Perustelut
Jyväskylän kaupunginvaltuusto on kokouksessaan 9.12.2024/92 hyväksynyt Majajärven asemakaavan.
Kaupunginvaltuuston päätöksestä on määräajassa jätetty valitus Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle. Hallinto-oikeus on kehottanut kaupunginhallitusta antamaan valituksen johdosta lausunnon. Lausunnossa tulee antaa selostus asiasta, vastata oikeudenkäynnin osapuolen esittämiin vaatimuksiin ja niiden perusteisiin sekä lausua esitetystä selvityksestä. Lausunnon määräpäivä on 26.2.2025.
Jyväskylän kaupungin hallintosäännön 10 §:n mukaan kaupunginhallitus antaa lausunnon valtuuston päätöksistä tehdyistä valituksista.
Valitus (vaatimukset ja valitusperusteet)
Valituksessa on vaadittu, että hallinto-oikeus ensisijaisesti kumoaa kaupunginvaltuuston asemakaavan hyväksymistä koskevan päätöksen sekä toimenpidekieltoa.
Perustelut valituksenalaisen asemakaavan lainvastaisuudesta on esitetty valituskirjelmässä seuraavien pääotsakkeiden alla: 1. Kaavoituksen sisältövaatimukset ja sijaintipaikan valinta, 2. YVA-menettelyn ohittaminen, 3. Lupien käsittely, 4. Osallisten vaikuttamismahdollisuudet, 5. Luonnonsuojelu, 6. Pohjavesialueiden turvaaminen, 7. Yrityksen suosiminen kaavaprosessissa. Näihin vastataan jäljempänä kohdittain.
Hallinto-oikeuden lausuntopyyntö, jonka liitteenä on myös alkuperäinen valituskirjelmä, oheistetaan tämän asian liitteeksi.
Kaupunginhallituksen lausunto
Valitus tulee tässä lausunnossa sekä kaava-asiakirjoista ilmenevän perusteella hylätä. Perustetta valituksenalaisen asemakaavan kumoamiselle joko menettelyvirheen, kaavan vaikutusten riittämättömän selvittämisen ja arvioinnin taikka kaavan sisällöllisen lainvastaisuuden perusteella ei ole.
Alueidenkäyttölain (31.12.2024 asti maankäyttö- ja rakennuslaki) 188.1 §:n mukaan kaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin kuntalaissa säädetään. Viittaus kuntalakiin tarkoittaa, että valitusperusteet on kuntalaissa säädetyt. Kuntalain 135.2 §:n mukaan valituksen saa tehdä sillä perusteella, että 1) päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä; 2) päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa; tai 3) päätös on muuten lainvastainen.
Kunnallisvalitus on laillisuusvalitus, mikä tarkoittaa, että valitusviranomainen tutkii valituksesta vain kaavan laillisuuden edellä mainittujen valitusperusteiden asettamissa rajoissa. Lainvastaisuuden havaitessaan valitusviranomainen joko kumoaa päätöksen tai joissain tapauksissa palauttaa asian kunnan viranomaisen uudelleen käsiteltäväksi (ei kaavavalitusasioissa). Ellei lainvastaisuutta havaita, valitus hylätään.
Valitusperusteista ja esitetystä selvityksestä lausutaan valituskirjelmän mukaisella otsikoinnilla vielä seuraavaa:
1. Kaavoituksen sisältövaatimukset ja sijaintipaikan valinta
Valituksenalaisella kaupunginvaltuuston päätöksellä on hyväksytty Majajärven asemakaava, jolla muodostuu 51. kaupunginosan korttelin 1 tontti 1 sekä virkistysalueet. Kaavan tavoitteena on ollut tutkia alueen kehittämistä työpaikka- ja teollisuusalueena, joka mahdollistaa teknologiakeskuksen toimintaa varten tarpeellisten toimintojen mm. toimisto- ja tuotantotilojen sekä rakennettujen ulkoalueiden rakentamisen alueelle. Asemakaavan laatiminen on aloitettu Jyväskylän kaupungin aloitteesta.
Valituksessa on esitetty, että kaava olisi lainvastainen sillä perusteella, ettei se täytä alueidenkäyttölain 5 luvun 39 §:n eikä 7 luvun 54 §:n sisältövaatimuksia.
Yleiskaavan sisältövaatimukset
Valituksessa esitetään, että seuraavat alueidenkäyttölain 39 §:ssä mainitut yleiskaavan sisältövaatimukset eivät ole toteutuneet Majajärven alueen kaavoituksessa: 7) Ympäristöhaittojen vähentäminen, 8) Rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen sekä 9) Virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys.
Vastauksena todetaan, että yleiskaavan sisältövaatimukset ohjaa yleiskaavan laatimista. Todettakoon kuitenkin että, alueidenkäyttölain 39 §:n 2 momentin mukaan yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon muun ohella yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys, asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus, mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön, kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset, ympäristöhaittojen vähentäminen sekä rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen.
