Perustelut
Jyväskylän kaupungin taloudellinen tilanne ja talousarviokehys 2027
Kaupunginhallitus antoi talousarviokehyksen vuodelle 2027 kokouksessaan 1.6.2026/§186. Talousarviokehyksen asettaminen käynnisti kaupungin talousarvion 2027 ja taloussuunnitelman 2028-2029 laatimisen. Talousarviokehys vuodelle 2027 on valmisteltu vuoden 2025 tilinpäätöksen, kevään 2026 talousraportointitietojen sekä vuotta 2027 koskevien talousennusteiden pohjalta.
Jyväskylän kaupungin talous kääntyi tilikauden 2025 aikana alijäämäiseksi viiden edellisen ylijäämäisen vuoden jälkeen, tilikauden tuloksen ollessa 7,7 miljoonaa euroa alijäämäinen ja kaupungin ylijäämäkertymän ollessa tilikauden lopussa 110,2 miljoonaa euroa. Viiden edeltävän vuoden positiivinen tulos johtui kertaluonteisista (ns. satunnaisista) eristä, jotka peittivät alleen kaupungin taloudessa vallinneen rakenteellisen käyttötalouden alijäämän. Kaupungin käyttötalouden menot olivat jo vuodesta 2019 alkaen ylittäneet vuotuiset tulot noin 20-30 miljoonalla eurolla ja summa kasvoi merkittävästi vuosien 2022-2023 inflaatiokehityksen ja kunta-alan palkkaratkaisujen myötä.
Vuoden 2023 talousarvion valmistelun yhteydessä käynnistettiin talouden tasapainottamistyö ja vuoden 2024 talousarvion yhteydessä hyväksyttiin sopeutussuunnitelma vuosille 2024-2026. Vaikka vuosien 2024-2026 merkittävien sopeutustoimenpiteiden kautta aiempi käyttötalouden rakenteellinen alijäämä saatiin katettua, kaupungin talouden liikkumavara on todella pieni. Kaupungin taloutta ei saada vielä tehdyillä toimilla tasapainoon, mikäli talouskasvu jatkuu heikkona, valtionosuusjärjestelmää ei uudisteta ja/tai velkajarrutoimenpiteet aiheuttavat kunnille valtionosuusleikkauksia tulevina vuosina. Erityisesti investointitasoa ja lainakannan kasvua on tarkasteltava kriittisesti. Vastuullinen ja tarkka taloudenpito korostuvat jatkossakin ja kaupungin käyttötalouden ja investointien menot saavat kasvaa enintään tulojen kasvun verran vuosittain.
Heikentyneiden verorahoitusarvioiden seurauksena vuodelle 2027 asetettavaan talousarviokehykseen sisältyy taloutta vakauttavia toimia yhteensä 8 miljoonan euroa, joista 5 miljoonaa euroa kohdistuu toimialojen toimintakatteisiin ja 3 miljoonaa euroa kaupungin rahoituseriin. Asetetusta tasapainotustasosta huolimatta kaupungin talous jää vuonna 2027 noin 11,5 miljoonaa euroa alijäämäiseksi ja tulossuunnitelmakauden lopussa vuonna 2029 kaupungin tulos on 2,8 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kaupungin taloustilanne edellyttää siten tiukkaa taloudenpitoa myös tulevina vuosina.
Vuoden 2027 talousarvion kehyksen pohjana on kuluvan vuoden muutettu talousarvio. Toimialojen esittämistä yhteensä noin 15 miljoonan euron lisäkehystarpeista kehyksessä on huomioitu noin 8 miljoonaa euroa. Lähtökohtaisesti kehystarpeina on hyväksytty vain lainsäädäntöön perustuvat vaatimukset sekä kaupungin sopimuksiin ja sitoumuksiin perustuvat hinnoittelumuutokset. Lisäyksinä kehyksessä on huomioitu myös palkkojen sopimuskorotuksia voimassa olevien työ- ja virkaehtosopimusten mukaisesti 8,6 miljoonaa euroa. Kehykseen sisältymättömät mahdolliset lisä- ja kehittämistarpeet toimialojen ja Tilapalvelu-liikelaitoksen tulee rahoittaa asetettujen kehyksien sisältä, jotta kaupungin taloutta saadaan vakautettua taloussuunnitelmakaudella.
Perustelut
Hallintosäännön 62 §:n mukaisesti kaupunginhallitus hyväksyy talouden suunnittelukehykset ja talousarvion laadintaohjeet, joiden mukaisesti toimielimet laativat talousarvioehdotuksensa. Talousarviokehys vuodelle 2027 on valmisteltu vuoden 2025 tilinpäätöksen, kevään 2026 talousraportointitietojen sekä vuotta 2027 koskevien talousennusteiden pohjalta. Vuoden 2027 talousarvion kehyksen pohjana on kuluvan vuoden muutettu talousarvio. Talousarviokehyksen asettaminen käynnistää kaupungin talousarvion 2027 ja taloussuunnitelman 2028-2029 laatimisen.
Talousarvioprosessi
Talousarvion 2027 aikataulutus on laadittu Jyväskylän kaupungin aiemman toimintatavan sekä Kestävä kuntatalous- verkostohankkeen myötä uudistuvan toimintatavan mukaisesti.
