Perustelut
Perusopetuslain 30 §:n mukaan opetukseen osallistuvalla on oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta ja oppilaanohjausta. Opetusryhmät tulee muodostaa siten, että opetuksessa voidaan saavuttaa opetussuunnitelmassa asetetut tavoitteet. Lisäksi lain 3 § edellyttää, että opetus on järjestettävä oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti siten, että se edistää heidän tervettä kasvuaan ja kehitystään.
Jyväskylän kaupunginvaltuusto hyväksyi 26.1.2026 kaupunkistrategian, jossa korostetaan kaupungin roolia kasvatus- ja kulttuurikaupunkina. Strategian tavoitteena on turvata lasten ja nuorten yhdenvertaiset mahdollisuudet terveeseen kasvuun ja hyvään oppimiseen lisäämällä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen resursseja suunnitelmallisesti valtuustokauden aikana.
Tavoitteena on parantaa Jyväskylän kaupungin sijoitusta varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen resursoinnissa Suomen 10 suurimman kaupungin vertailussa. Lisäksi strategia painottaa lasten ja nuorten digiosaamisen kehittämistä sekä nykyaikaisten oppimisympäristöjen ja digitaalisten oppimisvälineiden tasavertaista saatavuutta.
Jyväskylässä koulupäivän tulee olla turvallinen jokaiselle oppilaalle. Oppimisympäristöjen ja –yhteisöjen viihtyisyyttä, turvallisuutta ja yhteisöllisyyttä edistetään suunnitelmallisesti jaetuilla toimintamalleilla. Yhteisöllisyyttä vahvistetaan ja yksinäisyyden kokemuksia vähennetään tavoitteellisesti. Kaupungin tavoitteena on, että koulukiusaaminen on Jyväskylässä vähäisintä koko maassa.
Jyväskylän kaupunginvaltuusto päätti 24.11.2025 vuoden 2026 talousarviosta sekä taloussuunnitelmasta vuosille 2026-2028. Hyväksyttyyn talousarvioon on kirjattu perusopetuksen keskeisiksi painopistealueiksi tunne-, turva- ja vuorovaikutustaitojen vahvistaminen. Näiden taitojen järjestelmällinen kehittäminen perustuu yhteisiin toimintamalleihin, kuten Hyvinvoinnin vuosikelloon, Väkivallan, kiusaamisen, häirinnän ja syrjinnän vastaiseen toimintamalliin, Lainvastaiset teot koulussa -malliin sekä Poissaolomalliin.
Kasvun ja oppimisen tuen kehittämissuunnitelmassa keskeisenä tavoitteena on vahvistaa lasten ja nuorten osallisuutta tukevia toimintakulttuureja. Lähikouluperiaatteen mukaisesti oppimisen ja koulunkäynnin tuki pyritään järjestämään oppilaan omassa lähikoulussa tai sen alueella. Uudistettu tuen lainsäädäntö astui voimaan 1.8.2025, ja opetuksen järjestäjän velvollisuutena on varmistaa, että uuden lainsäädännön edellyttämät opetusjärjestelyt toteutuvat.
Toimintaympäristön muutoksiin varaudutaan kehittämällä ja selkeyttämällä tuen rakenteita, prosesseja ja toimintatapoja kaupunkitasoisesti, alueellisesti ja yksikkökohtaisesti. Yksilöllisempää ja vahvempaa tukea tarjotaan esimerkiksi yhteisopettajuuden, joustavien ryhmittelyjen, pienryhmäopetuksen, konsultoinnin sekä erityisopetusosaamisen vahvistamisen avulla.
Kieli- ja kulttuuriryhmien opetuksen painopisteitä ovat kotoutumisen tukeminen, kielellisesti tuetun opetuksen kehittäminen ja kansainvälisyyskasvatuksen vahvistaminen.
Vuoden 2026 talousarviossa perusopetukselle myönnettiin 1,3 miljoonan euron lisämääräraha oppimisen tuen lakiuudistuksen toimeenpanoa varten. Määrärahan kohdentuminen kouluille perustuu maaliskuun 2026 alussa valmistuvaan perusopetuksen tuen rakenteiden selvitykseen, jossa arvioidaan tarvittavat tuen rakenteet, niiden organisointi, tuen resurssointi sekä erityisopetuksen virkarakenne.
Jyväskylän kaupungin perusopetuksessa ryhmäkohtainen tuki muodostaa perustan tuen lakiuudistuksen toimeenpanolle. Kaupungin hyväksymien opetussuunnitelman paikallisten perusteiden mukaan oppimista ja koulunkäyntiä tuetaan jatkossa ensisijaisesti oppimisen edellytyksiä tukevilla opetusjärjestelyillä ja ryhmäkohtaisilla tukimuodoilla. Tämä merkitsee siirtymistä aiempaa yksilökeskeisemmästä tuesta kohti koko opetusryhmän pedagogista vahvistamista.
Ryhmäkohtaisen tuen toteuttaminen liittyy tiiviisti yhteisopettajuuden vahvistamiseen, sillä ryhmäkohtainen tuki on tuen uudistuksen keskeinen toteutusmuoto ja yhteisopettajuus sen tärkein pedagoginen väline. Lakiuudistus edellyttää, että ryhmäkohtaisten tukimuotojen toteuttamisessa tehdään opettajien välistä yhteistyötä (20 b §), mikä korostaa yhteisopettajuuden roolia osana tuen rakenteellista ja pedagogista kokonaisuutta.
Koulujen tehtävänä on lisäksi huolehtia siitä, että resurssien kirjaaminen ja seuranta toteutetaan tavalla, joka osoittaa lakisääteisen 0,122 vuosiviikkotunnin per oppilas -normin täyttymisen ja varmistaa ryhmäkohtaisen tuen toteutumisen suunnitelmallisesti ja yhdenvertaisesti kaikissa yksiköissä.