Edellä mainitun pykälän 3 momentin mukaan edellä 2 momentissa tarkoitetut seikat on selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin laadittavan yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus sitä edellyttävät. Edelleen pykälän 4 momentin mukaan yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa.
Kaava-alueelta on tunnistettu luonnonympäristöltään arvokkaat alueet ja lajit sekä rakentamiseen parhaiten soveltuvat alueet. Rakentaminen kohdistuu lähtökohtaisesti luontoarvoiltaa vähemmän arvokkaille alueille, joilla ihmistoiminnan vaikutukset ovat jo selkeästi näkyvissä ja niin, että luontoarvoja sisältävät alueet jäävät rakentamisen ulkopuolelle.
Virkistysalueiden soveltuvuuden ja riittävyyden osalta voidaan todeta, että kaavaratkaisu säilyttää alueella edelleen laajat alueet yleiseen virkistäytymiseen sekä jokaisenoikeudella tapahtuvaan liikkumiseen. Erityisesti Majajärven ranta-alueen osalta on tunnistettu sen vakiintuminen lähialueen asukkaiden virkistyskäyttöön ja Majajärven ranta-alueet on osoitettu virkistysalueena, joka turvaa ranta-alueen virkistyskäytön myös jatkossa. Myös eteläosassa kulkevan maakunnallisen ulkoilureitin (Metsoreitti) säilyminen alueella turvataan ja liikkumisen turvallisuus reitillä turvataan maankäytön muutoksista huolimatta.
Kaavassa on huomioitu lisäksi muut luontoselvityksessä tunnistetut luontoarvoiltaan arvokkaat alueet huomioimalla ne kaavassa niiden arvot huomioon ottavilla kaavamerkinnöillä. Suunnittelualue sijaitsee osittainen tärkeällä pohjavesialueella (luokka I E), pohjavesialueen rajaus on osoitettu kaavakartalla.
Asemakaavan sisältövaatimukset
Valituksessa esitetään, että alueidenkäyttölain 54 §:ssä mainitut asemakaavan sisältövaatimukset eivät ole toteutuneet Majajärven alueen kaavoituksessa: Valituksessa on esitetty, että kaava aiheuttaa ympäristöhaittoja, uhkaa rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaalimista, virkistykseen osoitettuja alueiden riittävyyttä sekä aiheuttaisi elinympäristön laadun merkityksellistä heikkenemistä. Valituksessa on lisäksi esitetty, ettei aluetta olisi tullut kaavoittaa lainkaan.
Vastauksena todetaan, että valituksenalainen kaava ei ole valituskirjelmän tämän otsakkeen alla esitetyin perustein lainvastainen. Asemakaava perustuu kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja tämän edellyttämiin riittäviin tutkimuksiin, selvityksiin ja vaikutusten arviointeihin. Kaava täyttää alueidenkäyttölain 54 §:n asettamat asemakaavan sisältövaatimukset. Asemakaavan ratkaisu noudattaa alueelle laaditun ja kaupunginvaltuustossa 9.12.2024 hyväksytyn Majajärven osayleiskaavan ratkaisua.
Alueidenkäyttölain 54.2 §:n mukaan asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita. Saman säännöksen 3 momentin mukaan asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen. Asemakaavalla ei myöskään saa asettaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle sellaista kohtuutonta rajoitusta tai aiheuttaa sellaista kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää.
Asemakaava-alue rajoittuu nykyiseen taajamarakenteeseen sekä olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen, kunnallistekniikan ja katuverkoston äärelle laajentaen nykyisiä Laukaan kunnan puolelle jo toteutuneita toimintoja.
Asemakaavaratkaisun keskeisenä lähtökohtana on ollut laatia kaavoitustyön pohjaksi kattavat lähtötietoselvitykset. Kaavaratkaisu perustuu sen tarkkuuden edellyttämiin riittäviin selvityksiin kuten luonto- ja maisemaselvitykset, joiden sisältö on otettu huomioon kaavaratkaisun laadinnassa, selvityksissä on kattavasti huomioitu alueen arvot ja ominaispiirteet. Osayleiskaava-alueelta on tunnistettu luonnonympäristöltään arvokkaat alueet ja lajit sekä rakentamiseen parhaiten soveltuvat alueet. Rakentaminen kohdistuu lähtökohtaisesti luontoarvoiltaa vähemmän arvokkaille alueille, joilla ihmistoiminnan vaikutukset ovat jo selkeästi näkyvissä siten, että luontoarvoja sisältävät alueet jäävät niiden ulkopuolelle.
