Perustelut
Säädöstausta
Eduskunta on 29.4.2025 hyväksynyt lakimuutoksen, joka koskee puhelinten ja muiden mobiililaitteiden käyttöä perusopetuksen oppitunneilla. Laki astuu voimaan 1.8.2025 ja opetuksen järjestäjien tulee päivittää omat järjestyssääntönsä lakimuutoksen mukaisesti elokuun alkuun mennessä. Lakimuutoksen tavoitteena on, että puhelimen häiritsevää käyttöä rajoittavat järjestyssäännöt tuovat oppitunneille työrauhaa sekä edistävät oppilaiden oppimista ja siihen keskittymistä. Perusopetuslaki yhtenäistää puhelinten ja muiden mobiililaitteiden käytön oppituntien aikana kaikissa kouluissa. Aiemmin laissa ei ole säädetty, miten laitteita saa käyttää koulupäivän aikana.
Perusopetuslain 29 § (voimassa 1.8.2025 alkaen) mukaan opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön.
Perusopetuslain 29 §:n 4 momentin mukaan oppilas ei saa käyttää puhelinta tai muuta mobiililaitetta oppitunnin aikana lukuun ottamatta niiden käyttöä opettajan luvalla oppimistarkoitukseen taikka rehtorin tai opettajan luvalla henkilökohtaiseen terveydenhoitoon taikka 31 §:ssä tarkoitettuna apuvälineenä.
Perusopetuslain 29 §:n 5 momentin mukaan opetuksen järjestäjän tulee hyväksyä järjestyssäännöt tai antaa muut koulussa tai muussa opetuksen järjestämispaikassa sovellettavat järjestysmääräykset, joilla edistetään koulun sisäistä järjestystä, opiskelun esteetöntä sujumista sekä kouluyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Järjestyssäännöillä tai järjestysmääräyksillä tulee määrätä puhelimien ja muiden mobiililaitteiden säilytyksestä 4 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa sekä niiden käytöstä ja säilytyksestä työpäivän aikana muulloin kuin oppitunneilla.
Laki ei siis kiellä puhelinten ja mobiililaitteiden käyttöä esimerkiksi välitunneilla, ruokailussa tai muuna opetuksettomana aikana. Lain mukaan järjestyssäännöissä on kuitenkin määrättävä puhelimien ja mobiililaitteiden käytöstä koulupäivän aikana muulloin kuin oppitunneilla, jolloin lakimuutos mahdollistaa laitteiden käytön rajoittamisen tai kieltämisen. Opetushallitus on 30.4.2025 antamassaan suosituksessa kehottanut kouluja kieltämään mobiililaitteiden käytön järjestyssäännöissään kokonaan myös ruokailun aikana sekä rajoittamaan tai kieltämään käytön välituntien, siirtymien ja muun opetuksettoman ajan osalta.
Mobiililaitteella tarkoitetaan kannettavaa digitaalista laitetta, joka soveltuu tiedon tai median käsittelyyn tai langattomaan tiedonsiirtoon. Tällaisia laitteita ovat esimerkiksi matkapuhelin, tabletti, kannettava tietokone tai puettava laite kuten kuulokkeet, kellopuhelin tai älykello.
Perusopetuslaissa tarkoitettu mobiililaitteiden säilytyspaikka voi olla esimerkiksi oppilaan oma laukku, puhelinparkki, lukollinen kaappi tai muu siihen soveltuva paikka, johon oppilaat velvoitettaisiin luovuttamaan mobiililaitteensa.
Järjestyssäännöt ohjaavat kaikkea koulutusta koskevan lainsäädännön nojalla järjestettyä koulujen ja oppilaitosten vuosisuunnitelman mukaista opetusta ja siihen liittyvää toimintaa. Esimerkiksi perusopetuslain piiriin kuuluvassa opetuksessa järjestyssäännöt koskevat näin ollen myös esiopetusta ja valmistavaa opetusta.
