Sivistyslautakunta, kokous 19.11.2025

§ 105 Jyväskylän kaupungin perusopetuksen koulujen järjestyssääntöjen päivittäminen mobiililaitteiden käyttöä koskien

JyväskyläDno-2025-2536

Valmistelija

  • Sami Lahti, palvelujohtaja, sami.lahti@jyvaskyla.fi

Perustelut

Perusopetuslain 29 §:n mukaan oppilas ei saa käyttää puhelinta tai muuta mobiililaitetta oppitunnin aikana lukuun ottamatta niiden käyttöä opettajan luvalla oppimistarkoitukseen taikka rehtorin tai opettajan luvalla henkilökohtaiseen terveydenhoitoon taikka 31 §:ssä tarkoitettuna apuvälineenä. 

Opetuksen järjestäjän tulee hyväksyä järjestyssäännöt tai antaa muut koulussa tai muussa opetuksen järjestämispaikassa sovellettavat järjestysmääräykset, joilla edistetään koulun sisäistä järjestystä, opiskelun esteetöntä sujumista sekä kouluyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Järjestyssäännöillä tai järjestysmääräyksillä tulee määrätä puhelimien ja muiden mobiililaitteiden säilytyksestä oppitunnilla sekä niiden käytöstä ja säilytyksestä työpäivän aikana muulloin kuin oppitunneilla. 

Nykytilanne ja aiemmat päätökset 

Jyväskylän kaupungin perusopetuksessa noudatetaan kaikkia kouluja koskevia yhteisiä järjestyssääntöjä. Kouluilla on mahdollisuus täydentää näitä koulukohtaisilla toimintaohjeilla, jotka huomioivat koulun omat tarpeet ja toimintaympäristön. Opettajat voivat lisäksi yhdessä oppilaiden kanssa sopia tarkempia toimintamalleja myös luokkaa tai ryhmää koskien. Järjestyssäännöt perustuvat toimintaa ohjaaviin lakeihin ja asetuksiin. Rehtorilla ja opettajalla on velvollisuus puuttua lainvastaiseen käyttäytymiseen, vaikka asiasta ei olisi erikseen määrätty järjestyssäännöissä.  

Sivistyslautakunta on 18.6.2025 hyväksynyt Jyväskylän kaupungin peruskoulujen yhteiset järjestyssäännöt syyslukukauden 2025 ajaksi (1.8.-31.12.2025). Lisäksi lautakunta on päättänyt, että järjestyssäännöt ja niihin liittyvät menettelyt tarkennetaan marraskuun 2025 kokouksessa siten, että ne tulevat voimaan 1.1.2026 alkaen. Syyslukukauden 2025 osalta sivistyslautakunta on päättänyt, että järjestyssäännöissä todetaan mobiililaitteiden käytöstä seuraavaa:  

”Perusopetuslain 29 § mukaisesti oppilas ei saa käyttää puhelinta tai muuta mobiililaitetta oppitunnin aikana, paitsi opettajan luvalla oppimistarkoitukseen tai rehtorin tai opettajan luvalla henkilökohtaiseen terveydenhoitoon taikka perusopetuslain 31 §:ssä tarkoitettuna apuvälineenä. Oppituntien ulkopuolisina aikoina noudatetaan lisäksi seuraavia määräyksiä: 

·    1.–6. luokkien oppilailta mobiililaitteiden käyttö on koulupäivän aikana kielletty. Laitteet on säilytettävä repussa tai muussa säilytyspaikassa siten, etteivät ne ole näkyvillä ja ovat äänettömässä tilassa koko koulupäivän ajan.  

·    7.–9. luokkien oppilailta mobiililaitteiden käyttö on kielletty ruokailun aikana, koulun yhteisissä tilaisuuksissa sekä koulun järjestämillä retkillä. Koulu voi lisäksi rajoittaa tai kieltää mobiililaitteiden käytön yhdellä tai useammalla välitunnilla ja/tai tietyillä koulun alueilla. Kiellon ollessa voimassa laitteet on säilytettävä repussa tai muussa säilytyspaikassa siten, etteivät ne ole näkyvillä ja ovat äänettömässä tilassa.”  

