Valmistelija
Seija Laitinen-Kuisma, johtaja, Seija.Laitinen-Kuisma@jyvaskyla.fi
Perustelut
Jyväskylän Vasemmiston valtuustoryhmä ja 28 muuta valtuutettua esittävät, että Jyväskylä selvittää mahdollisuuksia ottaa Kaikukortti käyttöön Jyväskylässä mahdollisesti yhteistyössä Keski-Suomen hyvinvointialueen kanssa. Aloitteessa mm. todetaan Kaikukortin tukevan asiakkaiden sosiaalista kuntoutusta ja edistävän asiakkaiden hyvinvointia, osallisuutta ja toimijuutta.
Perustelut
Kaikukortti on tarkoitettu tiukassa taloudellisessa tilanteessa oleville henkilöille ja perheille, joilla on asiakkuus hyvinvointialueen sosiaalityössä tai muun korttia jakavan tahon piirissä. Kaikukortilla voi hankkia maksuttomia pääsylippuja esimerkiksi museoon, teatteriin, festivaaleille, konsertteihin tai liikuntapalveluihin.
Kaikukortti on rekisteröity tavaramerkki, jonka omistaa Kulttuuria kaikille –palvelu. Kaikukortissa on mukana yli 100 kuntaa ja 13 hyvinvointialuetta. Kymmenestä suurimmasta kaupungista mukana on viisi.
Mukaan lähteneillä alueilla Kaikukorttia jaetaan sosiaali- ja terveyspalveluissa (sote) ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (hyte) palveluissa hyvinvointialueilla ja kunnissa sekä kolmannella sektorilla (seurakunnat ja järjestöt). Asiakkaan tulee olla vähintään 16-vuotias.
Johtopäätökset
Jyväskylässä on ollut vastaavantyyppinen Kipinä-kortti käytössä vuoteen 2023 saakka. Kipinä oli Jyväskylän kaupungin kulttuuri- ja liikuntapalveluetuus, jota tarjottiin työllisyys-, sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakkaille. Käytännössä Kipinä-edun käyttö painottui vahvasti liikuntapalveluihin, esimerkiksi vuosien 2017-2018 käyttötilastojen mukaan kortin käytöstä 90% oli uimahallikäyntejä. Kipinä-kortti poistui käytöstä hyvinvointialueuudistuksen myötä. Uusi hyvinvointialue, jonne sosiaalipalvelut siirtyivät, ei halunnut osallistua toiminnan rahoittamiseen.
Kaiku-kortin käyttöönotto Jyväskylän kaupungissa ei ole tällä hetkellä tarkoituksenmukaista. Kaupungissa on jo tarjolla helposti saavutettavia, maksuttomia liikunta- ja kulttuuripalveluita. Kortin käyttöönotto vaatii käyttökustannuksia, joihin käyttötaloudessa ei ole varauksia. Käyttöönoton valmisteluun tulisi varata 1–2 henkilön osittaista työaikaa noin 3–6 kuukauden valmistelujaksolle, myös palvelun käyttöaikana tarvitaan työaikaa ainakin yhdeltä henkilöltä. Henkilöstömenojen lisäksi palvelusta aiheutuisi pääsylipputulojen vähenemisen vuoksi kaupungin palveluille merkittäviä tulomenetyksiä, jotka kohdistuisivat erityisesti liikuntapalveluihin.
Tarkoituksena on jatkossa kaupungin kulttuuri-, osallisuus- liikunta- ja työllisyyspalveluiden kesken yhteistyössä selvittää keinoja, joilla voidaan kohdennetusti edistää palveluiden yhdenvertaista saavutettavuutta ja madaltaa kynnystä osallistumiseen. Esimerkiksi palvelujen porrastettu maksupolitiikka, kohdennettu hinnoittelu ja maksuttomat kokeilut voivat olla toimivia keinoja kaupunkilaisten osallisuuden tukemiseen.
Ehdotus
Esittelijä
Eino Leisimo, toimialajohtaja, eino.leisimo@jyvaskyla.fi
Kulttuuri- ja liikuntalautakunta saattaa edellä esitetyn vastauksen tiedoksi kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle ja ehdottaa, että se toteaa valtuustoaloitteen johdosta suoritetut toimet riittäviksi.
Päätös
Päätösehdotus hyväksyttiin.