Kaupunkirakennelautakunta, kokous 3.3.2026

§ 39 Lausunto Jyväskylän kaupungin Resurssiviisas Jyväskylä -ohjelmaluonnoksesta

JyväskyläDno-2026-245

Valmistelija

  • Paula Julin, projektipäällikkö, paula.julin@jyvaskyla.fi
  • Anne Laita, kaavoitusbiologi, Anne.Laita@jyvaskyla.fi
  • Tiina Mäkinen, viherpalvelupäällikkö, tiina.makinen@jyvaskyla.fi
  • Ari Tuovinen, joukkoliikenneinsinööri, ari.tuovinen@jyvaskyla.fi
  • Janne Tervo, maankäyttöinsinööri, Janne.Tervo@jyvaskyla.fi

Perustelut

Perustelut 

Päivitetty Resurssiviisas Jyväskylä -ohjelmaluonnos kokoaa yhteen koko kaupunkikonsernin merkittävimmät resurssiviisaustyötä koskevat tavoitteet ja toimenpiteet valtuustokaudelle 2025-2029. Resurssiviisas Jyväskylä -ohjelma sisältää kolme teemaa: 1) ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen, 2) kiertotalous ja 3) luonnon monimuotoisuus. Ohjelmaluonnos sisältää 42 näiden kolmen teeman alle sijoittuvaa tavoitetta sekä 103 tavoitteita toteuttavaa toimenpidettä.  Ohjelmaluonnoksessa on tunnistettu myös tavoitteita, jotka palvelevat useampaa teemaa. Näitä ovat lähinnä ympäristökasvatukseen liittyvät ohjelmatavoitteet. Ohjelmassa on esitetty tavoitteiden toteutumisen seurannan mahdollistavat mittarit. Ohjelmasta on pyydetty lausuntoa kaupunkirakennelautakunnalta.

Kaupunkirakennelautakunnan lausunto 

Resurssiviisas Jyväskylä -ohjelman valmistelu on ollut aikaisempiin päivityskertoihin verrattuna vahvemmin kaupungin resurssiviisaustiimin ohjaamaa. Päivitetyn Resurssiviisas Jyväskylä - ohjelman valmistelussa keskityttiin aikaisempaa vahvemmin tavoitteiden ja toimenpiteiden sisällölliseen selkeyteen. Työtä syvennettiin erityisesti siten, että keskeiset linjaukset, kuvaukset ja perustelut rakentuvat johdonmukaisesti ja tukevat kokonaisuuden ymmärrettävyyttä. Samalla varmistettiin, että tavoitteet, toimenpiteet ja mittarit on muotoiltu niin selkeästi, että ne avautuvat myös ulkopuolisille lukijoille ja sidosryhmille.

Tämän ansiosta päivitetty kokonaisuus muodostaa johdonmukaisen, avoimesti tulkittavan ja toimintaan ohjaavan kokonaisuuden, joka tukee resurssiviisauden edistämistä sekä organisaation sisällä että laajemmassa yhteistyössä. Edellisiin ohjelmavalmisteluihin verrattuna tavoitteita ja toimenpiteitä on mietitty kunniahimoisemmin, niin että on tunnistettu ja asetettu myös täysin uusia tavoitteita ja toimenpiteitä sen sijaan että ohjelmaan olisi sisällytetty jo muutoinkin toteutettavia resurssiviisaustoimia. Luonnon monimuotoisuus saa tässä ohjelmapäivityksessä aikaisempaa laajemman roolin, kun se on nostettu yhdeksi ohjelman pääteemaksi. Toimenpiteiden valinnassa on tehty aikaisempaa enemmän priorisointia toimenpiteiden vaikuttavuuden ja toteutettavuuden perusteella, mikä myös osaltaan tiivistää ja selkeyttää ohjelmakokonaisuutta.

Ohjelmassa on tunnistettu myös poikkihallinnollisia teemoja, joiden tavoitteiden ja toimenpiteiden laatimisessa on työskennelty yli palvelualuerajojen. Poikkihallinnollisia teemoja ovat olleet esimerkiksi massakoordinaation toimintamallin kehittämiseen ja vieraslajien hallintaan liittyvät ohjelmaosiot. Poikkihallinnolliset teemat ovat mahdollistaneet sen, että tavoitetta on tarkasteltu riittävän laajana kokonaisuutena, jonka hallinta edellyttää laajapohjaista yhteistyötä. Suurin osa tavoitteista ja toimenpiteistä jäi kuitenkin palveluyksiköiden tai -alueiden sisällä valmisteltaviksi. Poikkihallinnollista valmisteluotetta tarvitaan jatkossa lisää esimerkiksi kaavoituksen ja rakennusvalvonnan sekä kaavoituksen ja tonttituotannon rajapinnoissa, jotta laajempia asiakokonaisuuksia ja niihin liittyviä tavoitteita saadaan vietyä tehokkaammin toteutukseen.