Vuosiluokkien 7–9 osalta palvelujohtaja on, rehtoreita kuultuaan, linjannut elokuussa 2025 koulujen yhteiseksi käytänteeksi, että näiden vuosiluokkien oppilaat voivat käyttää mobiililaitteita välituntien aikana ainoastaan ulkotiloissa. Koulurakennuksen sisätiloissa mobiililaitteiden käyttö välituntien aikana on kielletty.  

Työryhmän valmistelutyö 

Sivistyslautakunta on 18.6.2025 edellyttänyt, että järjestyssäännöistä päätetään erikseen 1.1.2026 alkaen. Järjestyssääntöjen päivitystyötä on jatkanut työryhmä, jonka perusopetuksen palvelujohtaja on nimennyt aiemman päivitystyön yhteydessä. Työryhmään kuuluvat palvelujohtaja Sami Lahti, rehtori Paula Huuska, pedagoginen asiantuntija Riina Sutinen sekä erikoissuunnittelija Tanja Räty.  

Työryhmä on toteuttanut lokakuussa 2025 Forms-kyselyn Jyväskylän kaupungin perusopetuksen oppilaille, henkilöstölle ja huoltajille järjestyssääntöjen uudistamisesta. Opetushallitus on 30.4.2025 antanut opetuksen järjestäjille suosituksen, jonka mukaan koulujen tulisi kieltää mobiililaitteiden käyttö kokonaan myös ruokailun aikana sekä rajoittaa tai kieltää käyttö kokonaan välituntien, siirtymien ja muun opetuksettoman ajan osalta. Jyväskylän kaupungin perusopetuksen järjestyssäännöissä mobiililaitteiden käyttö ilman opettajan lupaa on jo nykyisellään kielletty oppituntien lisäksi myös ruokailun sekä vuosiluokkien 1–6 osalta välituntien aikana. Vuosiluokkien 7–9 osalta järjestyssäännöt ovat muutoin olleet samansisältöiset kuin vuosiluokilla 1–6, mutta mobiililaitteiden käyttö on sallittu ainoastaan ulkovälituntien aikana.  

Työryhmä on kyselyn avulla halunnut selvittää, miten oppilaat, huoltajat ja koulujen henkilökunta ovat kokeneet syksyllä 2025 voimassa olleiden järjestyssääntöjen toimivuuden. Vastauksia on pyydetty eri vuosiluokkakokonaisuuksia koskien (vuosiluokat 1–2, vuosiluokat 3–6 ja vuosiluokat 7–9). Oppilaat ovat antaneet näkemyksensä oman luokka-asteensa osalta, mutta heillä on ollut mahdollisuus tuoda esiin mielipiteitään myös muiden luokka-asteiden osalta avoimessa kysymyksessä ”Lisäksi haluan vielä sanoa”. 

Kyselyn toteutus ja keskeiset tulokset 

Vuosiluokat 1–2 

Kyselyyn vastanneiden oppilaiden, huoltajien ja henkilöstön näkemyksen mukaan koulujen nykyiset järjestyssäännöt ovat pääosin toimivat. Huoltajista ja henkilöstöstä 70 % pitää nykyisiä järjestyssääntöjä toimivina. Huoltajista ainoastaan 1 % kokee, että säännöt eivät ole toimivia. Heidän antamansa palaute kohdentuu pääasiassa siihen, että vuosiluokkien 1–2 oppilaille tarkoitetut säännöt voisivat olla nykyistä sallivammat. 

Oppilaista 76 % kokee nykyiset järjestyssäännöt toimiviksi, ja vaihtoehdon "ei" on valinnut 9 % vastanneista. Myös oppilaiden palautteessa kriittiset näkemykset liittyvät pääosin toiveeseen sallivammista säännöistä. 

