Perustelut
Tausta
Kaupunkirakennelautakunta hyväksyi päätöksellään 6.5.2025 § 102 Kilpisenkadun katusuunnitelman muutoksen välillä Vapaudenkatu-Hannikaisenkatu.
Aiemmin Hämeenlinnan hallinto-oikeus oli kumonnut 12.12.2024 (2564/2024) kaupunkirakennelautakunnan päätöksen 3.5.2023 § 100 hallintokorttelin alueen katujen Gummeruksenkatu, Hannikaisenkatu, Kilpisenkatu ja Vapaudenkatu katusuunnitelmien muuttamisesta väliä Vapaudenkatu-Hannikaisenkatu koskevalta osalta. Hallinto-oikeuden päätöksen perusteena oli katujärjestelyjen ulottaminen kaavarajan yli, RKY-alueella sijaitsevalle istutettavalle alueen osalle.
Uudessa katusuunnitelmassa Kilpisenkatua on muutettu niin, että asemakaavan mukainen istutettava alueen osa Tietotalon ja kaupunginteatterin kohdalla on säilytetty nykyisellään mahdollisimman laajasti, huomioiden kulkuyhteys Reimarin huoltoajoon. Suunnitelman tavoitteena on parantaa liikenneturvallisuutta, edistää pyöräilyä sekä mahdollistaa sujuvat kulkuyhteydet kadun varren toimintoihin.
Kilpisenkatu on suunniteltu pyöräkaduksi, kuten hyväksytty katusuunnitelma Kauppakadun ja Vapaudenkadun välillä. Pyöräkadulla muut ajoneuvot antavat pyöräilijöille esteettömän kulun ja sovittavat nopeutensa pyöräilijän tahtiin. Kilpisenkadulla on voimassa 30 km/h nopeusrajoitus. Vapaudenkadun ja Hannikaisenkadun välillä kadulle on suunniteltu kadunvarsipysäköintiä 12 autopaikkaa nykytilan kaltaisesti.
Valitus Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle
Asunto-osakeyhtiö Kilpikoto (myöhemmin valittaja) on valittanut kaupunkirakennelautakunnan päätöksestä Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen.
Valittaja vaatii, että päätös katusuunnitelmasta on kumottava, koska se ei sopeudu MRL:n 85 §:n mukaisesti asemakaavan mukaiseen ympäristöönsä, eikä täytä toimivuuden, turvallisuuden ja viihtyisyyden vaatimuksia.
Valittajan mukaan päivitetty katusuunnitelma poikkeaa Hämeenlinnan hallinto-oikeuden aiemmin 12.12.2024 (päätös 2564/2024, Dnro 1213/03.04.04.04.16/2023) kumoamasta päätöksestä vain hiukan. Uudessa, nyt valituksen kohteena olevassa katusuunnitelmaselostuksessa todetaan, että "Hallinto-oikeuden päätöksen perusteena oli katujärjestelyjen ulottaminen kaavarajan yli, RKY-alueella sijaitsevalle istutettavalle alueen osalle. Kilpisenkadun katusuunnitelmaa on nyt päivitetty niin, että asemakaavan mukainen istutettava alueen osa Tietotalon ja kaupunginteatterin kohdalla on säilytetty nykyisellään mahdollisemman laajasti, huomioiden kulkuyhteys Reimarin huoltoajoon." Valittajan mielestä katusuunnitelma ei tältä osin edelleenkään sopeudu asemakaavan mukaiseen ympäristöönsä.
Hämeenlinna hallinto-oikeus katsoo alkuperäisen katusuunnitelman olevan lainvastainen siksi, että se ei sopeudu asemakaavan mukaiseen ympäristöönsä. Päätöksessä (12.12.2024, 2564/2024) todetaan, että "Kun kaupunkirakennelautakunnan päätös on edellä mainituin perustein kumottava valituksessa vaadituilta osin, hallinto-oikeus ei lausu muista päätöksen lainvastaisuutta koskevista valitusperusteista." Muut valitusperusteet koskivat katusuunnitelman toimivuuden, turvallisuuden ja viihtyisyyden vaatimuksia. Näihin valitusperusteisiin uudessa päätöksessä ei puututa mitenkään. Valittaja pyytää hallinto-oikeutta arvioimaan myös nämä valitusperusteet.
Lausunto
Valitus tulee hylätä. Katusuunnitelman muutos 6.5.2025 ei ole asemakaavan tai maankäyttö- ja rakennuslain vastainen. Se sopeutuu asemakaavan mukaiseen ympäristöönsä ja täyttää toimivuuden, turvallisuuden ja viihtyisyyden vaatimukset.