Perusopetuslain 29 §:n 6 momentin mukaan järjestyssäännöissä ja muissa järjestysmääräyksissä voidaan antaa kouluyhteisön turvallisuuden ja viihtyisyyden kannalta tarpeellisia määräyksiä käytännön järjestelyistä ja asianmukaisesta käyttäytymisestä sekä tarkempia määräyksiä 2 momentissa tarkoitetuista esineistä tai aineista sekä niiden käytöstä ja säilytyksestä. Lisäksi määräyksiä voidaan antaa koulun omaisuuden käsittelystä, koulun tilojen siisteydestä huolehtimisesta sekä oleskelusta ja liikkumisesta koulurakennuksissa ja koulun alueella.
Oppilaan oikeudet ja velvollisuudet ovat voimassa koko sen ajan, kun oppilas osallistuu opetussuunnitelman tai opetuksen järjestäjän hyväksymän muun suunnitelman mukaiseen opetukseen tai toimintaan. Samoin myös järjestyssäännöt ovat voimassa silloin, kun oppilas on koulussa tai osallistuu koulun järjestämään toimintaan koulun ulkopuolella. Järjestyssääntöjä on noudatettava esimerkiksi luokkaretkillä, leirikouluissa ja työelämään tutustumisjaksoilla.
Perusopetuslain 47 a § mukaan opetuksen järjestäjän tulee edistää kaikkien oppilaiden osallisuutta ja huolehtia siitä, että kaikilla oppilailla on mahdollisuus osallistua koulun toimintaan ja kehittämiseen sekä ilmaista mielipiteensä oppilaiden asemaan liittyvistä asioista. Oppilaille tulee järjestää mahdollisuus osallistua opetussuunnitelman ja siihen liittyvien suunnitelmien sekä koulun järjestyssäännön valmisteluun.
Opetuksen järjestäjä päättää, miten osallistaminen toteutetaan. Osallistaminen voi koskea opettajia, oppilaita, muuta henkilökuntaa ja huoltajia. Tärkeää on huomioida oppilaiden ikätaso sekä käyttää käsitteitä, jotka ovat selkeitä ja ymmärrettäviä kaikille. Järjestyssääntöjen pohjalta opettajat voivat yhdessä oppilaiden kanssa laatia myös luokka- tai ryhmäkohtaisia käytänteitä.
Järjestyssääntöjen rikkominen voi johtaa koulun kurinpitokeinojen käyttämiseen. Perusopetuslain 36 §:n mukaan koululla on oikeus puuttua oppilaan käyttäytymiseen kurinpidollisin keinoin, kun oppilas rikkoo koulun sääntöjä, käyttäytyy epäasiallisesti tai laiminlyö velvollisuuksiaan. Järjestyssäännöt sisältävät yleisiä koulussa noudatettavia sääntöjä. Rehtorin ja opettajan tulee puuttua lainsäädännön vastaiseen käyttäytymiseen, vaikkei järjestyssäännöissä asiasta määrättäisi.
Järjestyssääntöjen uudistus Jyväskylän perusopetuksessa
Jyväskylän kaupungin perusopetuksessa noudatetaan yhteisiä järjestyssääntöjä. Koulukohtaisesti sääntöjä voidaan täydentää toimintaohjeilla, jotka huomioivat koulun omat tarpeet ja toimintaympäristön. Opettajat voivat lisäksi yhdessä oppilaiden kanssa sopia tarkempia toimintamalleja myös luokkaa tai ryhmää koskien. Säännöt nojaavat toimintaa ohjaaviin lakeihin ja asetuksiin. Rehtorin ja opettajan velvollisuus on puuttua lainvastaiseen käyttäytymiseen, vaikka järjestyssäännöissä ei asiasta erikseen määrättäisikään.