Vuosiluokat 3–6 

Henkilöstön ja huoltajien näkemykset nykyisten järjestyssääntöjen toimivuudesta ovat hyvin yhteneväiset. Sekä huoltajista että koulujen henkilökunnasta 76 % kokee, että nykyiset järjestyssäännöt ovat toimivat. Huoltajista 2 % on valinnut kyselyssä vaihtoehdon “ei”. Heistä 65 % pitää hyvänä ratkaisuna sitä, että mobiililaitteiden käyttö olisi sallittua välitunneilla ja muuna opetuksettomana aikana. 

Oppilaista 61 % kokee nykyiset järjestyssäännöt toimiviksi, kun taas “ei”-vaihtoehdon on valinnut 12 % vastanneista. Näistä vastaajista 78 % sallisi mobiililaitteiden käytön välitunneilla ja muuna opetuksettomana aikana. 

Vuosiluokat 7–9 

Vuosiluokkien 7–9 osalta oppilaiden, henkilökunnan ja huoltajien mielipiteet eroavat selvästi toisistaan. Henkilöstöstä 52 % kyselyyn vastanneista katsoo, että nykyiset järjestyssäännöt ovat toimivat. Päinvastaista mieltä on 17 % henkilökunnasta. Näistä vastaajista 65 % kannattaa näkemystä, jonka mukaan mobiililaitteiden käyttö tulisi kieltää sisävälituntien lisäksi myös ulkovälituntien aikana. Huoltajien vastaukset ovat olleet hyvin samansuuntaisia henkilöstön näkemysten kanssa. Nykyisiä järjestyssääntöjä piti toimivina 51 % vastaajista (1 043 huoltajaa). “Ei”-vaihtoehdon valinneita oli 24 %, joista 69 % (339 huoltajaa) tuki mobiililaitteiden käytön kieltämistä kaikilla välitunneilla. 

Oppilaista sen sijaan vain 27 % koki nykyiset järjestyssäännöt toimiviksi, kun taas “ei”-vaihtoehdon valinneita oli 54 % vastanneista. Näistä vastaajista vain 1 % tuki mobiililaitteiden kieltämistä kaikilla välitunneilla. Valtaosa oppilaista (98 %) kannatti mobiililaitteiden käytön sallimista sekä sisä- että ulkovälituntien aikana, ja osa heistä mahdollistaisi käytön myös muuna opetuksettomana aikana.  

Kyselyn avoimet vastaukset 

Oppilaat:  

Kyselyn avoimessa “Lisäksi haluan vielä sanoa” -kohdassa oppilaat toivat esiin monipuolisia mielipiteitä mobiililaitteiden käytöstä ja nykyisistä järjestyssäännöistä. Vastauksissa ilmeni sekä kieltoja tukevia että sallivampaa käytäntöä toivovia näkemyksiä, ja lisäksi nostettiin esiin käytännön haasteita ja kehittämisehdotuksia. 

Monet alakoululaiset ja osa yläkoululaisista pitivät nykyisiä puhelinrajoituksia toimivina. Heidän mukaansa rajoitukset tukevat keskittymistä oppitunneilla, lisäävät leikkiä ja vuorovaikutusta välitunneilla sekä vähentävät häiriöitä ja kiusaamista. 

Erityisesti yläkoululaisissa oli kuitenkin oppilaita, joiden mielestä rajoitukset ovat liian tiukkoja. Puhelinta koettiin tarvittavan esimerkiksi Wilman, lukujärjestyksen ja viestien seuraamiseen sekä harrastusten hoitamiseen. Moni mainitsi myös, että puhelin tuo turvaa ja yhteydenpitomahdollisuuksia yksinäisille oppilaille. Joidenkin mielestä kielto tuntuu epäreilulta, jos käyttö on aiemmin ollut sallittua. 

Vastauksissa nousi esiin myös käytännön ongelmia. Osa oppilaista kertoi, että sääntöjä kierretään käyttämällä puhelinta salaa, ja että rangaistuksia voidaan pitää kohtuuttomina. Joidenkin mukaan puhelinkielto voi lisätä levottomuutta välitunneilla, kun tekemistä on vähemmän. 