Vuoden 2026 talousarviossa perusopetuksen toiminnan arvioinnin mittariksi on määritelty opetuksen vuosiviikkotuntimäärä oppilasta kohden. Vuosiluokkien 1-9 opetustuntien oppilaskohtainen vertailuluku vuodelle 2026 on vähintään 1,81 tuntia oppilasta kohden (vuoden 2025 talousarviossa 1,71). Ryhmäkohtaiseen tukeen panostamisen tavoitteena on parantaa tätä suhdelukua ja vahvistaa oppilaskohtaista opetuksellista resurssointia. Tarkemmat tunnusluvut määrittyvät koulukohtaisten resurssien suunnittelun jälkeen.
Opetusryhmien keskimääräiset laskennalliset ryhmäkokomittarit on määritelty seuraavasti:
· Vuosiluokat 1-6: 16,9 oppilasta ryhmää kohden (talousarviossa 2025: 18,7)
· Vuosiluokat 7-9: 17,4 oppilasta ryhmää kohden (talousarviossa 2025: 17,4).
Lukuvuoden 2026-2027 opetusresurssien valmistelussa on huomioitu vuoden 2025 talousarvion toiminta- ja talousraportit sekä vuoden 2026 talousarvion valmistelussa käytetyt tiedot. Lisäksi suunnittelussa on otettu huomioon vuodelle 2026 hyväksytyt toiminnalliset tavoitteet.
Perusopetuksen oppilasmäärä on kääntynyt laskuun, eikä ennusteiden mukaan kasvua ole odotettavissa lähivuosina. Syntyvyyden väheneminen on kehityksen keskeinen tekijä. Muuttoliike voi kuitenkin vaikuttaa tilanteeseen joko positiivisesti tai negatiivisesti ja sen vaikutuksia on vaikea arvioida täsmällisesti.
Alustavien arvioiden mukaan perusopetusryhmien määrä vähenee lukuvuonna 2026-2027 verrattuna kuluvan lukuvuoden tasoon. Vuosiluokilla 1-6 ryhmien määrän arvioidaan vähenevän noin 13,5 ryhmällä, kun taas vuosiluokilla 7-9 ryhmien määrän ennakoidaan pysyvän ennallaan.
Perusopetukseen valmistavan opetuksen ryhmien määrä on vaihdellut vuosittain. Lukuvuodelle 2025–26 varauduttiin 14 ryhmään, mutta ryhmiä on toteutunut 13. Vakituisia ryhmiä on tällä hetkellä yhdeksän, eikä uusia vakituisia ryhmiä ole tarve perustaa. Valmistavan opetuksen tarpeen määrää on haastavaa ennakoida, joten muut ryhmät säilyvät edelleen määräaikaisina. Vastaanottokeskuksen jatko Jyväskyssä on varmistunut tammikuussa 2026, mutta oppilasmäärään kasvu painottuu pääosin opiskelu- ja työperäisien maahanmuuttoon. Vuoden 2026 talousarviossa on varauduttu siihen, että lukuvuonna 2026–2027 valmistavassa opetuksessa on enintään 14 opetusryhmää. Lisäksi varaudutaan kahden valmistavan opetuksen jälkeisen nk. Lisävalo-ryhmän toteutukseen, joka perustuu 1.8.2026 voimaan astuviin opetussuunnitelman muutoksiin S2-opetuksen muodossa.
Koulujen resurssilaskennassa hyödynnetään oppilasmäärätietojen lisäksi jokaisen koulun keskimääräisiä palkkaprofiileja henkilöstöjakauman perusteella. Näin tuntiresurssin muuntaminen euroiksi kohtelee tasavertaisesti kouluja riippumatta opettajien kelpoisuuksista tai kokemuslisistä. Laskennassa huomioidaan myös ne resurssit, jotka on kouluille jaettu tunteina (mm. erityisopetus, VES-tunnit) sekä haluttu oppilaskohtainen resurssitaso. Sivistyslautakunnan määrittelemät resurssitasoa kuvaavat mittarit, kuten laskennallinen opetusryhmäkoko ja vuosiviikkotuntimäärä oppilasta kohden, on sisällytetty laskentaan.
Laskennan tuloksena saadaan koulukohtainen laskennallinen henkilöstökulubudjetti, jonka jälkeen perusopetuksen palvelujohtaja käy resurssikeskustelut perusopetuksen rehtorien kanssa. Keskusteluissa tarkastellaan koulujen opetusresurssia ja sen käyttötapoja yhdenvertaisuuden, resurssien käytön läpinäkyvyyden sekä osaamisen jakamisen näkökulmasta. Keskustelujen pohjalta voidaan tehdä harkinnanvaraisia korjauksia koulujen euromääräisiin resursseihin esimerkiksi haastavan oppilasmäärärakenteen perusteella. Resurssien suunnittelussa hyödynnetään taloussuunnittelujärjestelmää (FPM) ja siinä painotetaan kokonaistaloudellisuutta, joustavuutta ja opetusresurssien monipuolista hyödyntämistä.
Opetusresurssin jakamisen perusteita koskevan sivistyslautakunnan päätöksen jälkeen toimialajohtaja vahvistaa kouluyksikkökohtaiset resurssit. Lukuvuoden 2026-2027 opetus ja toiminta perusopetuksen kouluilla järjestetään päätetyn resurssointilinjauksen mukaisesti.
Toimivalta asiassa
Sivistyslautakunnan tehtäväalueen toimintasäännön 3 §:n mukaan sivistyslautakunta päättää opetusresurssien jakamisen perusteista.