Jyväskylän kaupungin sivistyslautakunta on 23.10.2024 hyväksynyt yhteiset järjestyssäännöt kaupungin peruskouluille. Järjestyssäännöissä todetaan mobiililaitteiden käyttöä koskien seuraavaa: ”Oppilas ei saa käyttää tai pitää esillä luvatta mobiililaitteita oppituntien, muun opetussuunnitelman mukaisen opetuksen ja ruokailun aikana. Oppilas pitää huolen, etteivät mobiililaitteet häiritse koulupäivän aikana”. Lisäksi lautakunta on päättänyt, että järjestyssääntöjen soveltamista tarkennetaan koulukohtaisissa toimintaohjeissa. Kouluille on annettu mahdollisuus soveltaa ohjeita oppilaiden ikätason mukaisesti.
Eduskunnan hyväksymän lakimuutoksen (29.4.2025) sekä Opetushallituksen antaman suosituksen (30.4.2025) jälkeen on käynnistetty työ kaupungin peruskoulujen yhteisten järjestyssääntöjen päivittämiseksi. Päivitystyötä on jatkanut aiemman päivitystyön yhteydessä perusopetuksen palvelujohtajan 12.9.2024 nimeämä työryhmä. Työryhmässä ovat jäseninä palvelujohtaja Sami Lahti, rehtori Paula Huuska, pedagoginen asiantuntija Riina Sutinen sekä erikoissuunnittelija Tanja Räty.
Työryhmä on toteuttanut 22.5. – 2.6.2025 Forms-kyselyn järjestyssääntöuudistuksesta Jyväskylän kaupungin koulujen oppilaille, henkilöstölle, huoltajille ja koulujen rehtoreille.
Opetushallitus on 30.4.2025 antanut suosituksen, jonka mukaan koulut kieltäisivät mobiililaitteiden käytön kokonaan myös ruokailun aikana ja rajoittaisivat tai kieltäisivät käytön kokonaan välituntien, siirtymien ja muun opetuksettoman ajan osalta. Jyväskylän kaupungin perusopetuksen järjestyssäännöissä mobiililaitteiden käyttö on jo nyt kielletty ilman opettajan lupaa oppituntien lisäksi myös ruokailun aikana. Työryhmän toteuttaman kyselyn avulla on haluttu selvittää, miten vastaajat suhtautuvat vaihtoehtoon, jossa toteutettaisiin Opetushallituksen suosituksen mukainen, nykyistä rajatumpi mobiililaitteiden käyttö.
Kyselyssä on kartoitettu kokemuksia nykyisestä ruokailun aikaisesta mobiililaitteiden käyttökiellosta. Tulosten perusteella koulujen henkilöstö, rehtorit ja huoltajat suhtautuvat nykyiseen käytäntöön myönteisesti. Henkilöstöstä 78 %, huoltajista 84 % ja rehtoreista 86 % pitävät 1.11.2024 voimaan astunutta uutta järjestyssääntöä toimivana ratkaisuna ruokailun osalta. Oppilaiden mielipiteet ovat jakautuneempia: 46 % kokee nykyisen toimintamallin hyvänä, 18 % suhtautuu asiaan kielteisesti ja 36 % ei osaa ottaa kantaa.
Kyselyssä on tiedusteltu mielipidettä siitä, tulisiko puhelimien ja muiden mobiililaitteiden käyttöä rajoittaa välitunneilla ja muuna opetuksettomana aikana. Vastauksia on pyydetty eri vuosiluokkakokonaisuuksia koskien (vuosiluokat 1-2, vuosiluokat 3-6 ja vuosiluokat 7-9). Oppilaat ovat antaneet näkemyksensä vain oman luokka-asteensa osalta, mutta heillä on ollut lisäksi mahdollisuus tuoda esiin mielipiteitään myös muiden luokka-asteiden osalta avoimessa ”Lisäksi haluan vielä sanoa”- kysymyksessä.
Kyselyn tulokset (vuosiluokat 1-2)
Vuosiluokkien 1-2 osalta kyselyyn vastanneiden oppilaiden, henkilöstön, huoltajien ja rehtoreiden näkemykset ovat erittäin yhteneväiset. Huoltajista ja henkilökunnasta 99 % kannattaa sitä, että mobiililaitteiden käyttö välitunnilla tai muuna opetuksettomana aikana on sallittua vuosiluokilla 1-2 vain opettajan luvalla ja pakottavasta syystä. Koulujen rehtoreista vastaava osuus on 100 %. Myös oppilaista 89 % tukee tätä toimintamallia.
