Perustelut
Jyväskylän kaupungin taloudellinen tilanne
Jyväskylän kaupungin talous toteutui jo viidettä vuotta peräkkäin ylijäämäisenä. Vuoteen 2023 asti ylijäämäisen tuloksen taustalla on ollut pääosin kertaluonteisten erien vaikutus. Vuoden 2023 talousarvion valmistelun yhteydessä käynnistettiin talouden tasapainottamistyö, jonka pohjalta vuoden 2024 talousarvioon asetettiin yhteensä 40,8 miljoonan euron edestä taloutta tasapainottavia konkreettisia ja pysyviä toimenpiteitä. Toimenpiteistä 19,3 miljoonaa euroa oli käyttötalouden sopeutusta, 16,9 miljoonaa euroa veronkorotuksen 0,64 %-yksikön vaikutusta sekä 4,6 miljoonaa euroa osinko- ja korkotuottojen korotusta. Tilinpäätöslukujen perusteella arvioituna tasapainottamiselle asetetut tavoitteet toteutuivat vuoden 2024 aikana verrattain hyvin ja tehtyjen sopeutustoimen myötä kaupungin tulos kääntyi talousarviossa ennakoitua merkittävästi paremmaksi. Vuoden 2024 tilikauden tulos oli 6,2 miljoonaa euroa ylijäämäinen ja kaupungin ylijäämäkertymä vuoden lopussa oli 117,9 miljoonaa euroa.
Vuoden 2024 tilinpäätös ei sisältänyt edellisten vuosien kaltaisia merkittäviä tulosta parantavia kertaluonteisia eriä. Tiukkojen sopeutustoimien myötä kaupungin käyttötalouden toimintakate toteutui 5,6 miljoonaa euroa alkuperäistä talousarviota parempana. Edellisestä vuodesta toimintakate parani 12,8 miljoonaa euroa.
Kaupungin talouden liikkumavara on edelleen todella pieni yhä käynnissä olevien sopeutusten takia. Vuoden 2024 onnistunut kaupungin talouden sopeutus luo kuitenkin luottamusta ja perustaa kestävän talouden rakentamiselle ja siirtymiselle sopeutuksesta talouden vakauttamiseen.
Jyväskylän kaupungin talousarviokehys 2026
Talousarviokehystä vuodelle 2026 on valmisteltu vuoden 2024 tilinpäätöksen, kevään 2025 talousraportointitietojen sekä vuotta 2026 koskevien talousennusteiden pohjalta. Vuoden 2024 ennakoitua paremmasta talouden toteumasta ja viime vuosina tehdyistä merkittävistä sopeutustoimista huolimatta kaupungin talouden pysyvissä tuloissa ja menoissa on edelleen epätasapainoa. Alijäämäisen kehityksen taustalla on ollut kunnallis- ja yhteisöverotilitysten väheneminen, valtionosuuksien leikkaaminen ja siirtäminen hyvinvointialueuudistuksen myötä sekä kustannustason nousu mm. kunta- ja hyvinvointialan palkkaratkaisun ja nopean inflaation vuoksi. Lisäksi yleistä epävarmuutta tuovat edelleen geopoliittiset uhat ja kauppapoliittiset jännitteet sekä niiden vaikutukset talouteen sekä myös koko julkisen talouden alijäämä, jonka tasapainottamiseksi maan hallitus on linjannut toimenpiteitä, joilla tulee olemaan vaikutusta myös kuntien tehtäviin ja valtionosuuksiin.
Vuoden 2026 talousarvion kehyksen pohjana on kuluvan vuoden muutettu talousarvio. Sopeutustavoitteineen käyttötalouden kehys vuodelle 2026 on tiukka. Toimialojen esittämistä yhteensä noin 19 miljoonan euron lisäkehystarpeista kehyksessä on huomioitu noin 11 miljoonaa euroa. Lähtökohtaisesti kehystarpeina on hyväksytty vain lainsäädäntöön perustuvat vaatimukset sekä kaupungin sopimuksiin ja sitoumuksiin perustuvat hinnoittelumuutokset.
Talousarvioprosessi
Talousarvion 2026 kehyksen antamisen jälkeen käynnistyy lautakuntien ja Tilapalvelu-liikelaitoksen johtokunnan työ talousarvioesitysten valmistelemiseksi. Lautakunnat ja Tilapalvelu-liikelaitoksen johtokunta antavat omat talousarviokehykseen perustuvat talousarvioesityksensä 12.9.2025 mennessä. Kaupunginjohtajan talousarvioesitys esitellään kaupunginhallituksessa ja julkaistaan 20.10.2025.
Kaupunginvaltuusto käy lähetekeskustelun talousarvioesityksestä 3.11.2025 ja päättää samalla veroprosentit vuodelle 2026. Kaupunginhallitus käsittelee talousarvioesitystä seminaarissaan 6.-7.11.2025 ja talousarvio hyväksytään kaupunginvaltuuston kokouksessa 24.11.2025. Lautakunnat ja Tilapalvelu-liikelaitoksen johtokunta vahvistavat oman tehtäväalueensa käyttösuunnitelmat joulukuussa 2025 talousarvion hyväksymisen jälkeen.