Kaupunkirakennepalveluiden talousarviosta päättää viisi eri lautakuntaa, kukin oman toimivaltansa osalta. Lautakunnat ja johtokunnat antavat omat talousarvioesityksensä 11.9.2026 mennessä siitä, mitä toimenpiteitä niille määritellyn talousarviokehyksen toteuttaminen vaatii. Kaupunginjohtajan talousarvioesitys esitellään kaupunginhallituksessa ja julkaistaan 19.10.2026. Kaupunginvaltuusto käy lähetekeskustelun talousarvioesityksestä 2.11.2026 ja päättää samalla veroprosentit vuodelle 2027. Kaupunginhallitus käsittelee talousarvioesitystä seminaarissaan 5.-6.11.2026 ja talousarvio hyväksytään kaupunginvaltuuston kokouksessa 23.11.2026. Lautakunnat ja Tilapalvelu-liikelaitoksen johtokunta vahvistavat oman tehtäväalueensa käyttösuunnitelmat talousarvion hyväksymisen jälkeen joulukuun 2026 aikana.
Kaupunkirakenne toimialan talousarvio
Kaupunkirakenteen toimialalle oli annettu raami, joka parantaa toimialan katetta 0,9 miljoonaa euroa vuoden 2026 muutettuun talousarvioon verrattuna eli rahoitusta on käytössä noin 5,5 % tämänvuotista vähemmän. Talousarvio on laadittu niin, että se sisältää sopeutustoimet raamiin pääsemiseksi. Euromääräisesti suurimpia menoihin vaikuttavia toimenpiteitä ovat leikkaukset asiantuntijapalveluiden ostomenoihin.
Rakentamisen suhdanteen arvioidaan jatkuvan vielä hiljaisena. Rakennuslupatulot ja maanmyyntivoiton talousarvio on pidetty kuitenkin vuoden 2026 talousarvion tasolla. Maanmyynnissä ennuste sisältää Hippoksen etenemisen mahdollistaman maanmyynnin. Talousarvio sisältää palkankorotuksista johtuvat kohonneet henkilöstökustannukset. Talousarvio sisältää myös tulolisäyksiä, mm. maankäyttösopimusmaksut nousevat noin 1,5 miljoonaa euroa, maanvuokratulot noin 170 000 euroa ja hulevesien maksutuotot noin 300 000 euroa.
Käyttötalouden talousarvio sisältää riskejä, kuten talvikunnossapidon sääriskin ja rakentamisen suhdanneriskin sekä riskin joukkoliikenteen kysyntävaihtelusta.
Merkittävä osa toimialan taloudesta liittyy investointeihin. Toimiala investoi kunnallistekniikkaan noin 23 miljoonalla eurolla. Tämä on noin 5 miljoonaa euroa kuluvaa vuotta vähemmän. Kunnallistekniikan investoinnit esitetään lautakunnalle omana asiakohtanaan.
Lisäksi valmisteluraamissa on annettu maa- ja vesialueiden investointimenoksi 6 miljoonaa euroa. Tästä maa- ja vesialueiden hankintaan eli raakamaan ostoon, käytöstä poistettujen kiinteistöjen purkukustannuksiin, pilaantuneiden maa-ainesten puhdistuskuluihin ja kiinteistöjen liittymämaksuihin on osoitettu 4,5 miljoonaa euroa. Valmisteluraamissa maaomaisuuden tasemyyntiin eli investointituloksi on osoitettu 1,5 miljoona euroa.
Irtaimen käyttöomaisuuden kehys on miljoona euroa ja sen jakautuminen on esitetty irtaimen käyttöomaisuuden investoinnit liitteessä.
Talousarviossa esitetään myös henkilöstösuunnitelma, jonka tarkempi sisältö on esitetty liitteessä. Henkilötyövuosien määrä laskee hiukan vuoden 2026 talousarvioon verrattuna.
Toiminnan painopisteet
Toimialan perustehtävänä on suunnitella ja toteuttaa sujuvaa kaupunkiympäristöä kuntalaisille ja yrityksille mahdollistaen kaupungin kestävää kasvua. Tässä tehtävässä painotetaan käyttäjille sopivien yritys- ja asuinalueiden suunnittelua ja toteuttamista, kaupungin saavutettavuudesta huolehtimista, resurssiviisaan toiminnan kehittämistä, joukkoliikenteen kehittämistä ja kaupunkikeskustan Täyden kympin keskusta -hankkeiden edistämistä. Vuoden 2027 osalta perustehtävän toteutumista seurataan talousarviokirjassa tarkemmin esiteltyjen toiminnallisten tavoitteiden kautta.
Päätösehdotus
Esittelijä
-
Hannu Kantonen, toimialajohtaja, hannu.kantonen@jyvaskyla.fi
Kaupunkirakennelautakunta päättää esittää oman toimivaltansa osalta kaupunginhallitukselle vuoden 2027 talousarvioon
- liitteiden mukaisen Kaupunkirakennepalveluiden käyttötalouden talousarvioesityksen, henkilöstösuunnitelman ja irtaimen käyttöomaisuuden investoinnit.
- 6,0 miljoonan euron investointimäärärahan maa- ja vesialueisiin.
- 1,5 miljoonan euron myyntitavoitteen maaomaisuuden tasemyyntiin.