Kaupunkirakennelautakunta, kokous 13.1.2026

Pöytäkirja on tarkastamaton

§ 10 Keljonkankaan jalankulku- ja pyöräväylä välillä Kylmälahdentie-Åströminkatu, Jyväskylä

JyväskyläDno-2025-860

Valmistelija

  • Tapio Koikkalainen, rakennuttajainsinööri, tapio.koikkalainen@jyvaskyla.fi

Perustelut

Keljonkankaantien jalankulku- ja pyöräväylä välillä Kylmälahdentie – Åströminkatu katusuunnitelma, Jyväskylä

Keljonkankaantie sijaitsee Keljon sekä Keljonkankaan kaupunginosien 6 ja 21 alueella Länsi-Päijänteentien ja Säynätsalontien välillä. Keljonkankaantie on vielä tällä hetkellä osittain valtion maantie (yhdystie 16623) alkaen Keljonkankaantiestä ulottuen Lotilantiehen saakka. Keski-Suomen ELY-keskus vastaa maantieosuuden kunnossapidosta.

Jyväskylän kaupunki ja ELY-keskus ovat laatineet suunnittelusopimuksen jalankulku- ja pyöräväylän suunnittelusta välille Kylmälahdentie - Åströminkatu, johon sisältyy myös asemakaavan ulkopuolella sijaitsevan tieosuuden kaavoittaminen katualueeksi sekä väylän hallinnollista muutosta edistävät toimenpiteet aina Lotilantiehen saakka.  ELY-keskus osallistuu suunnitelman laadintaan. Kohteen toteuttamiseen sekä rahoittamiseen liittyvistä yksityiskohdista laaditaan erillinen toteuttamissopimus kaupungin ja ELY-keskuksen kesken. Suunnittelualueella on nyt uusi lainvoimannen asemakaava.

Suunnitelman sisältö

Tässä suunnitelmassa esitetään tehtäväksi uusi jalankulku- ja pyöräväylä Kylmälahdentien – Åströminkadun välille. Väylän alkupää liitetään Kylmälahdentiehen Pumperinkadulta tulevan raitin varteen. Väylä linjataan Motonetin kohdalta ylös Keljonkankaantielle ja viedään maantien varressa aina Åströminkadulle saakka. Valtatien 9 yli johtavan sillan kannella väylä on suunniteltu tehtäväksi ajoradan reunaan reunakivellä erotettuna kulkuyhteytenä.

Uusi jalankulku- ja pyöräväylä on pituudeltaan noin 600 metriä ja sen leveys vaihtelee 2,75 - 3,50 metrin välillä käytettävissä olevan vapaan tilan mukaan. Risteyssillan kohdalla väylän leveys on kapeimmillaan 2,75 metriä, koska sillan kannen nykyinen leveys ei mahdollista leveämmän väylän toteutusta vaikuttamatta merkittävästi ajoradan ajokaistojen leveyteen. Uuden raitin toteutuksen yhteydessä korotetaan risteyssillan siltakaidetta jalankulun ja pyöräilyn turvallisuuden parantamiseksi. Muita muutoksia nykyiselle risteyssillalle ei ole esitetty.

Jalankulku- ja pyöräilyväylän pituuskaltevuus vaihtelee 2,1 – 6,0 % välillä mukaillen Kelonkankaantien ajoradan tasausta, tasaisimmillaan kaltevuus on risteyssillan kohdalla. Väylän sivukaltevuus on 2,5%.

Suunnittelualueella sijaitsee yksi vanha linja-autopysäkki, jonka katos uusitaan. Samalla uusitaan vanhat tiekaiteet tarvittavilta osin.

Uuden raitin vierialueet ja luiskat huolitellaan puu- ja pensasistuksin sekä niitty- sekä maisemanurmetuksin, väylärakenteissa käytetään betonisia side- ja reunakiviä sekä luonnonkiviä, ajoväylien päällysteinä asfalttia. 

Valaistus

Suunnittelualueen valaistus on jo aiemmin saneerattu, jonka vuoksi tässä vaiheessa ei tehdä muutoksia yksittäisiä pylvässiirtoja tai - vaihtoja lukuun ottamatta.

Kuivatusjärjestelyt

Uuden raitin pintakuivatus järjestetään johtamalla hulevedet alueella olemassa oleviin sivuojiin sekä hulevesiviemäreihin.

