Perustelut
Tausta
Nakertajantie sijaitsee Jyväskylän 16. kaupunginosassa, Halssila. Kyseessä on noin 360 metriä pitkä tontti- ja liityntäkatu, joka on läpiajettava. Kadulle liittyvät tonttikadut Oravakuja, Jänönkuja, Majavakuja, Lumikonkuja ja Revonhäntä. Asuinalueen kadut ovat kapeita ja sijoittuvat jyrkkään maastoon. Nopeusrajoitus alueella on 30 km/h. Alueelle on aiemmin asetettu aluepysäköintikielto liikenneturvallisuuden ja kunnossapidon varmistamiseksi. Alueella ei nykyisin ole osoitettu yleiselle pysäköinnille paikkoja ja tälle tarvetta on tullut myös asukkailta. Keväällä 2025 aloitettiin pysäköintipaikkojen suunnittelu.
Suunnitelmassa esitettiin kolme pysäköintialuetta, joilla on yhteensä 15 autopaikkaa. Pysäköintialueet sijoittuvat Nakertajantien varteen katualueelle. Pysäköintialue 1 on Oravakujan läheisyydessä, johon suunniteltiin 8 autopaikkaa. Pysäköintialueet 2 ja 3 ovat Majavakujan ja Lumikonkujan läheisyydessä kadunsuuntaisia pysäköintitaskuja, joihin suunniteltiin 3 ja 4 autopaikkaa.
Pysäköintialue 1 ja 2 sijaitsevat asemakaavan 179 16:126 (Halssilan suojelukaava, hyväksymisvuosi 2009) alueella. Pysäköintialue 3 on asemakaavan 179 16:041 (hyväksymisvuosi 1978) alueella.
Suunnitelmat olivat nähtävillä 12.8.-26.8.2025 välisenä aikana. Suunnitelmista jätettiin kuusi muistutusta. Muistutusten aiheet liittyivät pääosin pysäköintialueiden turvallisuuteen Nakertajantiellä, sekä myös pysäköintipaikkojen tarpeellisuuteen. Muistutusten mukaan alueella ajettaisiin ylinopeutta ja että se on suosittu reitti pyöräilijöille ja jalankulkijoille. Tämän lisäksi Nakertajantien alueella liikkuu pieniä koululaisia. Muistutusten johdosta järjestettiin nopeudenmittauksia ja liikennettä tarkkailtiin maastokäynnillä. Suunnitelmaan lisättiin pysäköintialueiden läheisyyteen koululaisten käyttämälle reitille hidastetöyssyt, joita muistutuksissakin oli toivottu.
Kaupunkirakennelautakunta hyväksyi 30.9.2025 § 176 päätöksellään Nakertajantien pysäköinnin katusuunnitelman (JyväskyläDno-2025-2945).
Valitus Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle
Kaupunkirakennelautakunnan päätöksestä on valitettu Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen.
Valittaja vaatii hallinto-oikeutta kumoamaan päätöksen pysäköintialueen 2 osalta tai toissijaisesti palauttamaan asian uudelleen käsiteltäväksi. Lisäksi hän vaatii oikeudenkäyntikulujen korvaamista, koska päätös on virheellinen tai vähintään perusteluiltaan puutteellinen.
Valituksessa vaaditaan päätöksen täytäntöönpanon kieltämistä.
Valittaja katsoo, että päätös on hallintolain 6 §:n ja alueidenkäyttölain 85 §:n vastainen, koska:
-Pysäköintipaikkojen määrän ja sijoittamisen osalta ei suunnitelmaa voida pitää suhteellisuusperiaatteen mukaisena, vaikka pysäköinnin lisääminen kokonaisuutena ei ole vastustettavaa.
-Katusuunnitelmaa on olennaisesti muutettu nähtävilläolon jälkeen ilman uutta kuulemista, mikä muodostaa menettelyvirheen.
-Pysäköintialueet 2 ja 3 heikentävät turvallisuutta, toimivuutta ja viihtyvyyttä, sillä se suosii autoilijoita kevyen liikenteen kustannuksella.
Lisäksi valittaja katsoo, että suojelukaavaa koskeva arviointi on osittain virheellinen. Valittajan mukaan katualueella olevat puut olisivat myös suojeltuja.
