Kaupunkirakennelautakunta, kokous 12.8.2025

§ 140 Autovahinkoa koskeva oikaisuvaatimus

JyväskyläDno-2025-2115

Valmistelija

  • Timo Lampinen, juristi, timo.lampinen@jyvaskyla.fi

Perustelut

A kertoi autonsa oikeanpuoleisen etujousen katkenneen 19.4.2025 Hannikaisenkadun Rantaväylän puoleisessa päässä lähellä rautatien alikulkua. Hänen käsityksensä mukaan sadevesiviemärin ritilä nousi ylöspäin auton painosta ja aiheutti pyörän putoamisen viemärin aukkoon. A vaati Jyväskylän kaupunkia korvaamaan auton korjauskustannukset, jotka ovat korjaamon laskun mukaan 169 euroa.

Kadun ylittävän hulevesikourun ritilät on valettu betonista. Elementit ovat 120 cm pitkiä, 39 cm leveitä ja 18 cm paksuja. Koska elementin korkeus on 18 cm, se ei voi nousta urastaan muuten kuin suoraan ylöspäin nostamalla. Koska ei voitu pitää mahdollisena, että vahinko olisi aiheutunut ritilän siirtymisestä paikaltaan, hylkäsi katupäällikkö vahingonkorvaushakemuksen päätöksellään Dno-2025-2115.

Oikaisuvaatimus            

A on tehnyt päätöksestä seuraavan oikaisuvaatimuksen:

Tahtoisin hakea oikaisua korvaushakemukseen saamaani päätökseen siitä, ettei Jyväskylän kaupunki kokonaan tai osittain korvaa vahingon korjauskustannuksia.

Perusteena oikaisuvaatimukselle on kannanotto päätöksessä siitä, minkälaisella mekanismilla vaurio on syntynyt, josta korvaushakemus on tehty. Päätöksessä kirjoitetaan seuraavasti: "Kadun ylittävän hulevesikourun ritilät on valettu betonista. Elementit ovat 120 cm pitkiä, 39 cm leveitä ja 18 cm paksuja. Koska elementin korkeus on 18 cm, se ei voi nousta urastaan muuten kuin suoraan ylöspäin nostamalla. Tämän vuoksi ei voida pitää mahdollisena, että vahinko olisi aiheutunut ritilän siirtymisestä paikaltaan." Maallikkona minulta ei voida vaatia tietämystä siitä, miten tarkalleen vaurio ajoneuvoon on syntynyt. Esitin alkuperäisessä hakemuksessa, sekä lisätietoja kysyttäessä oman arvioni asiasta, joka ei perustu mihinkään ammattitaitoon tai erityiseen tietämykseen, vaan ainoastaan tähän yksittäiseen tapaukseen. Vaurio on joka tapauksessa syntynyt, kun kyseisen hulevesikourun yli on ajettu maltillisella tilannenopeudella noudattaen tällä tieosuudella voimassa olevia liikennesääntöjä.

Nämä seikat huomioon ottaen on kohtuutonta, että korvaushakemus hylätään edellä mainitulla syyllä. Tienpitäjä on vastuussa tien aiheuttamista vahingoista ajoneuvoille, riippumatta siitä millä mekanismilla vahingot ovat syntyneet. Tieosuuden riskiä vahingoittaa ajoneuvoja korostaa myös se, että koko osuus mainittuihin hulevesikouruihin asti päällystettiin uudelleen touko-kesäkuussa 2025, noin kuukausi tapahtuneesta vauriosta. Jyväskylän kaupungin on siis oltava ollut tietoinen tieosuuden kunnosta sekä sen mahdollisesta riskistä aiheuttaa vahinkoa ajoneuvoille.

Vastine

Suomen vahingonkorvausoikeudessa lähtökohtana on, että jokaisen on itse kärsittävä vahinko, joka häntä kohtaa. Jotta vahingon kärsinyt voisi vyöryttää vahingon toisen korvattavaksi, on siihen oltava jokin erityinen oikeusperuste. Kaupungilla tienpitäjänä ei ole kaduilla tapahtuneista ajoneuvovahingoista ankaraa eli tuottamuksesta riippumatonta vastuuta. Korvausvastuun syntymisen edellytyksenä on tuottamus, eli virhe tai laiminlyönti kadun kunnossapidossa.