Suunnitteluaikataulu ja vaiheistus

Keljonkankaantien aiemmin asemakaavattomalle osalle on laadittu katuasemakaava, joka on tullut lainvoimaiseksi kesän 2025 aikana. Kohteen katusuunnitelmat on jaettu kahdeksi erilliseksi suunnitelmaksi: Vaihe 1 väli Kylmälahdentie - Åströminkatu ja vaihe 2 väli Åströminkatu - Lotilantie.

Koko tarkasteluvälin katusuunnitelmat laadittiin vuoden 2025 kuluessa ja niiden jatkoksi laaditut rakentamissuunnitelmat ovat valmistuneet loppuvuodesta 2025.

Vaihe 1 välin Kylmälahdentie - Åströminkatu suunnitelma esitetään hyväksyttäväksi ensin alkuvuoden 2026 aikana ja sen jatkoksi valmistellaan vaiheen 2 hyväksyminen.

Toteutus

Tässä suunnitelmassa esitetyn 1 vaiheen jalankulku- ja pyöräväylän toteutuskustannusten on arvioitu olevan noin 774 000 euroa ja kohteen toteutus on ajoitettu vuodelle 2026.

Uuden väylän rakentamisen lisäksi tulevaa kadunpitopäätöstä edeltää kohteen kuntotilanteen katselmointi. Kaupunki ja ELY-keskus laativat keskinäisen toteuttamissopimuksen, jossa sovitaan rakentamisen yksityiskohdista, kuntoonlaittotoimenpiteiden laajuudesta sekä kustannusjaosta.

Sopimus sisältää myös koko välin hallinnollisen muutoksen ajankohdasta sopimisen eli kadunpitopäätöksen ajankohdan.

Vuorovaikutus

Suunnitelmat ovat olleet julkisesti nähtäville Kaupunkirakenteen neuvontaan os. Hannikaisenkatu 17, I-kerros 25.2. – 11.3.2025 välisenä aikana sekä kaupunkirakenteen internetsivulla: http://www.jyvaskyla.fi/kadut/nahtavilla.

Ehdotukseen jätettiin kaksi muistutusta (2 kpl):

Muistutus 1 (Åströmin alue)

Muistuksessa esitetään tehtäväksi Keljonkankaantien varren jalankulku- ja pyöräväyltä Åströmin asuinalueen ja Keljonkankaantien yhdistävä suora yhteys, joka olisi käytännössä porrasyhteys kyseisen maastokohdan jyrkkyydestä johtuen. Uusi yhteys oikaisisi merkittävästi asukkaiden pääsyä Keljonkankaantien varteen suorana kulkuyhteytenä. Portaikko toimisi jalankulkuyhteytenä, jonka yhteyteen voisi toteuttaa polkupyörien taluttamista helpottavan tasaisen osion. 

Vastine:

Ehdotettu suora yhteys lyhentäisi Åströmin alueen asukkaiden kulkumatkaa Keljonkankaantien varteen. Suoran yhteyden toteuttaminen on teknisesti mahdollista, joskaan kaupunki eikä Keski-Suomen ELY-keskus osallistu tontin puolelle tehtäväksi esitetyn porrasyhteyden toteuttamiseen eikä kustannuksiin. Jos Åströmin alueen asukkaat haluavat toteuttaa esitetyn oikaisevan kulkuyhteyden, olisi se mahdollista ajoittaa Keljonkankaantien varteen rakennettavan jalankulku- ja pyöräväylän rakentamisen yhteydessä tapahtuvaksi, jolloin voidaan ottaa huomioon esitetyn porrasyhetyden liittymäkohdan järjestelyt. Uuden yhteyden suunnittelu sekä rakentaminen ja valmiin portaikon hoito- ja kunnossapito kuuluisivat Åströmin alueen taloyhtiöiden vastuulle. Muistuksen johdosta ei katusuunnitelmaan tehdä muutoksia.

Muistutus 2 (Jyväskylän Pyöräilyseura ry)

Muistutus sisältää muutamia  huomioita sekä parannusehdotuksia liittyen jalankulku- ja pyöräilyhteyksien jatkuvuuteen mm. Länsi-Päijänteentien suuntaan sekä koskien Pumperinkadun alikulkua. 