Useat oppilaat ehdottivat joustavampaa linjaa. Esimerkiksi puhelimen käyttöä toivottiin sallittavaksi välitunneilla, erityisesti sisätiloissa huonolla säällä tai opettajan luvalla. Esiin nousi myös ehdotuksia, kuten “puhelinvälitunnit” tai rajoitettu käyttö esimerkiksi Wilman ja lukujärjestyksen tarkistamista varten. 

Alakoululaiset suhtautuvat rajoituksiin pääosin myönteisesti, kun taas 7.–9.-luokkalaiset toivovat joustavampaa ja luottamukseen perustuvaa sääntelyä. Välituntien puhelinkielto jakaa mielipiteitä: osa pitää sitä perusteltuna, osa epäreiluna ja epäkäytännöllisenä. Useat oppilaat kannattivat käytännön kompromisseja, kuten rajattua käyttöä tietyillä välitunneilla tai opettajan luvalla. 

Huoltajat:  

Huoltajien avoimissa vastauksissa korostui vahva tuki mobiililaitteiden käytön rajoittamiselle koulupäivän aikana. Valtaosa huoltajista piti rajoituksia perusteltuina sekä ala- että yläkouluissa. Perustelujen mukaan rajoitukset parantavat keskittymistä ja työrauhaa, lisäävät sosiaalista vuorovaikutusta ja liikkumista välitunneilla sekä vähentävät kiusaamista ja haitallista sosiaalisen median käyttöä. 

Osa huoltajista toi esiin tarpeen lisätä sääntöihin joustoa, erityisesti yläkoulujen ja yksittäisten tilanteiden osalta. Puhelinta pidettiin tarpeellisena muun muassa Wilman ja lukujärjestyksen seuraamisessa, viestinnässä ja harrastuksiin liittyvissä asioissa. Lisäksi katsottiin, että erityistä tukea tarvitseville oppilaille puhelin tai kuulokkeet voivat tarjota apua arjen hallintaan ja rauhoittumiseen. 

Monet huoltajat nostivat esiin myös valvontaan liittyviä haasteita, erityisesti yläkouluissa. Sääntöjen noudattamisen todettiin vaihtelevan ja puhelimia käytettävän salaa esimerkiksi vessoissa. Osa huoltajista koki, että Wilma-merkintöjä ja rangaistuksia annetaan ajoittain vähäisistäkin syistä, kuten puhelimen hetkellisestä käytöstä kellon katsomiseen. 

Useissa vastauksissa mainittiin myös kellopuhelimet ja älykellot. Niiden sallimista toivottiin erityisesti pienemmille oppilaille turvallisuussyistä, kunhan laitteet eivät ole yhteydessä verkkoon tai häiritse opetusta. 

Vastauksissa tuotiin lisäksi esiin huolta yksinäisistä ja erityistä tukea tarvitsevista oppilaista, joille puhelin voi olla tärkeä väline yhteydenpitoon ja jaksamisen tukemiseen. 

Kehitysehdotuksissa toivottiin muun muassa yhtä sallittua puhelinvälituntia päivässä, mahdollisuutta käyttää puhelinta ulkona, poikkeuslupia erityistilanteisiin sekä sääntöjen selkeyttämistä ja yhdenmukaistamista koulujen välillä. Lisäksi toivottiin, että välitunneille tarjottaisiin enemmän ohjattua tekemistä, jolloin tarve puhelimen käyttöön vähenisi. 

Huoltajien enemmistö kannattaa mobiililaitteiden käytön rajoittamista koulupäivän aikana. Joustoa toivotaan kuitenkin yläkoululaisille, erityisoppilaille ja poikkeustilanteisiin. Kellopuhelimet ja kuulokkeet erityistarpeissa nousivat toistuvasti esiin, ja sääntöjen selkeys, yhdenvertaisuus sekä valvonnan toimivuus nähtiin keskeisinä kehittämiskohteina. 