Ohjelmaluonnos nostaa kaupungin resurssiviisaustyöhön tärkeitä vahvistuksia ja uusia avauksia. Esimerkiksi maa- ja kiviainesten sekä uusiomateriaalien hyödyntämistä tehostava massakoordinaation toimintamalli on kaupungin päästöjen vähentämisen ja kiertotalouden edistämisen osalta todella tärkeä tavoite. Tärkeä uusi avaus on myös kiertotalousteeman alle nostettu tavoite olemassa olevan rakennuskannan arvon säilymisen ja korjaamisen edistämisestä. Tätä tavoitetta edistetään mm. laatimalla suojelevia asemakaavoja ja etsimällä uusia keinoja rakennusten uudelleenkäytön edistämiseksi.

Resurssiviisausohjelman luonnoksessa on sisällytetty tavoitteeksi, että vuoteen 2030 mennessä Jyväskylän kaupunki on linjannut, miten se paikallisesti toteuttaa maailmanlaajuisen luonnon monimuotoisuuskehyksen tavoitteet. Ohjelmassa on todettu tavoitteen toteuttamisen vaativan, että kaupungin omistamasta maapinta-alasta olisi suojeltu 10 % tiukasti ja 20 % monimuotoisuutta tukevilla alueilla (OECM). Kaupunkirakennepalvelut on käynnistänyt selvitystyön, jossa laaditaan tiekarttaa kaupungin metsien suojeluasteen nostamiseksi kaupunkistrategian mukaisesti.  OECM –alueiden kriteerien määrittely on vielä valtakunnallisella tasolla kesken. Resurssiviisausohjelman tavoitekirjausta tulisikin vielä muotoilla, jotta se vastaisi paremmin nykyistä valmistelutilannetta.

Valmisteluaikataulun takia toimenpiteiden talousvaikutusten arviointi jäi pinnalliseksi. Merkittävimpien talousvaikutuksien tunnistamiseen tulisi jatkossa panostaa nykyistä vahvemmin, jotta toimenpiteiden toteuttamiseen voidaan turvata oikea-aikaisesti tarvittavat resurssit.

Ohjelmaluonnoksessa on esitetty, että tavoitteita ja toimenpiteitä voidaan lisätä ohjelmaan osana kaupungin vuosittaista toiminnan ja talouden suunnittelua. Mahdolliset päivitykset hyväksytään talousarvion käsittelyn yhteydessä. Tämä on tärkeää, sillä ohjelman aihepiirissä toimintaympäristön muutokset ovat nopeita. Päivitysmahdollisuus mahdollistaa ohjelman ketteryyden reagoida muutostarpeisiin.

Ehdotus

Esittelijä

  • Mari Karppi, talous- ja hallintopäällikkö, mari.karppi@jyvaskyla.fi

Kaupunkirakennelautakunta antaa kaupunginhallitukselle yllä esitetyn lausunnon Resurssiviisas Jyväskylä -ohjelmaluonnoksesta.  

---------

Kokouksessa edellä esitetyn päätösehdotuksen teki toimialajohtaja Hannu Kantonen.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin sillä muutoksella, että lausuntoon tehdään seuraava tekstilisäys:

"Lisäksi ohjelmasta puuttuu kuinka lähelle hiilineutraaliustavoitteita esitetyillä toimenpiteillä osiokohtaisesti päästään, jotta voidaan arvioida riittävätkö ehdotetut toimenpiteet tavoitteisiin pääsyyn.

Ohjelmassa kuvattujen selvitysten ja tiekarttojen toimenpiteitä tulee ottaa käyttöön jo ohjelman toimintakaudella."

Kokouskäsittely

Keskustelun aikana Katri Savolainen ehdotti Ilona Helteen ja Ira Vainikaisen kannattamana että lausuntoon tehdään seuraava lisäys:

"Lisäksi ohjelmasta puuttuu kuinka lähelle hiilineutraaliustavoitteita esitetyillä toimenpiteillä osiokohtaisesti päästään, jotta voidaan arvioida riittävätkö ehdotetut toimenpiteet tavoitteisiin pääsyyn.

Ohjelmassa kuvattujen selvitysten ja tiekarttojen toimenpiteitä tulee ottaa käyttöön jo ohjelman toimintakaudella."

Asiasta käydyn keskustelun jälkeen puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Katri Savolaisen muutosehdotus hyväksyä yksimielisesti. Puheenjohtaja totesi, että kaupunkirakennelautakunta päätti yksimielisesti hyväksyä Katri Savolaisen muutosehdotuksen.


Muutoksenhaku

 

Oikaisuvaatimusta tai valitusta ei saa tehdä päätöksestä, joka koskee:

- vain valmistelua tai täytäntöönpanoa (KuntaL 136 §, laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa 6 §)
- hallinnon sisäistä määräystä, joka koskee tehtävän tai muun toimenpiteen suorittamista (laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa 6 §)
- virka- tai työehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista ja viranhaltija on jäsenenä viranhaltijayhdistyksessä, jolla on oikeus panna asia vireille työtuomioistuimessa (KVhl 50 § 2 mom.)
- etuosto-oikeuden käyttämättä jättämistä (EtuostoL 22 §)
- varhaiskasvatuslain 57 §:n mukaista huomautusta tai huomion kiinnittämistä (Varhaiskasvatuslaki 63 § 2 mom.)
- hankintaoikaisun johdosta tehtyä päätöstä, jos hankintapäätöstä ei ole hankintaoikaisun johdosta muutettu (Hankintalaki 146 § )