Vastine:

Uuden jalankulku- ja pyöräväylän sovittaminen Kylmälahdentien päässä samoin kuin Keljonkankaantien varteen on teknisesti haastava, sillä liitoskohdan korkeusero on huomattava sekä Keljonkankaantie johtaa valtatien 9 yli risteyssiltaa pitkin Åströmin suuntaan. Muistutuksessa ehdotettu suoristus Länsi-Päijänteentien suuntaan Kylmälahden tien risteyksen yli ei ole käytännöllinen maastokohdan jyrkkyyden eikä ahtaan tilan vuoksi. Myöskään Keljonkankaantien varteen esitetyn yhteyden leventäminen ei ole suotavaa, sillä valtatien yli johtavan väylän ajoradan leveys siltakannella ja -penkereellä on rajallinen. Keljonkankaantie on myös tärkeä moottoriajoneuvoiliikenteen yhteys, jonka vuoksi ajokaistojen liiallinen kaventaminen ei ole suotavaa. Pumperinkadun suuntaan Keljonkankaantien ali  johtaa vanha betonirakenteinen alikulkutunneli, joka on kapeahko ja sen suuaukkojen kohdalla näkemäalueet ovat rajalliset. Muistutuksessa toivotaan parannusta em. seikkoihin. Käytännössä parannusta ei saavutettaisi muutoin  kuin rakentamalla kokonaan uusi alikulkukäytävä, johon ei ainakaan tässä yhteydessä ole mahdollisuutta. Muistutuksen johdosta ei katusuunnitelmaan tehdä muutoksia.

Ehdotus

Esittelijä

  • Hannu Kantonen, toimialajohtaja, hannu.kantonen@jyvaskyla.fi

Kaupunkirakennelautakunta hyväksyy Keljonkankaantien jalankulku- ja pyöräväylän katusuunnitelman välillä Kylmälahdentie - Åströminkatu, Jyväskylä, piirustusnumerot R-74-1069 asemapiirustus ja 64-1092 pituusleikkaus/tyyppipoikkileikkaus.

Kaupunkirakennelautakunta päättää, että alueidenkäyttölain 202§:n mukaisesti päätös voidaan panna täytäntöön ennen kuin se on saanut lainvoiman.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.


Muutoksenhaku

 

Valitusviranomainen ja valitusoikeus

Päätökseen voi hakea muutosta valittamalla Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen.

Valituksen saa tehdä se, johon päätös kohdistuu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa.

Etuostoasioissa valituksen saa tehdä ostaja ja myyjä.

Viranomaisella on lisäksi valitusoikeus,​ jos laissa niin säädetään tai jos valitusoikeus on viranomaisen valvottavana olevan julkisen edun vuoksi tarpeen.

Muutoksenhaun maksu

Valituksen käsittelyn maksullisuudesta saa tietoja valitusviranomaiselta. Maksuista, niiden määristä ja maksuvapautuksen perusteista on säädetty tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) ja tuomioistuinmaksulain 2 §:ssä säädettyjen maksujen tarkistamisesta annetussa oikeusministeriön asetuksessa (1020/2024).

Valitusaika

Valitus on jätettävä hallinto-oikeudelle 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Mikäli päätös on annettu tiedoksi asianosaiselle sähköisenä viestinä hänen suostumuksellaan, katsotaan asiakirja annetun tiedoksi kolmantena päivänä viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä.

Rakennuskieltoasioissa kaikkien asianosaisten katsotaan saaneen päätöksestä tiedon silloin, kun rakennuskieltoa koskevasta päätöksestä on kuulutettu alueidenkäyttölain määräysten mukaisesti.

Valitusaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää ei lueta määräaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen toimittaa ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä.

Valituksen muoto, sisältö ja liitteet

Valitus on tehtävä kirjallisena.

Valituksessa on ilmoitettava

- päätös, johon haetaan muutosta
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
- perusteet, joilla muutosta vaaditaan
- valittajan nimi ja kotikunta
- postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

Valitukseen on liitettävä

- päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
- todistus siitä minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta, sekä
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

 

Valitus on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituksen toimittaminen

Valitus on valittajan tai hänen valtuuttamansa asiamiehen toimitettava valitusviranomaiselle virka-aikana ennen valitusajan päättymistä. Valituksen voi toimittaa myös faksina tai sähköpostitse.

Sähköistä asiakirjaa ei tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä, eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä. Sähköisen viestin (faksin ja sähköpostin) katsotaan saapuneen viranomaiselle silloin, kun se on viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä siten, että viestiä voidaan käsitellä.

Valitus lähetetään aina lähettäjän omalla vastuulla. Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet/#/.

Valitusviranomaisen yhteystiedot

Hämeenlinnan hallinto-oikeus
Raatihuoneenkatu 1
13100 HÄMEENLINNA
Puhelin: 029 56 42200
Faksi: 029 56 42269
Sähköposti: hameenlinna.hao@oikeus.fi
Virka-aika: klo 8.00–16.15

​​​