Henkilökunta: 

Henkilöstön vastauksissa enemmistö kokee, että nykyinen järjestyssääntö on toiminut hyvin, erityisesti alakouluissa (1.–6. luokat). Yläkouluissa (7.–9. luokat) näkemykset ovat jonkin verran jakautuneempia, mutta yleisesti ottaen myönteisiä. Useissa vastauksissa todetaan, että nykyinen käytäntö on rauhoittanut oppitunteja ja vähentänyt puhelinten käyttöä opetuksen aikana. 

Nykyistä mallia, jossa mobiililaitteiden käyttö on kielletty sisätiloissa mutta sallittu ulkovälitunneilla, pidetään laajasti toimivana. Sen katsotaan tukevan oppilaiden ulkoilua ja vähentävän sisätiloissa tapahtuvaa laitteiden käyttöä. Osa henkilöstöstä kannattaa kuitenkin myös täyskieltoa, mutta sen arvioidaan olevan vaikeasti valvottavissa ja johtavan piilokäyttöön. 

Valvonnan ja seuraamusten osalta henkilöstö korostaa tarvetta yhtenäisille toimintatavoille, erityisesti yläkouluissa. Toivottuja käytäntöjä ovat esimerkiksi puhelimen säilyttäminen koulupäivän ajan opettajalla tai erillisessä säilytyspaikassa. Joissakin kouluissa on käytössä niin sanottu “kännykkähotelli” tai muu vastaava ratkaisu. 

Erityisoppilaiden kohdalla mobiililaitteita käytetään ajoittain kommunikoinnin tai oppimisen apuvälineinä. Myös älykellojen ja kellopuhelinten käyttöön toivotaan selkeyttä: useimpien mielestä ne voivat olla ranteessa koulutilassa, mutta eivät aktiivisessa käytössä oppituntien aikana. 

Monissa vastauksissa nostetaan esiin mobiililaitteiden pedagoginen käyttö, kuten Wilman, Teamsin ja muiden sovellusten hyödyntäminen. Ehdotuksissa esitetään, että laitteita voisi käyttää niille varatussa erillisessä tilassa. Osa henkilöstöstä tuo esiin huolen siitä, että kodin ja koulun välinen viestintä vaikeutuu, jos puhelimen käyttö kielletään kokonaan. 

Sääntöjen vaikutuksia koulun arkeen pidetään pääosin myönteisinä. Oppituntien työrauha on parantunut ja oppilaiden välinen vuorovaikutus lisääntynyt. Toisaalta valvonta koetaan ajoittain kuormittavaksi ja aiheuttavan ristiriitatilanteita oppilaiden kanssa. 

Kehittämisehdotuksissa toivotaan selkeämpiä ja yhtenäisempiä ohjeita sekä koko kaupunkia koskevaa linjausta. Henkilöstö ehdottaa myös, että puhelimille olisi selkeä säilytyspaikka koulupäivän ajaksi ja että mahdolliset muutokset sääntöihin toteutettaisiin lukuvuoden alusta, ei kesken vuoden. 

Henkilöstö pitää nykyistä mallia – kielto sisätiloissa ja sallittu käyttö ulkovälitunneilla – toimivana ja tasapainoisena ratkaisuna. Täyskieltoa pidetään vaikeasti toteutettavana. Keskeisiksi kehittämiskohteiksi nousevat valvonnan ja seuraamusten yhdenmukaistaminen, erityistilanteiden huomioiminen sekä koko kaupunkia koskevien linjausten selkeyttäminen. 

Perusopetuksen rehtoreiden näkemys järjestyssääntöjen päivittämisestä 

Perusopetuksen rehtoreiden näkemyksiä järjestyssääntöjen toimivuudesta ja mahdollisista muutostarpeista on käsitelty 6.11.2025 pidetyssä rehtorikokouksessa. Rehtorit ovat katsoneet, että nykyinen järjestyssääntö on ollut toimiva, eikä siihen ole tarpeen tehdä tiukennuksia. Mikäli mobiililaitteiden käyttö kiellettäisiin 1.1.2026 alkaen koulupäivän aikana myös välituntisin vuosiluokkien 7–9 oppilailta, rehtorit ovat arvioineet, että esimerkiksi oppilaiden luvattomat poistumiset koulualueelta saattaisivat lisääntyä. Lisäksi rehtorit ovat tuoneet esiin, että perusopetuksen kouluissa otetaan käyttöön lähivuosina DigiOne-järjestelmä, jonka tarkoituksenmukainen hyödyntäminen edellyttää, että mobiililaitteiden käyttö on tietyissä tilanteissa koulupäivän aikana mahdollista. 