Asemakaavassa osoitettava TL-2 korttelialue sijoittuu pääosin pohjavesialueen ulkopuolelle korttelin kaakkoisosaa lukuun ottamatta. Pohjavesialueen rajaus on merkitty kaavakartalle ja sitä osoittavassa merkinnässä määrätään, että alueella tapahtuvaa rakentamista ja muita toimintoja saattavat rajoittaa pohjaveden pilaamiskielto (YSL 17 §) ja pohjaveden muuttamiskielto (VL 3:2). Pohjaveden laatuun ja määrään vaikuttavista toiminnoista on tarvittaessa pyydettävä alueellisen lupaviranomaisen lupa. Pohjavesialueella tapahtuvaa rakentamisesta annetaan asemakaavassa lisäksi muita tarkentavia määräyksiä.
Virkistysalueiden riittävyyden osalta voidaan todeta, että asemakaava-alueen kokonaispinta-ala on 41 ha, josta virkistysalueiden osuus on 20,5 ha, eli noin puolet asemakaava-alueen pinta-alasta. Majajärven ranta-alueet sekä Metsoreitin ympäristö alueet osoitetaan osin lähivirkistysalueena. Majajärven ranta-alueet ovat vakiintuneet lähialueen asukkaiden virkistyskäyttöön ja ranta-alue osoitetaan kokonaisuudessaan virkistysalueena, jossa liikkuminen on kaikille avointa ja mahdollista myös jatkossa. Kaavaratkaisu säilyttää myös kaakkoisosassa kulkevan maakunnallinen ulkoilureitin (Metsoreitti) keskeytyksettömän kulun.
Kaavoitus ja maankäytön suunnittelu perustuu aina kaava-alueen laaja-alaisempaan tarkasteluun muun muassa kaavan vaikutuksista sekä suunnittelualueella että sen ympäristössä. Kaavaa laadittaessa yhtenä jo laistakin tulevana lähtökohtana on ratkaista maankäytön muutokset siten, ettei ne aiheuta kenellekään kohtuutonta haittaa. Kaavaratkaisu tehdään aina alueidenkäyttölainn mukaisesti riittäviin selvityksiin ja vaikutusten arviointeihin perustuen.
Sijaintipaikan valinta on tehty eri kriteerien pohjalta ottaen huomioon sekä lainsäädännölliset että maankäytölliset lähtökohdat. Valintaan ovat vaikuttaneet mm. sijainti yhdyskuntarakenteessa, alueen saavutettavuus sekä riittävä pinta-ala alueelle suunniteltujen toimintojen sijoittamiseksi, mutta myös alueen nykytilanne ja ominaisuudet. Sijaintipaikan valinta on tapahtunut kaavasta erillisenä prosessina ennen kaavoitukseen ryhtymistä.
Vastauksena edelleen todetaan, ettei valituksenalainen kaava ole lainvastainen valituksessa esitetyin perustein. Kunnan itsehallintoon ja ns. kaavoitusmonopoliin kuuluu, että kunnalla on laaja harkintavalta sen suhteen, missä järjestyksessä ja miten se haluaa alueitaan kehitettävän. Kaava-asiakirjoista sekä edellä lausutusta käy ilmi, miksi kaavoitukseen on lähdetty ja mitkä ovat tämän asemakaavan tavoitteet ja tarkoitus. Valituksessa ei ole esitetty sellaisia seikkoja, jotka tekisivät kaavoitukselle asetetut tavoitteet perusteettomiksi tai alueidenkäyttölain 51 §:n vastaisiksi. Valituksessa ei ole myöskään tuotu esiin mitään sellaisia perusteita, jotka osoittaisivat kunnan käyttäneen harkintavaltaansa kaavan laatimistarpeen arvioinnissa alueidenkäyttölain 51 §:n vastaisesti. Kaupungilla on lisäksi itsehallintonsa puitteissa oikeus lainsäädännön asettamissa reunaehdoissa päättää, millainen kaava alueelle laaditaan. Kaava ei voi olla lainvastainen pelkästään sillä perusteella, että valittajan käsityksen mukaan alueelle olisi tarkoituksenmukaisempaa laatia toisenlainen kaava.
2 YVA-menettelyn ohittaminen
Valituksessa on todettu, ettei löydy julkista todisteita siitä, onko ELY-keskuksen kanssa keskusteltu ja päätetty, että ei käytettäisi YVA-menettelyä. Valituksessa on väitetty, että Majajärven kaavoitushankkeessa on selkeästi sellaisia ominaisuuksia, joiden perusteella menettely olisi pitänyt käynnistää, mm. sijoittuminen 1E luokan pohjavesialueelle, toiminnassa käytetyt vaaralliset aineet sekä sijoittuminen alueelle, jolla luonnonsuojelulailla suojattuja kasveja ja eläimiä (YVA-lain liite 2 tekijät, joita käytetään päätettäessä ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamisesta).
Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä säädetään ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetussa laissa (252/2017, YVA-laki) ja ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetussa valtioneuvoston asetuksessa (277/2017, YVA-asetus). Lakia ympäristövaikutusten arviointimenettelystä sovelletaan sen 3 §:n mukaan hankkeisiin ja niiden muutoksiin, joilla todennäköisesti on merkittäviä ympäristövaikutuksia. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä arvioitavat hankkeet ja niiden muutokset luetellaan lain liitteessä 1. Arviointimenettelyä sovelletaan lisäksi yksittäistapauksessa sellaiseen hankkeeseen tai jo toteutetun hankkeen muuhunkin kuin 1 momentissa tarkoitettuun muutokseen, joka todennäköisesti aiheuttaa laadultaan ja laajuudeltaan, myös eri hankkeiden yhteisvaikutukset huomioon ottaen, 1 momentissa tarkoitettujen hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä ympäristövaikutuksia. Moottorirata tai teknologiakeskus (autojen kokoonpanotehdas) ei löydy liitteen 1 luettelosta. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus tekee päätöksen arviointimenettelyn soveltamisesta 3 §:n 2 momentissa tarkoitettuun hankkeeseen.
Osayleiskaavan vireilletulo vaiheessa 27.10.2023 on Keski-Suomen ELY-keskuksen kanssa käyty työpalaveri, jossa on käyty läpi Majajärven alueelle sijoittuvia toimintoja sekä kaavoituksen maankäytöllisiä tavoitteita. Keski-Suomen ELY-keskukselta on lisäksi pyydetty lausunnot kaavan luonnos- ja ehdotusvaiheissa. Lausunnoissa ei ole tullut esille, että kaavoituksen yhteydessä olisi hankkeelle asetettujen tavoitteiden johdosta tarpeen käynnistää ympäristövaikutusten arviointimenettelyä.
Lisäksi vastauksena voidaan edellä esitetyn lisäksi todeta, ettei kaavoituksella voida ohittaa YVA–menettelyä, mikäli sellainen asiasta päättävän viranomaisen päätöksellä katsotaan tarpeelliseksi, toisin kuin valituksessa on väitetty. YVA–menettely ja kaavoitus voidaan toteuttaa erillisinä menettelyinä.
3 Lupien käsittely
Valituksessa on väitetty, ettei Jyväskylän kaupungin rakennus- ja ympäristölaitakunnalla ole ollut ajantasaista ja totuudenmukaista tietoa alueen luontoarvoista päätöksentekemiseen ja hakemuksesta on lisäksi puuttunut kemikaaliluettelo.
Ympäristönsuojelulain (527/2014) 27 §:n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavaan toimintaan, josta säädetään liitteen 1 taulukossa 1 (direktiivilaitos) ja taulukossa 2, on oltava lupa (ympäristölupa). Ympäristöluvan käsittelee toimivaltainen viranomainen.
Ympäristölupamenettely on ympäristönsuojelulain mukainen menettely, eikä ympäristölupa-asioita tai ympäristöluvan tarveharkintaa käsitellä kaavoituksen yhteydessä. Todettakoon vielä, että ympäristölupamenettely ei ole kaavoitus päätöksen laillisuutta arvioitaessa kumoamisperuste.
4 Osallisten vaikuttamismahdollisuudet
Valituksessa esitetään, että hankkeen alkuvaiheessa osallisten eriarvoinen kohtelu ei ole ollut osallistumis- ja arviointimenettelyn mukaista ja läpinäkyvää kaikille osallisille. Valituksessa on viitattu 5.10.2023 pidettyyn yleisötilaisuuteen sekä mainitaan, että tilaisuudesta ei laadittu muistiota, jonka tilaisuuden ulkopuolelle jääneet osalliset olisivat voineet lukea ja saada mahdollisuuden osallistua ja esittää mielipiteensä jo hankkeen valmisteluvaiheessa ja että muut osalliset saivat kutsun asukastilaisuuteen vasta kaavan luonnosvaiheessa.
Esitettyyn voidaan vastauksena todeta, että valituksen alaisen kaavan vuorovaikutuksen menettelyt on kuvattu kaavaselostuksessa, sen liitteissä sekä muissa kaavan käsittelyyn liittyvissä asiakirjoissa.
Valituksen alaista kaavaa valmisteltaessa on noudatettu alueidenkäyttölain 62 §:n mukaisia säädöksiä koskien vorovaikutusta kaavaa valmisteltaessa. Kaavoitusmenettely on järjestetty ja suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa on tiedotettu niin, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään on ollut mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta.
Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 30§:n mukaan maankäyttö- ja rakennuslain (nyk. alueidenkäyttölain) 62 §:ssä tarkoitettu tilaisuuden varaaminen osallisille mielipiteensä esittämiseen kaavaa valmisteltaessa voidaan tehdä asettamalla valmisteluaineisto nähtäville ja varaamalla tilaisuus esittää mielipide määräajassa kirjallisesti tai suullisesti taikka erityisessä kaavaa koskevassa tilaisuudessa taikka muulla sopivaksi katsottavalla tavalla. Tässä yhteydessä voivat mielipiteensä esittää myös muut kunnan jäsenet.