Kyselyn avovastausten perusteella useimmat 1.–2.-luokkalaiset kokivat, ettei puhelimille ole tarvetta koulupäivän aikana. Välitunnit käytetään mieluusti leikkiin ja yhdessäoloon, eivätkä mobiililaitteet kuulu oppilaiden mielestä tähän aikaan. Nykyisiä sääntöjä pidettiin yleisesti hyvinä ja turvallisuutta tukevina. Puhelimien käyttö nähtiin perustelluksi vain erityistilanteissa, kuten opettajan luvalla tai hätätilanteessa. Oppilaat toivat myös esiin terveydellisiä huolia, kuten päänsäryn liiallisesta ruutuajasta. Monien mielestä puhelimet olisi syytä kieltää kokonaan vuosiluokilla 1-6, ja mahdollinen käyttö sallia vasta vuosiluokilla 7-9 – silloinkin selkein rajoituksin.
Osa oppilaista kuitenkin toivoi mahdollisuutta käyttää puhelinta rajatusti opetuksettomana aikana, esimerkiksi pidemmillä välitunneilla tai sisätiloissa. Käytön sallimista perusteltiin muun muassa sillä, että joskus on tarpeen ottaa yhteyttä vanhempiin tai että puhelinta voisi käyttää kohtuudella myös koulussa. Joissakin kommenteissa toivottiin vapaampaa suhtautumista mobiililaitteisiin ja kyseenalaistettiin täyskielto.
Yhteenvetona voidaan todeta, että vuosiluokkien 1-2 oppilaat pohtivat mobiililaitteiden käyttöä monesta näkökulmasta ja ymmärtävät niiden vaikutukset koulupäivään. Valtaosa kannatti selkeitä käyttörajoituksia, jotka tukevat koulutyöhön keskittymistä, hyvinvointia ja sosiaalista vuorovaikutusta. Osa oppilaista esitti kuitenkin toiveita siitä, että laitteita voisi käyttää harkiten tietyissä tilanteissa.
Kyselyn tulokset (vuosiluokat 3-6)
Henkilöstön (99 %), huoltajien (94 %) ja rehtoreiden (100 %) näkemykset mobiililaitteiden käytön rajoittamisesta vuosiluokkien 3-6 osalta ovat hyvin samankaltaiset kuin 1-2 luokkien kohdalla. Oppilaiden keskuudessa mobiililaitteiden käyttö välitunnilla tai muuna opetuksettomana aikana vain pakottavasta syystä opettajan luvalla sai kannatusta 59 %:lta vastanneista. 23 % oppilaista oli sitä mieltä, että mobiililaitteita tulisi voida käyttää vapaasti ulkona ja 18 % kannatti laajempaa vapaata käyttöä sekä sisä- että ulkotiloissa.
Oppilaiden avovastauksista nousee esiin kaksi päälinjaa liittyen mobiililaitteiden käyttöön koulupäivän aikana.
Ensimmäisen ryhmän mielestä mobiililaitteita tulisi voida käyttää vain poikkeustilanteissa ja opettajan luvalla. Näissä kommenteissa korostui huoli keskittymisen vaikeutumisesta, kouluajan rauhoittamisesta oppimiselle sekä tarve yhtenäisiin sääntöihin. Erityisesti alakoulun oppilaille puhelinten vapaa käyttö nähtiin tarpeettomana ja jopa haitallisena. Useissa kommenteissa toivottiin, että puhelimet säilytettäisiin repuissa koko koulupäivän ajan, ja että niiden käyttö sallittaisiin vain erityistapauksissa, kuten yhteydenotossa huoltajaan.