Jyväskylän nuorisovaltuuston näkemys järjestyssääntöjen päivittämisestä 

Jyväskylän nuorisovaltuusto on käsitellyt mobiililaitteiden käyttöä koskevia järjestyssääntöjä 11.11.2025 pidetyssä kokouksessaan. Nuorisovaltuusto on todennut, että nykyinen käytäntö, jonka mukaan puhelimia ei saa käyttää oppitunneilla, on pääosin toiminut hyvin. Haasteena on kuitenkin nähty, että sääntöjen noudattaminen ja valvonta eivät toteudu kaikissa kouluissa tasapuolisesti. Nuoret ovat korostaneet yhteisten ja yhdenmukaisten sääntöjen merkitystä, joita myös kaikki koulun aikuiset noudattavat johdonmukaisesti. 

Nuorisovaltuusto ei ole kannattanut puhelinten täydellistä käyttökieltoa koulupäivän aikana. Sen sijaan on esitetty, että kouluissa voisi harkita niin sanottua hybridimallia, jossa määriteltäisiin selkeästi, missä tilanteissa ja tiloissa puhelimen käyttö on sallittua esimerkiksi yhteydenpidon tai ajankohtaisten tiedotteiden seuraamisen vuoksi. 

Alakoulujen puhelinkieltoa on pidetty perusteltuna, mutta yläkouluissa nuorten on katsottu olevan valmiimpia kantamaan vastuuta omasta toiminnastaan ja sääntöjen noudattamisesta. Nuorisovaltuusto on painottanut, että vastuuta ja vapauksia tulee lisätä iän ja kypsyyden myötä. 

Lisäksi nuorisovaltuusto on tuonut esiin huolen siitä, että sosiaalinen media ja puhelimen käyttö vievät osin liikaa huomiota välitunneilla, ja on korostanut yhteisöllisyyden ja yhdessä tekemisen merkitystä. Nuorten mukaan koulun arjessa tulisi löytää tasapaino digitaalisten välineiden hyödyntämisen ja kasvokkain tapahtuvan vuorovaikutuksen välillä. 

Nuorisovaltuusto on katsonut, että nykyiset järjestyssäännöt ovat pääosin toimivat, mutta niiden soveltamisen ja valvonnan tulisi olla yhdenmukaista kaikissa kouluissa. Nuoret eivät kannata puhelinten käytön täyskieltoa, vaan toivovat yhdessä laadittuja ja johdonmukaisesti toteutettuja pelisääntöjä, jotka tukevat vastuullista ja tasapainoista puhelimen käyttöä koulupäivän aikana. 

Työryhmän ehdotus mobiililaitteiden käytöstä 

Työryhmä ehdottaa valmistelutyön perusteella, että Jyväskylän kaupungin sivistyslautakunnan 18.6.2025 hyväksymät peruskoulujen yhteiset järjestyssäännöt pidetään pääosin ennallaan. Ainoana sisällöllisenä muutoksena työryhmä esittää, että vuosiluokkien 7–9 osalta lautakunnan päätöksen jälkeen palvelujohtajan tekemä linjaus mobiililaitteiden käytöstä ulkovälitunneilla sisällytetään viralliseen järjestyssääntöön. Lisäksi aiemmassa järjestyssäännössä käytetty termi ”äänettömässä tilassa” korvataan termillä ”häiriöttömässä tilassa”, jotta sääntö vastaa paremmin sääntöjen tarkoitusta ja koulutyön arkea.    