Lausunto
Valitus tulee hylätä kaikilta osin. Kaupunkirakennelautakunnan päätös ei ole valittajan väittämällä tavalla lain vastainen. Katusuunnitelma sopeutuu asemakaavan mukaiseen ympäristöönsä ja täyttää toimivuuden, turvallisuuden ja viihtyisyyden vaatimukset. Yhdenvertaisuus-, puolueettomuus- ja suhteellisuusperiaatteita ei ole loukattu.
Valituksessa on todettu, että päätöksessä on viitattu maankäyttö- ja rakennuslain 202 §:ään, vaikka lain nimike on vuoden 2025 alusta muutettu alueidenkäyttölaiksi. Kyseessä on tekninen virhe, joka ei vaikuta päätöksen sisältöön tai sen täytäntöönpanokelpoisuuteen. Lainkohdan sisältö ja soveltamisala ovat pysyneet ennallaan, vaikka lain nimi on muuttunut. Alueidenkäyttölain (132/1999) 202 § mahdollistaa päätöksen täytäntöönpanon ennen lainvoimaa. Täytäntöönpanoa ei ole syytä kieltää.
Valittaja katsoo, että pysäköintialueiden rakentaminen on suhteellisuusperiaatteen vastaista. Pysäköintialueiden sijoittelu ja määrä perustuvat kokonaisarvioon alueen liikennejärjestelyistä, turvallisuudesta ja pysäköintitarpeesta. Pysäköintialueet on suunniteltu täydentämään alueen pysäköintikapasiteettia ja ohjaamaan pysäköintiä suunnitelluille alueille, mikä parantaa liikenneturvallisuutta ja alueen kunnossapitoa. Pysäköintialueen 2 kolmen pysäköintipaikan lisääminen on mitoitettu alueen tarpeisiin ja on kohtuullisessa suhteessa tavoiteltuun päämäärään. Pysäköintipaikat yhteensä 15 autopaikkaa on jaettu kolmeen alueeseen, jotta ne palvelevat tasapuolisesti alueen asukkaita ja ovat saavutettavissa kohtuullisen matkan päässä. Pysäköintipaikkojen määrän arvioinnissa on otettu huomioon Kivistön työväentalon korttelia koskeva asemakaavan muutos (179 16:149). Muutoksen myötä nykyinen yleinen pysäköintialue Kärpänkujan ja Vaajakoskentien risteyksessä osoitetaan tontin käyttäjien käyttöön, minkä seurauksena kaavassa varataan pysäköintialueelle yleisiä pysäköintipaikkoja ainoastaan neljä kappaletta, kun aikaisemmin tätä ei rajoitettu. Nakertajantien alueella ei nykyisellään yleiselle pysäköinnille ole varattu paikkoja ja arvioidessa paikkojenmäärän tarvetta on otettu huomioon myös saunaseuran käyttäjien tarve. Pysäköintipaikkojen kokonaismäärää tarkasteltaessa on alueelle arvioitu 10 autopaikan vähimmäismäärän lisäksi huomioitu Kivistön työväentalon korttelin alueen yleisen pysäköintialueen muutos ja saunaseuran pysäköinnin tarve, on pysäköintipaikkoja suunniteltu lisättäväksi yhteensä 15 autopaikkaa.
Valittaja viittaa siihen, ettei pysäköintialueen 2 osalta ole tullut erityisiä toiveita. Kaupunki korostaa, että suunnitelma perustuu kokonaisarvioon alueen pysäköintitarpeesta, eikä yksittäisiin toiveisiin. Kaupungilla on asiassa itsenäinen harkintavalta.
Valittaja väittää, että pysäköintialueen 2 osalta katusuunnitelmaa on muutettu olennaisesti nähtävilläolon jälkeen ilman uutta kuulemista. Olennaisia muutoksia ei ole tehty. Suunnitelmaan tehty tarkennus koski kaadettavien puiden merkintöjä pysäköintialueen 2 kohdalla. Kaadettavat kuusi puuta (viisi koivua ja yksi mänty) sijaitsevat metsän reunassa, eikä niiden kaataminen tuo juurikaan muutosta metsämaisemaan. Kyseessä oli tekninen täydennys, joka ei muuttanut suunnitelman ydinsisältöä, pysäköintialueiden sijaintia tai paikkamäärää. Näin ollen muutos ei vaikuttanut suunnitelman olennaisiin ratkaisuihin eikä edellyttänyt uutta kuulemista. Hallintolain 41 §:n mukainen kuulemisvelvollisuus on toteutettu asianmukaisesti. Osallisilla oli mahdollisuus tutustua suunnitelmaan ja esittää muistutuksia sen nähtävilläolon aikana. Kaadettavien puiden tarkennus ei muuttanut suunnitelman vaikutuksia siinä määrin, että uusi kuuleminen olisi ollut tarpeen ennen viemistä rakennelautakunnan päätettäväksi. Valittaja myöntää, ettei noudatettua menettelyä ole pidettävä maankäyttö- ja rakennusasetuksen 30 § vastaisena.