Toisaalta moni oppilas toi esiin toiveen käyttää mobiililaitteita koulupäivän aikana opetuksen ulkopuolisina aikoina, esimerkiksi välitunneilla tai ruokailun yhteydessä. Tällöin puhelinta pidettiin keinona viestiä kavereiden tai vanhempien kanssa ja kuunnella musiikkia keskittymisen tueksi. Ehdotuksia esitettiin muun muassa tiettyjen välituntien varaamisesta puhelimen käyttöön, sovittujen "ruutuaikojen" käyttöönotosta sekä yhteisten sääntöjen laatimisesta käytön pelisäännöiksi.
Monet vastaukset korostivat tarvetta eriyttää säännöt alakoulun ja yläkoulun oppilaille. Useissa kommenteissa toivottiin, että yläkoululaisille sallittaisiin puhelimen käyttö ainakin välitunneilla, kun taas alakoulussa käyttö olisi selkeämmin rajattua.
Suurin osa 3-6 luokkien oppilaista toivoo siis joko tiukkaa rajaa mobiililaitteiden käytölle tai hallittua käyttömahdollisuutta koulupäivän vapaa-aikoina. Yhtenäiset ja selkeät säännöt, joissa otetaan huomioon oppilaiden ikä ja koulun arki, koettiin tärkeiksi.
Kyselyn tulokset (vuosiluokat 7-9)
Vuosiluokilla 7-9 kannatus sille, että mobiililaitteiden käyttö välitunneilla ja muuna opetuksettomana aikana olisi sallittua vain opettajan luvalla (pakottavasta syystä), laskee merkittävästi niin huoltajien, oppilaiden, henkilökunnan kuin rehtoreidenkin keskuudessa. Henkilöstöstä sekä rehtoreista 55 % ja huoltajista 62 % tukee tätä rajoitusta.
Mobiililaitteiden vapaata käyttöä ulkotiloissa kannattaa 27 % henkilökunnasta ja 19% tukee vapaata käyttöä sekä sisä- että ulkotiloissa. Huoltajien näkemykset ovat samansuuntaiset henkilöstön kanssa: 24 % kannattaa vapautta käyttää laitteita ulkona ja 14 % sekä sisällä että ulkona. Rehtorit suhtautuvat mobiililaitteiden käytön sallimiseen koulupäivän aikana ulkotiloissa huoltajia ja henkilöstöä suopeammin: 35 % sallisi käytön ulkotiloissa ja 10 % myös sisätiloissa. Oppilaiden vastaukset poikkeavat merkittävästi muista ryhmistä. Vain 5 % oppilaista kannattaa käyttöä ainoastaan opettajan luvalla välitunneilla ja muuna opetuksettomana aikana. Sen sijaan peräti 89 % oppilaista sallisi mobiililaitteiden käytön sekä ulkona että sisällä ja 9 % mahdollistaisi vapaan käytön ainoastaan ulkotiloissa.
Yläkouluikäiset oppilaat toivat avovastauksissaan esiin monipuolisia näkökulmia mobiililaitteiden käytöstä koulussa. Suurin osa oppilaista kannatti mobiililaitteiden vapaata käyttöä. Perusteluina mainittiin erityisesti oma aika, sosiaalisten suhteiden ylläpitäminen, yksinäisyyden lievittäminen ja mahdollisuus palautua koulutyöstä. Moni koki puhelimen olevan tärkeä väline yhteydenpitoon, hyvinvoinnin tukemiseen ja oman tilan löytämiseen. Oppilaat toivoivat koululta enemmän ymmärrystä siitä, että kaikilla ei ole kavereita välitunneilla, ja puhelimen käyttö voi olla ainoa keino välttää yksinäisyyttä tai ahdistusta. Useat oppilaat toivat esiin sen, että tiukat kiellot voisivat johtaa piilotteluun, salakäyttöön ja ristiriitoihin henkilökunnan kanssa. Nykyinen käytäntö, jossa puhelinta saa käyttää välitunneilla mutta ei oppitunneilla, koettiin monen mielestä toimivaksi kompromissiksi.