Auto, jonka jousi katkesi, on 9.12.2013 käyttöön otettu Ford Focus. Autolla oli ajettu noin 185 200 km. Korjaamon laskussa on maininta ”isku ollut tosi kova oikeaan etunurkkaan”.

Vahingonkorvauksen vaatijan on näytettävä toteen ne seikat, joihin hän korvausvaateensa perustaa. Oikaisuvaatimuksen tekijä toteaa, ettei hän tiedä mekanismia, millä ajoneuvon vaurio on syntynyt. Hän ei ole myöskään osoittanut kadun ylittävässä hulevesivesikourussa olleen vikaa.

120 cm pitkät, 39 cm leveät ja 18 cm paksut betonielementit, joista hulevesi­kourun ritilä on koottu, pysyvät luotettavasti paikoillaan. Niiden siirtyminen ei voi voi olla vahingon syy. Elementeissä tai hulevesikourun rakenteissa ei ole muutenkaan todettu vikoja.

Kyseisellä katuosuudella kulkee molemmat ajosuunnat huomioiden noin 13 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Tietoon ei ole tullut, että kourua ylitettäessä olisi koskaan sattunut minkäänlaisia vahinkoja.

Jyväskylän kaupungin ei ole voitu todeta aiheuttaneen vahinkoa tuottamuksellaan.

Lainkohdat: vahingonkorvauslaki 2 luku 1
                    kuntalaki 134 §

Ehdotus

Esittelijä

  • Hannu Kantonen, toimialajohtaja, hannu.kantonen@jyvaskyla.fi

Kaupunkirakennelautakunta hylkää oikaisuvaatimuksen.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Liitteet

Oheismateriaali


Muutoksenhaku

 

Valitusviranomainen ja valitusoikeus

Päätökseen voi hakea muutosta valittamalla Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen.

Valituksen saa tehdä

- asianosainen eli se, johon päätös on kohdistettu tai se jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa sekä
- kunnan jäsen.

Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksella myös asianosainen sekä kunnan jäsen.

Muutoksenhaun maksu

Valituksen käsittelyn maksullisuudesta saa tietoja valitusviranomaiselta. Maksuista, niiden määristä ja maksuvapautuksen perusteista on säädetty tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) ja tuomioistuinmaksulain 2 §:ssä säädettyjen maksujen tarkistamisesta annetussa oikeusministeriön asetuksessa (1122/2021). 

Valitusperusteet

Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että:

- päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä,
- päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai
- päätös on muuten lainvastainen

Valitusaika

Valitus on jätettävä hallinto-oikeudelle 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Mikäli päätös on annettu tiedoksi asianosaiselle sähköisenä viestinä hänen suostumuksellaan, katsotaan asiakirja annetun tiedoksi kolmantena päivänä viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä.

Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi Jyväskylän kaupungin verkkosivuille. Valitusaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää ei lueta määräaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen toimittaa ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä.

 

 

 

Valituksen muoto, sisältö ja liitteet

Valitus on tehtävä kirjallisena.

Valituksessa on ilmoitettava

- päätös, johon haetaan muutosta
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
- perusteet, joilla muutosta vaaditaan
- valittajan nimi ja kotikunta
- postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa
- mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan
- valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Valitukseen on liitettävä

- päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
- todistus siitä minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta, sekä
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

Valitus on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituksen toimittaminen

Valitus on valittajan tai hänen valtuuttamansa asiamiehen toimitettava valitusviranomaiselle virka-aikana ennen valitusajan päättymistä. Valituksen voi toimittaa myös faksina tai sähköpostitse. Sähköistä asiakirjaa ei tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä, eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä. Sähköisen viestin (faksin ja sähköpostin) katsotaan saapuneen viranomaiselle silloin, kun se on viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä siten, että viestiä voidaan käsitellä.

Valitus lähetetään aina lähettäjän omalla vastuulla. Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet/#/.

 

 

 

 

Valitusviranomaisen yhteystiedot

Hämeenlinnan hallinto-oikeus
Raatihuoneenkatu 1
13100 HÄMEENLINNA
Puhelin: 029 56 42200 (vaihde)
Faksi: 029 56 42269
Sähköposti: hameenlinna.hao@oikeus.fi
Virka-aika: klo 8.00–16.15