Pysäköintialueet eivät heikennä alueen turvallisuutta. Liikennemerkein osoitetut pysäköintialueet vähentävät kadunvarsipysäköintejä kieltoalueella, sekä suunnitelmaan lisätyt hidastetöyssyt hillitsevät ajonopeuksia. Alueella suoritettiin viikon mittainen ajonopeuksien seuranta kahdessa eri pisteessä. Mittausten tulokset eivät tukeneet muistutuksissa esitettyä väitettä Nakertajantien turvattomuudesta ajonopeuksien osalta. Valituksessa mainittu vaurio tiellä ei ole voinut vaikuttaa molempiin mittauspisteisiin. Mittausten perusteella nopeusrajoituksia noudatetaan pääosin hyvin, eikä merkittävää ylinopeusongelmaa havaittu. Muistutuksissa Nakertajantielle toivotut hidastetöyssyt eivät ole ajonopeuksien seurannan mukaan tarpeen, mutta hidasteet voidaan tehdä alueella liikkuvien koululaisten turvallisuuden vuoksi. Hidastetöyssyt myös hillitsevät yksittäisten autoilijoiden nopeuksia alueella.
Valittajan mukaan uuden päiväkodin rakentaminen lisäisi liikennettä Nakertajantiellä. Kaupunki kuitenkin arvioi, ettei päiväkodin toteuttaminen aiheuta merkittävää liikenteen kasvua kyseisellä kadulla. Uusi päiväkoti sijoittuu Vaajakoskentien varrelle, mikä tarjoaa liikenteellisesti käytännöllisemmän ja turvallisemman reitin päiväkodille. Pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden osalta Halssilanmäen asukkaiden liikkuminen Nakertajantien kautta voi kuitenkin lisääntyä Aittovuoren polkujen kautta.
Valittajan vastustamat kolme pysäköintipaikkaa on suunniteltu tehtäväksi pysäköintitaskuun ajoradan ulkopuolelle. Ne eivät millään tavalla rajoita jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden mahdollisuuksia käyttää Nakertajantietä tai vaaranna heidän turvallisuuttaan. Nakertajantie ei ole kevyen liikenteen väylä, joksi valittaja sitä kutsuu, vaan kaikille liikennemuodoille tarkoitettu katu.
Suojelukaavan tavoitteet on huomioitu asianmukaisesti, eikä suunnitelma ole ristiriidassa kaavan tai lainsäädännön kanssa. Pysäköintialueiden toteutus on mitoitettu siten, että se sopeutuu ympäristöönsä ja säilyttää alueen luonteen. Kaavan (Halssilan suojelukaava) pääasiallinen tarkoitus on ollut suojella vanhaa rakennuskantaa ja pihaympäristöjä. Asemakaavaa laadittaessa on keskusteltu vielä tuolloin hiekkapintaisen katuympäristönkin suojelusta, mutta päädytty siihen, että katualueilla on mahdollistettava niiden nykyaikaistaminen ja puiden kaataminen muun muassa toimivuuden ja turvallisuuden takia. Nakertajantien katualue ja muutkin kadut säilytettiin tuolloin voimassa olleen asemakaavan mukaisena. Valittaja toteaa itsekin, ettei suojelukaava sisällä määräyksiä puheena olevaa katusuunnitelmaan kuuluvista asioista.
Kaupunki on pyrkinyt avoimuuteen ja toimittanut lisäselvityksiä valittajan pyynnöstä myös rakennelautakunnan päätöksen antamisen jälkeen.
Valittaja vaatii Jyväskylän kaupunkia korvaamaan oikeudenkäyntikulunsa (tähän mennessä 615,33 €). Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Asiassa ei ole perusteita määrätä kaupunkia korvaamaan valittajan kuluja osittainkaan, koska päätös on ollut lainmukainen eikä kaupunki ole menetellyt virheellisesti. Myöskään oikeudellista epäselvyyttä ei ole. Vaadittua tuntihintaa 130 euroa kaupunki paljoksuu. Perusteena käytettyyn oikeusavun taksaan sisältyy palkka- ja toimistokuluja, joita valittajalla ei ole ollut.