Huoltajien, koulujen henkilökunnan ja rehtoreiden näkemykset mobiililaitteiden käytöstä koulupäivän aikana
Kyselyn avovastauksissa huoltajat, koulun henkilökunta ja rehtorit ovat arvioineet mobiililaitteiden käyttöä kaikilla vuosiluokka-asteilla yhtenä kokonaisuutena. Vastauksissa korostuvat näkemykset, jotka tukevat mobiililaitteiden käytön rajoittamista opetuksen ja koulupäivän aikana, mutta vastauksissa tuodaan esiin myös rajoittamiseen liittyviä huolenaiheita ja käytännön haasteita.
Huoltajat painottavat, että mobiililaitteiden käytön rajoittaminen tukee oppimista, keskittymistä ja oppilaiden hyvinvointia. Laitteiden koetaan häiritsevän opetustilanteita, vähentävän vuorovaikutusta ja lisäävän kiusaamisen riskiä erityisesti sosiaalisessa mediassa. Rajoittamisen nähdään edistävän sosiaalisten taitojen kehittymistä, lisäävän liikuntaa ja vähentävän ruutuajan kuormittavaa vaikutusta. Samalla osa huoltajista nostaa esiin mobiililaitteiden myönteisiä puolia, kuten yhteydenpidon mahdollistamisen, oppimisen tukemisen ja merkityksen erityistarpeiden, esim. diabeteksen seurannan osalta.
Henkilökunnan vastauksissa korostuu oppimisrauhan ja työskentelyilmapiirin merkitys. Puhelimien rajoittaminen nähdään keinona parantaa opetustilanteiden keskittymistä ja vähentää häiriöitä. Sosiaalisten taitojen vahvistuminen ja kiusaamisen ehkäisy nousivat myös esiin. Oppitunnin alussa toteutettava puhelimien kerääminen koettiin toimivaksi käytännöksi. Samalla henkilöstö tunnistaa tilanteita, joissa mobiililaitteet voivat tarjota turvaa tai tukea yksinäisyyttä kokeville oppilaille. Haasteina mainitaan valvonnan toteutus erityisesti vuosiluokkien 7-9 osalta, mahdollinen työkuorman lisääntyminen ja logistiset järjestelyt (kuten puhelimien kerääminen ja palauttaminen eri opetusryhmissä).
Koulujen rehtoreiden antamissa avovastauksissa koko koulupäivän kattavaa mobiililaitteiden käyttökieltoa pidetään perusteltuna, mutta sen käytännön toteutus vaatii mm. toimivat säilytysratkaisut ja selkeän vastuunjaon. Ilman lisäresursseja täyskielto voi olla hankala toteuttaa. Valvonnan erityiset haasteet korostuvat välitunneilla, etenkin ulkona, missä puuttuminen on vaikeaa. Vuosiluokilla 1-6 tilanne on rauhallisempi eikä muutostarvetta juuri koeta. Rehtorit korostavat, että kieltojen on oltava toteutettavissa sujuvasti ja ilman, että henkilöstö joutuu hankaliin tai ristiriitaisiin tilanteisiin oppilaiden kanssa. Yhteinen linjaus nähdään tärkeänä myös oppilaiden yhdenvertaisen kohtelun ja koulun arjen selkeyttämisen näkökulmasta.
Työryhmän näkemys mobiililaitteiden käyttöä koskien
Mobiililaitteiden käyttöön koulupäivän aikana liittyy useita pedagogisia, kasvatuksellisia ja käytännön näkökulmia. Järjestyssääntöjen päivitystyötä valmisteleva työryhmä on tarkastellut mobiililaitteiden käyttöä koulupäivän aikana eri tilanteissa osana laajempaa kokonaisuutta, jossa huomioidaan oppilaiden yhdenvertaisuus, turvallisuus ja koulujen toiminnan sujuvuus.