Tilaisuuden varaamisesta mielipiteen esittämiseen tiedotetaan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa todetulla, osallisten tiedonsaannin kannalta toimivalla tavalla. Jollei muuta tiedottamista pidetä asian laatu huomioon ottaen sopivana, asiasta on ilmoitettava niin kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan. Ilmoitus on kuitenkin aina julkaistava vähintään yhdessä paikkakunnalla yleisesti leviävässä sanomalehdessä.
Valituksessa on viitattu 5.10.2023 järjestettyyn tilaisuuteen. Kyseinen tilaisuus on ollut hanketoimijan alueen asukkaille järjestämä kaavoitusmenettelystä erillinen tilaisuus, jonne on kutsuttu alueen asukkaita sekä sidosryhmienedustajia. Kaavan luonnosvaiheessa on järjestetty OAS:n mukainen yleisötilaisuus 14.3.2024.
Valituksessa väitetään lisäksi, että mahdollisuus osallistua ja saada tietoa kaavoituksen edistymisestä ei ole täysin toteutunut, sillä osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaan kaavan hyväksymisestä olisi pitänyt kuuluttaa myös sanomalehti Keskisuomalaisessa, mutta näin ei ollut. Jyväskylän kaupungin sähköisellä ilmoitustaululla kuulutus kuitenkin oli. Tämän osalta valituksessa esitetty asia on virheellinen, sillä osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa ilmoitetaan, että kaavan hyväksymisestä tiedotetaan kaupungin verkkosivuilla julkaistavassa kuulutuksella. Sanomalehti Keskisuomalaisessa kuulutetaan kaavan voimaantulosta.
Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 94 § 2 momentin mukaan kaavan ja rakennusjärjestyksen hyväksymistä koskevasta päätöksestä on lisäksi viivytyksettä ilmoitettava niille viranomaisille, kunnan jäsenille ja muistutuksen tehneille, jotka ovat sitä pyytäneet kaavan tai rakennusjärjestyksen ollessa nähtävillä. Kaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä on tiedotettava sekä kaava ja kaavaselostus julkaistava mahdollisuuksien mukaan myös sähköisesti.
5 Luonnonsuojelu
Alueidenkäyttölain 5 §:ssä on luonnonsuojelun kannalta maankäytölle asetettuja tavoitteita. Luonnonsuojelulain (9/2023) 1 luvun 1§ mukaan maankäyttöä tulisi suunnitella niin, että alla esitetyt tavoitteet toteutuvat, jolloin luontotyyppien ja luonnonvaraisten eliölajien suotuisa suojelutaso saavutetaan ja säilytetään.
Valituksessa viitataan seuraaviin Jyväskylän kaupungin sitoumuksiin, jotka tulisi huomioida kaavoituksessa:
EU:n LIFE-ohjelma, Jyväskylän luonnonsuojeluohjelma, Resurssiviisas Jyväskylä 2040.
Liito-orava-LIFE-hanke kuuluu EU:n LIFE-ohjelmaan, joka on ympäristölle, luonnonsuojeluun ja ilmastotoimiin kohdistettu EU-rahoitus. Kaupunki on kumppanina vuosina 2018–2025 toteutettavassa hankkeessa. Ennalta valittuja toimenpiteitä kaupunkialueilla ovat esimerkiksi pesäpaikkatarjonnan vahvistaminen pöntötyksillä sekä yleisölle järjestetyt liito-oravakävelyitä.
Liito-oravatietoja on kartoitettu kaavoitusta varten laaditussa luontoselvityksessä ensivaiheessa kesällä 2023, jolloin selvitettiin jo tiedossa olevat liito-oravahavainnot suunnittelualueelta ja sen lähiympäristöstä sekä rajattiin jo alustavasti lajikohtaiset pääkohteet vuoden 2024 selvitystä varten. Liito-oravainventointi tehtiin keväällä 2024. Kaavaluonnosta laadittaessa alueelta on jo ollut tiedossa potentiaaliset esiintymisalueet ja luonnosvaiheessa luontoselvityksessä esitetyt liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikat on osoitetuttu kaavakartalla niiden turvaamista osoittavalla merkinnällä. Vuoden 2024 inventoinnissa alueelta tehtiin uusia havaintoja Majajärven ranta-alueelta ja tiedot päivitettiin kaava-aineistoon. Liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja ei sijoitu osayleiskaavassa rakentamiseen varatuille alueille.
Jyväskylän luonnonsuojeluohjelma sekä sitoumus luontokadon pysäyttämiseksi.
Kaupunki on parhaillaan laatimassa luonnonsuojeluohjelmaa ja ohjelmaluonnos on tulossa nähtäville syksyn 2025 aikana. Luonnonsuojeluohjelmassa määritellään kaupungin omistamat, metsäsuunnitelmalla jo suojellut alueet. Osayleiskaava-alueelle ei sijoitu kaupungin suojelualueverkostoon kuuluvia alueita.