Työryhmän ehdotus Jyväskylän kaupungin peruskoulujen yhteisiksi järjestyssäännöiksi:  

”Perusopetuslain 29 § mukaisesti oppilas ei saa käyttää puhelinta tai muuta mobiililaitetta oppitunnin aikana, paitsi opettajan luvalla oppimistarkoitukseen tai rehtorin tai opettajan luvalla henkilökohtaiseen terveydenhoitoon taikka perusopetuslain 31 §:ssä tarkoitettuna apuvälineenä.  

Oppituntien ulkopuolisina aikoina noudatetaan lisäksi seuraavia määräyksiä: 

·    Vuosiluokat 1.–6: Mobiililaitteiden käyttö on koulupäivän aikana kielletty. Laitteet on säilytettävä repussa tai muussa säilytyspaikassa siten, etteivät ne ole näkyvillä ja ovat häiriöttömässä tilassa koko koulupäivän ajan.   

·    Vuosiluokat 7.–9: Mobiililaitteiden käyttö on kielletty ruokailun aikana, koulun yhteisissä tilaisuuksissa sekä koulun järjestämillä retkillä. Oppilaat voivat käyttää mobiililaitteita välituntien aikana ainoastaan ulkotiloissa. Koulurakennuksen sisätiloissa mobiililaitteiden käyttö on kielletty välituntien aikana. Kiellon ollessa voimassa laitteet on säilytettävä repussa tai muussa säilytyspaikassa siten, etteivät ne ole näkyvillä ja ovat häiriöttömässä tilassa.”    

Kaupungin koulujen yhteisiä järjestyssääntöjä täydennetään koulukohtaisilla toimintaohjeilla. Näissä toimintaohjeissa tulee tarkentaa esimerkiksi mobiililaitteiden säilyttämistä koulupäivän aikana sekä huomioida oppilaiden mahdollisuus tarvittaessa hyödyntää välipalamyyntiin tarkoitettua mobiilisovellusta. 

Työryhmä korostaa, että toimintaohjeiden laadinta ja käsittely tulee toteuttaa vuorovaikutuksessa koko kouluyhteisön kanssa, erityisesti oppilaita osallistaen. Oppilaiden aktiivinen osallistuminen sääntöjen tarkentamiseen vahvistaa kokemusta osallisuudesta ja oikeudenmukaisuudesta, lisää sitoutumista yhteisiin pelisääntöihin ja tukee koulun myönteistä toimintakulttuuria.   

Toimivalta asiassa: 

Sivistyslautakunnan tehtäväalueen toimintasäännön 3§ mukaan sivistyslautakunta päättää koulujen järjestyssäännöistä. 

Ehdotus

Esittelijä

  • Eino Leisimo, toimialajohtaja, eino.leisimo@jyvaskyla.fi

Sivistyslautakunta hyväksyy Jyväskylän kaupungin perusopetuksen järjestyssääntöjen päivittämisen työryhmän ehdotuksen mukaiseksi. Järjestyssääntömuutos astuu voimaan 1.1.2026 alkaen. 

Päätös

Sivistyslautakunta päätti, että mobiililaitteet kielletään täysin koulupäivien aikana perusopetuksen 7.-9. luokilta myös välituntien osalta 1.1.2026 alkaen. Kielto ei koske perusopetuslain 29 ja 31 §:ien mukaista lainmukaista mobiililaitteen käyttöä. Muilta osin sivistyslautakunta hyväksyy Jyväskylän kaupungin perusopetuksen järjestyssäännöt. 

 

Jukka Hämäläinen poistui tämän asian käsittelyn aikana ennen päätöksentekoa.

Kokouskäsittely

Keskustelun jälkeen Anna Nurmi ehdotti muun muassa Hanna Jämsän kannattamana, seuraavaa:

Mobiililaitteet kielletään täysin koulupäivien aikana perusopetuksen 7.-9. luokilta myös välituntien osalta 1.1.2026 alkaen. Kielto ei koske perusopetuslain 29 ja 31 §:ien mukaista lainmukaista mobiililaitteen käyttöä. Muilta osin sivistyslautakunta hyväksyy Jyväskylän kaupungin perusopetuksen järjestyssäännöt.

