunkirakennelautakunta

  • päättää asettaa asemakaavan laajennus- ja muutosehdotuksen alueidenkäyttölain 65 §:n sekä maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 §:n säännösten mukaisesti julkisesti nähtäville
  • pyytää asemakaavan laajennus- ja muutosehdotuksesta tarvittavat viranomaislausunnot

---------

Kokouksessa edellä esitetyn päätösehdotuksen teki toimialajohtaja Hannu Kantonen.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Valmistelija

  • Pekka Lassila, kaavoitusarkkitehti, pekka.lassila@jyvaskyla.fi

Perustelut

Kaavaehdotuksesta saatu palaute

Kaavaehdotus oli julkisesti nähtävänä 10.3.–24.3.2026. Asemakaavaehdotuksesta annettiin yksi lausunto. Lausunnon antoi Keski-Suomen elinvoimakeskus. Lausunnossa pyydetään arvioimaan Siirtolohkareentien itäpuolella (ei alapuolella) sijaitsevan lähivirkistysalueen (VL) muuttamista liikennemelun vuoksi suojaviheralueeksi (EV).

Asemakaavaehdotuksesta ei jätetty muistutuksia.

Asemakaavaehdotukseen on muutettu saadun lausunnon perusteella melualueelle sijoittuva lähivirkistysalue (VL) suojaviheralueeksi (EV). Asemakaavaan tehty muutos on vaikutuksiltaan vähäinen ja asemakaavan toteutusta tarkentava. Muutos ei edellytä asemakaavaehdotuksen uudelleen nähtäville asettamista.

Asemakaavaehdotus on vaikutuksiltaan vähäinen ja sen hyväksyy kaupunkirakennelautakunta (hallintosääntö 16 §).

Kaavaan liittyvää aineistoa on nähtävillä kaavoituksen verkkosivuilla osoitteessa: https://www.jyvaskyla.fi/kaavoitus/vireilla/haapaniementien-katualue

Ehdotus

Esittelijä

  • Hannu Kantonen, toimialajohtaja, hannu.kantonen@jyvaskyla.fi

Kaupunkirakennelautakunta hyväksyy asemakaavan laajennus- ja muutosehdotuksen 15.4.2026 tarkistetussa muodossa.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.


Muutoksenhaku

Valitusosoitus, asemakaavan hyväksyminen

Valitusviranomainen ja valitusoikeus

Päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. 

Valituksen saa tehdä 

- asianosainen eli se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) 
- kunnan jäsen 
- viranomainen toimialaansa kuuluvissa asioissa 
- maakunnan liitto ja kunta, joiden alueella kaavassa osoitetulla maankäytöllä on vaikutuksia sekä rekisteröity paikallinen tai alueellinen yhteisö toimialaansa kuuluvissa asioissa toimialueellaan. 

Pelkästään kunnan jäsenyyden perusteella valitusoikeutta ei ole silloin, kun kyse on vaikutuksiltaan vähäisenä pidettävästä muun asemakaavan kuin ranta-asemakaavan muutoksesta. (Alueidenkäyttölaki 191 § 3 mom.) 

Vaikutukseltaan vähäisenä ei ole lain mukaan pidettävä asemakaavan muutosta, jossa muutetaan rakennuskorttelin tai muun alueen pääasiallista käyttötarkoitusta, supistetaan puistoja tai muita lähivirkistykseen osoitettuja alueita taikka nostetaan rakennusoikeutta tai rakennuksen sallittua korkeutta ympäristöön laajemmin vaikuttavalla tavalla, heikennetään rakennetun ympäristön tai luonnonympäristön arvojen säilymistä taikka muutetaan kaavaa muulla näihin rinnastettavalla tavalla. Vähäisen vaikutuksen käsite on rajattu paikallisiin, pienehköihin vaikutuksiin, jotka eivät ole alueellisesti tai sisällöllisesti merkityksellisiä. 

Muutoksenhaun maksu 

Valituksen käsittelyn maksullisuudesta saa tietoja valitusviranomaiselta. Maksuista, niiden määristä ja maksuvapautuksen perusteista on säädetty tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) ja tuomioistuinmaksulain 2 §:ssä säädettyjen maksujen tarkistamisesta annetussa oikeusministeriön asetuksessa (1020/2024).  Ajantasainen tieto oikeudenkäyntimaksuista löytyy Tuomioistuinlaitoksen sivustolta. 

Valitusperusteet 

Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että: 

- päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä; 
- päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa; tai 
- päätös on muuten lainvastainen. 

Päätöksen tiedoksisaanti ja valitusaika 

Valitus on jätettävä hallinto-oikeudelle 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Valitusaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää ei lueta määräaikaan. Päätöksen katsotaan tulleen kaikkien valitukseen oikeutettujen tietoon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi Jyväskylän kaupungin verkkosivuille. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen toimittaa ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä. 

Sähköisen asiakirjan katsotaan saapuneen määräajassa, jos asiakirja saapuu valitusviranomaiselle viimeistään määräajan viimeisen päivän aikana. Paperinen valituskirjelmä on toimitettava viimeistään määräajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä. 

Valituksen muoto, sisältö ja liitteet 

Valitus on tehtävä kirjallisena. Sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.  

Valituksessa on ilmoitettava​​​: 

- päätös, johon haetaan muutosta;  
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi; 
- perusteet, joilla muutosta vaaditaan;  
- valittajan nimi, henkilötunnus tai yritys- ja yhteisötunnus sekä kotikunta; ja puhelinnumero, postiosoite ja sähköinen tai muu mahdollinen osoite, johon asiaa koskevat ilmoitukset ja oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat valittajalle voidaan toimittaa (prosessiosoite). Valituksen tai muun asiakirjan toimittaminen hallintotuomioistuimen sähköiseen asiointipalveluun katsotaan ilmoitukseksi sähköisen asiointipalvelun käyttämisestä prosessiosoitteena. Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat. 

Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja yhteystiedot. 

Muun kuin sähköisen valituksen on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. 

 

Valitukseen on liitettävä: 

- päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä;  
- todistus siitä minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkami-sesta; sekä  
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. 

Valituksen toimittaminen 

Valitus on valittajan tai hänen valtuuttamansa asiamiehen toimitettava valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä. 

Valitus tulee ensisijaisesti tehdä oikeushallinnon sähköisen asiointipalvelun kautta osoitteessa https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet/. Vaihtoehtoisesti valituksen voi lähettää sähköpostitse tai postitse. Valituksen voi toimittaa hallinto-oikeuden kirjaamoon myös henkilökohtaisesti tai lähetin tai asiamiehen välityksellä. 

Sähköistä asiakirjaa ei tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä, eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä. Sähköisen viestin katsotaan saapuneen viranomaiselle silloin, kun se on viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä siten, että viestiä voidaan käsitellä. 

Valitus lähetetään aina lähettäjän omalla vastuulla. 

Valitusviranomaisen yhteystiedot 

Hämeenlinnan hallinto-oikeus 
Raatihuoneenkatu 1 
13100  HÄMEENLINNA 
Puhelin: 029 56 42200 (vaihde) 
Faksi: 029 56 42269 
Sähköposti: hameenlinna.hao@oikeus.fi 
Virka-aika:  klo 8.00 – 16.15