Katualueilla on voimassa olevat asemakaavat, joiden puitteissa niitä koskevat katusuunnitelmat päätetään. Kilpisenkadun liikennejärjestelyt perustuvat voimassa olevaan katualueen asemakaavaan, johon on lainvoimainen poikkeamislupa katualueella osittain sijaitsevaa huoltoajoluiskaa varten. Poikkeamislupaprosessi on toteutettu maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla ja siihen on sisältynyt asianosaisten kuuleminen. Luiskalle on tämän jälkeen myönnetty rakennuslupa, joka on lainvoimainen. Katusuunnitelma välillä Hannikaisenkatu–Vapaudenkatu on mainitun lainvoimaisen poikkeamisluvan mukainen.
Kilpisenkatuun rajoittuva Hallintokortteli on asemakaavassa merkitty yleisten rakennusten korttelialueeksi, jolle saa rakentaa liike- ja toimistotilaa 20 prosenttia rakennusoikeudesta. Kyseistä aluetta ei ole kaavoitettu viheralueeksi niin kuin valituksessa esitetään. Hallintokorttelin asemakaavamääräykset sallivat muun muassa maanalaisen autopaikoituksen järjestämisen korttelin alueella (kaavamääräys mav: Maanalainen tila, jolle saa sijoittaa väestönsuojia, auton säilytyspaikkoja, irtaimistovarastoja sekä teknisiä tiloja.), näin ollen korttelin alueelle osittain sijoittuva huoltoajoluiskan osa on asemakaavan mukainen.
Katusuunnitelman yhteydessä on myönnetty vähäinen poikkeama hallintokorttelin tontin asemakaavamääräyksestä, joka koskee kaavassa olevaa istutusaluetta ja puuriviä. Poikkeamisella ei ole vähäistä suurempaa vaikutusta ympäristöön eikä se vaikeuta kaavan tavoitteiden toteuttamista. Lähiaikoina tullaan käynnistämään asemakaavan muutos, jossa on tarkoituksena päivittää kaava vastaamaan alueen nykytilannetta.
Kilpisenkadun katualueeseen rajoittuvan korttelin osalla on myös voimassa oleva kulttuurihistoriallisesti arvokkaan, Alvar Aallon suunnitteleman teatteritalon peruskorjausta koskeva rakennuslupa (2024-302), jonka lainvoimaisissa rakennuslupapiirustuksissa ei ole esitetty teatteritalon seinän ja Kilpisenkadun katualueen väliselle alueelle istutuksia eikä puuriviä. Rakennusluvan yhteydessä on kuultu mm. Alvar Aalto -säätiötä ja museovirastoa.
Katusuunnitelmassa on huomioitu tonttien liittymät, kadun varren pysäköinti, huoltoliikenne sekä luotu edellytyksiä liikenneratkaisujen osalta siten, että ne kaavan mukaisen katualueiden käytön mukaisina mahdollistavat eri liikennemuodoille sujuvat väylät ja siten parantavat osaltaan liikenneturvallisuutta ja elinympäristön viihtyisyyttä. Kilpisenkatu on ainut keskustan läpäisevä kaksisuuntainen katu ja pyöräilyn pääreitti. Suunnitelmassa olevat laadukkaat materiaalivalinnat ottavat huomioon alueen laatuvaatimukset sekä rky-alueen.
Katusuunnitelma ei myöskään ympäristövaikutuksiltaan olennaisesti poikkea asemakaavaa laadittaessa arvioiduista katualueen käyttämisestä aiheutuvista vaikutuksista, katusuunnitelman mukaisen kadun on katsottava pohjautuvan riittävällä tavalla asemakaavaan. Katusuunnitelman mukainen ratkaisu soveltuu asemakaavojen mukaiseen ympäristöönsä, eikä se vaikeuta kaavan tavoitteiden saavuttamista tai aiheuta haittaa kaavoitukselle ja alueiden käytön muulle järjestämiselle.
Kaavassa osoitetulle, kiinteistöllä 179-1-3-8 sijaitsevalle istutettavalle alueen osalle on katusuunnitelmassa esitetty nykyinen jalkakäytävä, joka palvelee pääasiassa kiinteistön toimintoja. Suunniteltu jalkakäytävä ei voi olla kapeampi koneellisen talvikunnossapidon vuoksi. Hannikaisenkadun risteyksessä pyöräkaista oikoo hieman kaavarajan yli risteysjärjestelyjen turvallisuuden ja sujuvuuden vuoksi. Kyseisessä kohdassa sijaitsee nykyäänkin jalkakäytävä ja katusuunnitelman myötä poistuva portaali.