Koska oli tehty toimialajohtajan ehdotuksesta poikkeava kannatettu muutosehdotus, puheenjohtaja totesi, että asiasta on äänestettävä. Hän esitti, että toimialajohtajan ehdotuksen kannattajat äänestävät JAA ja Anna Nurmen ehdotuksen kannattajat äänestävät EI. Edelleen puheenjohtaja ehdotti,​ että äänestys toteutetaan sähköisesti asianhallintajärjestelmässä. Äänestysmenettely hyväksyttiin. Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi,​ että Nurmen muutosehdotus tuli sivistyslautakunnan päätökseksi äänin 5-6.

Äänestystulokset

  • Kyllä 5 kpl 45%

    Linda Pippuri, Sonya Sahradyan, Jasmine Repo, Rosa Heikkinen, Markku Lahti

  • Ei 6 kpl 55%

    Anne Kovanen, Hanna Jämsä, Anna-Maria Nurmi, Nico Holmberg, Martti Lehto, Juha Hyötyläinen


Muutoksenhaku

 

Päätökseen voi hakea muutosta oikaisuvaatimuksella.

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

- asianosainen eli se, johon päätös on kohdistettu tai se, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa sekä
- kunnan jäsen.

Kuntien yhteisen toimielimen päätökseen saa oikaisuvaatimuksen tehdä myös sopimukseen osallinen kunta ja sen jäsen.

Oikaisuvaatimuksen maksu

Oikaisuvaatimuskäsittely on maksutonta.

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on jätettävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä tai erilliseen tiedoksiantotodistukseen merkittynä aikana. Mikäli päätös on annettu tiedoksi asianosaiselle sähköisenä viestinä hänen suostumuksellaan, katsotaan asiakirja annetun tiedoksi kolmantena päivänä viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä.

Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi Jyväskylän kaupungin verkkosivuille. Oikaisuvaatimusaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää ei lueta määräaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen toimittaa ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä.

Oikaisuvaatimuksen muoto, sisältö ja liitteet

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

- päätös, johon haetaan muutosta
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
- muutosvaatimuksen perusteet.

Oikaisuvaatimukseen on liitettävä asiakirjat, joihin sen tekijä vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

Kirjelmässä on mainittava oikaisuvaatimuksen tekijän nimi, asuinkunta ja postiosoite sekä puhelinnumero, johon asiaa koskevat ilmoitukset voidaan toimittaa.

 

 

 

Oikaisuvaatimuksen toimittaminen viranomaiselle

Oikaisuvaatimus on muutoksenhakijan tai hänen valtuuttamansa asiamiehen toimitettava Jyväskylän kaupungin kirjaamoon aukioloaikana ennen oikaisuvaatimusajan päättymistä. 

Oikaisuvaatimuksen voi toimittaa myös faksina tai sähköpostitse. Sähköistä asiakirjaa ei tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Sähköisen viestin (sähköpostin) katsotaan saapuneen viranomaiselle silloin, kun se on viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä siten, että viestiä voidaan käsitellä. Oikaisuvaatimus lähetetään aina lähettäjän omalla vastuulla. Jyväskylän kaupunki ei vastaa sähköpostilla lähetetyn oikaisuvaatimuksen tietoturvallisuudesta.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti päätöksen tehneelle toimielimelle tai viranhaltijapäätöksen osalta toimielimelle, jonka alaisuudessa viranhaltija toimii.

Jyväskylän kaupunki
PL 193
Vapaudenkatu 32 (käyntiosoite)
40101 Jyväskylä
kirjaamo@jyvaskyla.fi
Puhelin: 014 569 0888
Aukioloaika: klo 8.00–15.00

Päätös on lainvoimainen oikaisuvaatimusajan jälkeen, ellei siihen ole haettu muutosta eikä sitä ole otettu ylemmän toimielimen käsiteltäväksi.