Valituksessa oli lisäksi todettu, että kaupunki on vuosien 2012–2023 aikana useilla metsien hakkuilla heikentänyt Majajärven alueen luontoa ja kaventanut suojeltavien lajien elinaluetta ja suojeltavia luontotyyppejä. Suunnittelualue on siirtynyt Jyväskylän kaupungin omistukseen maakaupan myötä vasta 9.12.2022 jolloin alueella oli jo suoritettu mainitut hakkuut eikä vastineessa esitetty väite, että kaupunki olisi tehnyt alueella hakkuita siten ole paikkansa pitävä.
Majajärven aluetta kaavoitettaessa olisi pitänyt huomioida Jyväskylän kaupungin Resurssiviisas Jyväskylä 2040 -visio sekä tutkia millaisia rajoituksia ja tavoitteita visio asettaa kaavoitukselle ja edistääkö kaavoitus tavoitteisiin pääsemistä.
Resurssiviisas Jyväskylä 2040 -ohjelma on strateginen toimenpideohjelma, jota toteuttamalla kaupunki pyrkii saavuttamaan asettamansa resurssiviisauden tavoitteet. Ohjelmassa on valtuustokausittain hyväksyttäviä ja toteutettavia toimenpiteitä. Ohjelmalla tavoitellaan pitkällä aikavälillä hiilineutraaliutta vuoteen 2030 mennessä ja jätteettömyyttä, päästöttömyyttä ja ylikulutuksetonta kestävän hyvinvoinnin kaupunkia vuoteen 2040 mennessä.
Todettakoon yhteenvetona asiakohdassa esitettyyn, että kaavaratkaisu ei ole ristiriidassa edellä esitettyjen valituksessa listattujen ohjelmien ja strategioiden kanssa. Kaava turvaa alueen luonnon monimuotoisuuden kannalta olennaiset luontoarvot suojelumerkinnöin ja rakentaminen on sijoitettu näiden alueiden ulkopuolelle.
6 Pohjavesialueen turvaaminen
Valituksessa on esitetty, että asemakaava on suunniteltu pelkästään TGR-WRT Oy:n tarpeiden mukaan eikä siinä ole riittävästi huomioitu alueelle sijoittavan pohjavesialueen toiminnalle asettamia rajoituksia, eikä ole käytetty harkintaa sijanistipaikan valinnassa. Kaupunki rikkoo kaavapäätöksellä myös omaa 10.9.2024 hyväksyttyä pohjavesien suojelusuunnitelmaa ja siinä olevaa kaavoitusta ohjaavaa periaatetta ja että kaupunki on kaavoittanut pohjavesialueelle moottoriradan, joka on huomattava riski pohjaveden pilaantumiselle. Lintumäen alueelle kaavoitetun moottoriradan riskit eivät ole kuvattuna Jyväskylän eikä Laukaan pohjavesialueiden suojelusuunnitelmissa. Valituksessa esitetään, että Majajärven alueelle ei tulisi kaavoittaa moottorirataa, koska siinä käytetään kemikaaleja, jotka aiheuttavat suojaustoimenpiteistä huolimattaa vaaraa pohjaveden pilaantumiselle.
Alueidenkäyttölain 9 §:n 1 momentin mukaan kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus.
Suunnittelualueen osittainen sijainti tärkeällä pohjavesialueella (luokka I) on tunnistettu ja sijainti on otettu huomioon pohjaveden laadun ja määrän turvaavilla kaavamerkinnöillä ja -määräyksillä. Pohjavesialuetta koskevan määräyksen mukaisesti alueella tapahtuvaa rakentamista ja muita toimintoja saattavat rajoittaa pohjaveden pilaamiskielto (YSL 17 §) ja pohjaveden muuttamiskielto (VL 3:2). Pohjaveden laatuun ja määrään vaikuttavista toiminnoista on tarvittaessa pyydettävä alueellisen lupaviranomaisen lupa.
Asemakaavassa osoitettava TL-2 korttelialue sijoittuu pääosin Lintumäen luokan 1 E alueen ulkopuolelle korttelin kaakkoisosaa lukuun ottamatta. Pohjavesialueen rajaus on osoitettu kaavakartalle ja sitä koskevassa merkinnässä määrätään, että alueella tapahtuvaa rakentamista ja muita toimintoja saattavat rajoittaa pohjaveden pilaamiskielto (YSL 17 §) ja pohjaveden muuttamiskielto (VL 3:2). Pohjaveden laatuun ja määrään vaikuttavista toiminnoista on tarvittaessa pyydettävä alueellisen lupaviranomaisen lupa. Pohjavesialueella tapahtuvaa rakentamisesta annetaan asemakaavassa myös muita yksityiskohtaisempia määräyksiä.
Valituksessa lisäksi todetaan, että pohjavesialueiden suojelusuunnitelmasta puuttuu suojelusuunnitelma Lintumäen pohjavesialueen Jyväskylän puoleiselta osalta.