Valittaja on muistutuksessaan todennut viihtyisyyden kannalta suurimmaksi ongelmaksi huoltoajon odotustilan Kilpisenkadulla. Huoltoajon odotustilan sijoittuminen huoltoluiskan edustalle helpottaa huomattavasti huoltoajon liikenteenohjausta ja tekee järjestelystä sujuvamman. Odotustilalla pyritään estämään mahdollisia huoltoajon aiheuttamia häiriöitä ruuhkatilanteessa. Huoltoajon odotustilalle on tutkittu vaihtoehtoisia sijainteja, mutta Kilpisenkatu on todettu ainoaksi toimivaksi.
Huoltoajon odotustila on sijoitettu katualueelle, kadun lounaispuolelle, asutusta vastakkaiselle puolelle mahdollisten haittojen minimoimiseksi ja viihtyisyyden parantamiseksi. Istutuksia on säilytetty mahdollisimman paljon (liite). Istutuksia jouduttaisiin joka tapauksessa poistamaan lainvoimaisen huoltoajoluiskan sisäänajon vuoksi, vaikka huoltoajon odotustila sijoitettaisiin kadun koillispuolelle. Tällöin myös asukkaiden toivomia pysäköintipaikkoja jouduttaisiin poistamaan.
Asukkaat ovat jo luonnosvaiheessa vastustaneet jyrkästi odotustilan sijoittamista kadun koillispuolelle, asuinkiinteistön edustalle sekä pysäköintipaikkojen vähenemistä (yleisötilaisuus 25.10.2022). Valittaja on muistutuksessaan todennut, että heillä ei ole ratkaisuehdotusta, miten hankkeesta voisi saada asukkaiden kannalta siedettävän.
Muistutuksessa kommentoitu huollon varausjärjestelmä ja aikataulutus ei ole katusuunnitelma-asia eikä huoltoajoluiskalle tai kiinteistölle ajoon voida asettaa aikataulurajoituksia.
Kilpisenkadun katusuunnittelun yhteydessä on tehty aikaisempien tarkastelujen pohjalta runsaasti liikenneturvallisuutta parantavia suunnitteluratkaisuja. Kilpisenkadun nopeusrajoitus on laskettu 40 kilometristä tunnista 30 kilometriin tunnissa.
Pyöräliikenteen turvallisuutta on parannettu huomattavasti muuttamalla Kilpisenkatu suunnittelualueella pyöräkaduksi. Tieliikennelain 45 § mukaisesti: ”Ajettaessa ajoneuvolla liikennemerkillä osoitetulla pyöräkadulla on polkupyöräilijälle annettava esteetön kulku. Ajonopeus on sovitettava pyöräilyn mukaiseksi”.
Pyöräkatupoikkileikkauksen hyöty näkyy varsinkin huoltoajoluiskasta poistuvan ajoneuvon ja pyörän risteämisessä pyöräkadulla verrattuna pyöräkaistaan. Polkupyörän ajolinja on pyöräkadulla ajokaistalla, kauempana huoltoluiskan aidasta, parantaen pyöräilijän havaittavuutta huoltoliikenteen risteämisalueella.
Huoltoajoluiskan ja ajoradan väliin on suunniteltu yli metrin mittaista kivetystä ohjaamaan pyöräilijä keskemmälle ajorataa parantaen ennestään pyöräilijän havaittavuutta. Arkkitehtisuunnitelmassa on huomioitu suojakaiteen muotoilussa ja rakenteissa liikenneturvallisuus ja näkemäalueet. Pystysuorien kaideosien väli on 90 mm, mahdollistaen huoltoajoluiskasta poistuvan ajoneuvonkuljettajan havaitsevan Kilpisenkadun muun liikenteen mahdollisimman hyvin.
Huoltoajoluiskan odotustilaan saapuvan ajoneuvon ja pyöräliikenteen kohtaamisen kanssa ei ole havaittu merkittäviä liikenneturvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä. Liikennejärjestelyitä voi verrata normaaliin risteysjärjestelyyn, jossa kääntyvä ajoneuvo väistää muuta liikennettä.
Jyväskylän kaupungin liikennemäärätiedon mukaan vuonna 2016 Kilpisenkadulla Vapauden- ja Hannikaisenkadun välisellä osuudella on ollut keskimäärin 3840 ajoneuvoa vuorokaudessa. Lisääntynyt huoltoajoneuvoliikenne Kilpisenkadulla ei vaikuta oleellisesti kadun liikennemäärin ja liikennemelutuotoksiin. Nopeusrajoituksen alentamisen on arvioitu vähentävän Kilpisenkadulla liikenteestä aiheutuvaa melua.