Perustelut
Hallintosäännön 63 §:n mukaan kaupunginhallitus hyväksyy talouden suunnittelukehykset ja talousarvion laadintaohjeet, jonka mukaisesti toimielimet laativat talousarvioehdotuksensa. Talousarviokehys vuodelle 2026 on valmisteltu vuoden 2024 tilinpäätöksen, kevään 2025 talousraportointitietojen sekä vuotta 2026 koskevien talousennusteiden pohjalta. Talousarviokehyksen asettaminen käynnistää kaupungin talousarvion 2026 ja taloussuunnitelman 2027–2028 laatimisen.
Nostoja toimialajohtajan talousarvioesityksestä
Kulttuuri- ja liikuntalautakunnan alaiseen Kulttuuri- ja liikuntapalvelujen määrärahaan talousarviokehykseen sisältyy kehysmuutoksia 286 200 euroa (toimintakate): kulttuurihankkeiden omarahoitusosuuksien huomioiminen (30 000 euroa), kirjastoaineiston hankintamäärärahan lisäys (30 000 euroa), museoiden näyttely- ja tapahtumaresurssin varmistaminen (12 000 euroa), Sinfonian teknisen tuotantoresurssin lisäys (45 000 euroa), teatterin tuotantoresurssin lisäys ja muuttoon sekä toiminnan suunnitteluun liittyvät lisäykset (53 000 euroa), liikuntapaikkojen turvallisuuteen liittyvät resurssilisäykset (106 300 euroa) sekä liikuntapalvelujen tapahtumatuotantoon tarvittavat lisäykset (100 000 euroa). Tarpeiden kattamiseksi on jouduttu tekemään tulotavoitteen korotusta kansalaisopiston kurssimaksuissa (10 000 euroa) sekä liikuntapalvelujen myyntituloihin (80 000 euroa). Mahdolliset muut lisätarpeet tullaan kattamaan määrärahan sisäisillä kohdennuksilla.
Vuoden 2026 talousarviokehyksessä toimialoille on kohdennettu laskennallinen varaus kattamaan sekä vuoden 2025 että vuoden 2026 henkilöstömenojen yleiskorotusten osuuksia ja henkilösivukulujen muutoksia. Kulttuuri- ja liikuntapalvelujen osalta talousarviokehyksen mukainen henkilöstömenovarauksen vaikutus on 811 100 euroa ja toimialajohtajan talousarvioesitystä varten varaus on jaettu yksikkökohtaisesti. Konsernihallinnon määrärahaan keskitetyksi palkkavaraukseksi on jätetty varaus kunta-alan yleisen virka- ja työehtosopimuksen mukaisista vuoden 2025 ja 2026 järjestelyvaraeristä ja kehittämisohjelman mukaisista vaikutuksista. Vuoden 2025 kehittämisohjelman mukaiset palkkaperinnöt vuodelle 2026 kohdennetaan toimialoille syksyn 2025 talousarviomuutosten yhteydessä, kun erien jakoperusteet ovat selvillä. Vastaavasti vuotta 2026 koskevat varaukset (järjestelyerä, kehittämisohjelma) kohdennetaan toimialojen määrärahoille vuoden 2026 talous-arviomuutosten yhteydessä jakoperusteiden selvittyä.
Toimialajohtajan talousarvioesityksessä on huomioitu lisäksi teknisinä muutoksina kaupungin sisäiset sopimusveloitukset (tilapalvelujen sisäiset vuokrat ja siivous, tietohallinnon sisäinen veloitus) sekä kuntien työnantajaperusteinen eläkemenojen tasausmaksu. Kulttuuri- ja liikuntapalvelujen osalta tekniset muutokset ovat yhteensä 874 200 euroa toimintamenoja kasvattaen. Olennaisimmat muutokset toteutuvat tilapalvelujen sisäisissä vuokrissa peruskorjatun teatteritalon, Aalto-museon ja Keski-Suomen museon sekä Jyväskylän jäähallin vuokrajärjestelyjen vuoksi, sekä tietohallinnon sisäisten veloitusten suuruudessa.
Toimialajohtajan talousarvioesityksen mukainen toimintakate Kulttuuri- ja liikuntapalvelujen osalta on 50 188 400 euroa.
Irtaimen käyttöomaisuuden investointisuunnitelmalle sisältyy hankintoja 6,582 miljoonalla eurolla. Pitkävaikutteisia menoja suunnitellaan hankittavaksi 60 000 eurolla Jyväskylän lyseon museon perusnäyttelyn perustamiseksi. Urheilu- ja retkeilyalueiden hankintoja investointisuunnitelmaan sisältyy 5,53 miljoonalla eurolla, joista merkittävimpiä ovat Huhtasuon liikuntapuiston nurmialueen parannus, Vaajakosken liikuntapuiston peruskorjaus sekä Länsi-Palokan liikuntapuiston tekonurmen hankinta. Tarkempi investointisuunnitelma investointikohteittain löytyy liitteenä.
Ehdotus
Esittelijä
-
Eino Leisimo, toimialajohtaja, eino.leisimo@jyvaskyla.fi
Kulttuuri- ja liikuntalautakunta esittää kaupunginhallitukselle liitteiden mukaisen talousarvioesityksen, irtaimen käyttöomaisuuden, pitkävaikutteisten menojen ja urheilu- ja retkeilyalueiden investoinnit sekä henkilöstösuunnitelman vuodelle 2026.
Päätös
Päätösehdotus hyväksyttiin.