Tämän osalta voidaan todeta, että Lintumäen pohjavesialue (pääsijaintikunta Laukaa) on jätetty suojelusuunnitelman 2024 ulkopuolelle, sillä pohjavesialuetta koskeva suojelusuunnitelma on laadittu 2020-luvulla eikä sille ole ollut päivitystarvetta vuoden 2024 suojelusuunnitelman yhteydessä.
7 Yrityksen suosiminen kaavaprosessissa
Toisin kuin valituksessa on esitetty, niin valituksenalainen kaava on tullut vireille Jyväskylän kaupungin aloitteesta, osayleiskaavan vireilletulosta on kuulutettu 6.10.2023 ja asemakaavan vireilletulosta 10.11.2023. Sekä Majajärven osayleiskaava että asemakaava ovat Jyväskylän kaupungin kaavoitusohjelman 2024–2026 mukaisia kohteita. Kaavoitusohjelma sisältää vireillä olevat ja lähiaikoina käynnistyvät merkittävät suunnittelukohteet.
14.12.2023 on allekirjoitettu suunnitteluvaiheen yhteistyösopimus Majajärven osalta Jyväskylän kaupungin ja Toyota Gazoo Racing World Rally Teamin Oy:n välillä, jossa on määritetty osapuolten tavoite alueen kehittämisestä. Toisin kuin valituksessa on väitetty sopimuksella ei ole sovittu eikä ole voitukaan sopia sitovasti kaavan sisällöstä.
Alueidenkäyttölain mukaan kunnan on huolehdittava mm. alueiden käytön suunnittelusta, rakentamisen ohjauksesta sekä valvonnasta alueellaan. Kaavoitus perustuu kunnan itsehallintoon ja tämä ns. kaavoitusmonopoli antaa kunnalle oikeuden päättää kunnan alueelle käynnistettävistä yleis- ja asemakaavoista. Kunnalla on edellä kuvatun mukaisesti kaavoitusmonopolinsa mukaisesti ja osana maapolitiikkaansa oikeus laatia haluamansa sisältöisiä kaavoja edellyttäen, että kaavalle laissa säädetyt sisältövaatimukset täyttyvät. Kunnalla on tällöin harkintavaltansa puitteissa mahdollisuus muun ohella päättää siitä, mille alueille ja missä aikataulussa kaavoja laaditaan.
Valituksessa on myös esitetty, että Aimo Asikaisen toimiminen kaupunkirakennelautakunnan jäsenenä tekisi hänet esteelliseksi, koska hänellä on lautakunnan jäsenenä ollut mahdollisuus jatkuvasti vaikuttaa kaavoitukseen ja ajaa toimeksiantajansa etua.
Valtuutetun esteellisyydestä säädetään kuntalain 97 §:n 1 momentissa, jonka mukaan valtuutettu on esteellinen, mikäli asia koskee henkilökohtaisesti häntä taikka hänen hallintolain 28 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitettua läheistään. Muiden luottamushenkilön kuin valtuutetun esteellisyydestä säädetään kuntalain 97 §:n 1 ja 2 momenttien mukaan hallintolain 27–30 §:ssä. Hallintolain 28.1 §:n esteellisyysperusteet ovat ns. osallisuusjäävi, edustusjäävi, intressijäävi, palvelussuhde- ja toimeksiantojäävi, yhteisöjäävi ja sen poikkeus sekä yleislausekejäävi eli puolueettomuuden vaarantuminen muusta erityisestä syystä.
Hallintolain 27 § 1 momentin mukaan virkamies ei saa osallistua asian käsittelyyn eikä olla läsnä sitä käsiteltäessä, jos hän on esteellinen.
Edelleen 2 momentissa sanotaan, että mitä virkamiehen esteellisyydestä säädetään, koskee myös monijäsenisen toimielimen jäsentä ja muuta asian käsittelyyn osallistuvaa sekä tarkastuksen suorittavaa tarkastajaa.
Käsittelyyn osallistumisesta ja läsnäolosta asiaa käsiteltäessä ei tarkoiteta HE 72/2002 vp mukaan pelkästään ratkaisun tekemistä, vaan myös toimia, jotka välittömästi edeltävät asian ratkaisemista. Näitä ovat asian esittely ja valmistelu.
Säännöksessä tarkoitetulla läsnäolokiellolla on merkitystä erityisesti silloin, kun asiaa käsitellään monijäsenisessä päätöksentekoelimessä. Tällaisen toimielimen päätöksenteolle on ominaista, että asian ratkaisemista edeltää keskustelu asiasta. Esteellisen läsnäolo saattaisi siten vaikuttaa muiden jäsenten kannanottoihin.( HE 72/2002 vp)
Esteellisyyssäännöksillä pyritään turvaamaan asioiden käsittelyn puolueettomuutta ja luottamusta päätöksenteon moitteettomuuteen. Esteellisyys syntyy, mikäli henkilöllä on sellainen suhde viranomaisessa käsiteltävänä olevaan asiaan tai asianosaisiin, että se vaarantaa hänen puolueettomuutensa. Esteellisyyden arvioiminen ja ratkaiseminen kuuluvat ensisijaisesti asianomaiselle henkilölle itselleen.