Erityisesti huomiota on kiinnitetty niihin tilanteisiin, joissa mobiililaitteiden käytölle voi olla perusteltuja poikkeuksia. Tällainen tilanne on esimerkiksi koulun tarjoaman välipalan maksaminen, jossa maksamiseen käytetään yhä useammin mobiilimaksusovellusta. Kaupungin ruokapalveluista vastaavan Kylän Kattauksen tavoitteena on vähentää käteisen käyttöä välipalamyynnissä. Keväällä 2025 mobiilimaksujen osuus välipalamyynnistä on ollut 53 %. Järjestyssääntöjen päivitystyötä valmisteleva työryhmä katsoo, että oppilaille on perusteltua mahdollistaa mobiilimaksusovelluksen käyttö välipalan ostamisen yhteydessä. Välipalahetki on aina opettajan valvoma ja opettaja huolehtii siitä, että puhelinta käytetään ainoastaan maksamiseen. Välipalaruokailun aikana puhelimia ei käytetä. Lisäksi työryhmä korostaa sitä, että kouluissa opetetaan mobiililaitteiden ja digitaalisten sovellusten käyttöä osana tulevaisuuden taitoja. Mobiilimaksaminen tarjoaa oppilaille käytännön harjoitusta digitaalisessa asioinnissa, joka on olennainen osa nyky-yhteiskuntaa ja tulevaisuuden työelämää.
Työryhmä ehdottaa valmistelutyön perusteella, että nykyinen Jyväskylän kaupungin koulujen järjestyssäännöissä oleva mobiililaitteiden käyttöä koskeva kirjaus muutetaan seuraavaan muotoon: ”Perusopetuslain 29 § mukaisesti oppilas ei saa käyttää puhelinta tai muuta mobiililaitetta oppitunnin aikana, paitsi opettajan luvalla oppimistarkoitukseen tai rehtorin tai opettajan luvalla henkilökohtaiseen terveydenhoitoon taikka perusopetuslain 31 §:ssä tarkoitettuna apuvälineenä.
Oppituntien ulkopuolisina aikoina noudatetaan lisäksi seuraavia määräyksiä:
· 1.–6. luokkien oppilailta mobiililaitteiden käyttö on koulupäivän aikana kielletty. Laitteet on säilytettävä repussa tai muussa säilytyspaikassa siten, etteivät ne ole näkyvillä ja ovat äänettömässä tilassa koko koulupäivän ajan.
· 7.–9. luokkien oppilailta mobiililaitteiden käyttö on kielletty ruokailun aikana, koulun yhteisissä tilaisuuksissa sekä koulun järjestämillä retkillä. Koulu voi lisäksi rajoittaa tai kieltää mobiililaitteiden käytön yhdellä tai useammalla välitunnilla ja/tai tietyillä koulun alueilla. Kiellon ollessa voimassa laiteet on säilytettävä repussa tai muussa säilytyspaikassa siten, etteivät ne ole näkyvillä ja ovat äänettömässä tilassa.”
Kaupungin koulujen yhteisiä järjestyssääntöjä täydennetään koulukohtaisilla toimintaohjeilla. Näissä toimintaohjeissa tulee tarkentaa esimerkiksi mobiililaitteiden säilyttämistä koulupäivän aikana sekä huomioida oppilaiden mahdollisuus tarvittaessa hyödyntää välipalamyyntiin tarkoitettua mobiilisovellusta.
On tärkeää, että toimintaohjeiden laadinta ja käsittely toteutetaan vuorovaikutuksessa koko kouluyhteisön kanssa – erityisesti oppilaita osallistaen. Oppilaiden aktiivinen osallistuminen sääntöjen tarkentamiseen vahvistaa heidän kokemustaan osallisuudesta ja oikeudenmukaisuudesta, mikä lisää sitoutumista yhteisiin pelisääntöihin ja tukee koulun myönteistä toimintakulttuuria.
Toimivalta asiassa
Sivistyslautakunnan tehtäväalueen toimintasäännön 3§ mukaan sivistyslautakunta päättää koulujen järjestyssäännöistä.