Asikainen ei ole osallistunut kaavan käsittelyyn lautakunnassa, vaan on poistunut kokouksista asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi (Karltk 20.2.2024, Karltk 10.9.2024, Karltk 26.11.2024). Lisäksi hän on valituksessakin todetulla tavalla jäävännyt itsensä Toyotan yhteistyöhankkeen esittelyn ajaksi (Karltk 12.9.2023). Edellä esitetyn perusteella Asikaisen ei voida katsoa olleen esteellinen esitetyllä tavalla eikä valituksen alainen kaavapäätös siten ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä. Eikä pelkästään sen seikan johdosta, että hän on ollut kaupunkirakennelautakunnan jäsen, ole arvioitava asiaa toisin.
Valituksessa on väitetty, että Jyväskylän kaupunki ei käyttäisi julkista valtaa lain mukaan hyväksyttävään tarkoitukseen ja että julkisia varoja käytettäisiin EUn valtiontukisäännösten vastaisesti yksityisen yrityksen liiketoiminnan tukemiseen julkisin varoin Cefmof säätiön kautta.
Edellä esitetyt valitusperusteet eivät ole asemakaavan laillisuusarviointiin liittyvä asia. Todettakoon kuitenkin, että Central Finland Mobility Foundation sr (Cefmof – säätö) on Toyota Mobility Foundationin, Jyväskylän kaupungin ja TOYOTA GAZOO Racing World Rally Team Oy:n perustama säätiö. Säätiön tarkoituksena on sen sääntöjen mukaan edistää hiilineutraalin, kestävän ja monipuolisen yhteiskunnan saavuttamista, vähentää kasvihuonekaasupäästöjä, ehkäistä ilmastonmuutosta ja edistää liikkuvamman yhteiskunnan toteutumista sekä osallistua näitä edistäviin hankkeisiin. Säätiön tarkoituksena on lisäksi tukea tehokkaita, hiilineutraaleja ja kestäviä liikkumista edistäviä järjestelmiä, liikkumismuotoja ja liikenneratkaisuja, poistaa liikkuvuuden epätasa-arvoisuutta, ratkaista taajamien liikenneongelmia, laajentaa henkilökohtaisen liikkumisen hyödyntämistä ja kehittää ratkaisuja seuraavan sukupolven liikkumiseen huomioiden kyberturvallisuus, tekoälyratkaisut sekä autonomiset liikenneratkaisut. Säätiö voi muullakin tavalla osallistua kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä tai kestävää liikkumista edistäviin hankkeisiin.
Säätiö on itsenäinen oikeushenkilö, joka käyttää varojaan säännöissä hyväksyttyihin kohteisiin. Sääntöjen mukaan säätiö voi tarkoituksensa toteuttamiseksi rahoittaa säätiön tarkoitusta tukevia hankkeita ja projekteja sekä hankkia ja vastaanottaa varoja toiminnan toteuttamiseksi. Säätiö voi lisäksi myöntää apurahoja ja stipendejä sekä antaa palkintoja tarkoituksensa toteuttamiseksi.
Valituksessa on myös virheellisesti väitetty, että kaupunki käyttäisi julkisia varoja yksityisen yritystoiminnan tukemiseksi. Tämä ei pidä paikkaansa, valituksessa on viitattu kaupungin talousarviota koskevaan sanomalehti Keskisuomalaisessa (20.10.2023) olleeseen uutiseen, jossa todetaan kaupungin käyttävän mainittu lisämääräraha em. säätiön ja Toyotan kanssa tehtävään kehittämisyhteistyöhön. Kyse ei ole yrityksen tukemisesta valituksessa esitetyllä tavalla vaan erillisten hankkeiden edistämisestä. Kuten edellä on todettu, ei kaupungin kehittämisyhteistyö ole kaavan laillisuusarviointiin liittyvä asia.
Toisin kuin valituksessa on väitetty, päätöksentekijöillä on ollut käytössään kattava kaava-aineisto. Kaava-aineistossa on kuvattu kaikki päätöksenteon kannalta oleellinen tieto.
Yhteenveto
Valituksessa ei ole esitetty sellaisia asemakaavan laillisuuteen liittyviä joko menettelyllisiä tai sisällöllisiä valitusperusteita, joiden vuoksi asemakaavaa koskeva kaupunginvaltuuston päätös tulisi lainvastaisena kumota. Kaava täyttää alueidenkäyttölain 54 §:n sisältövaatimukset ja perustuu lain edellyttämiin riittäviin selvityksiin. Vuorovaikutus kaavaa valmisteltaessa on järjestetty alueidenkäyttölain 62 §:n mukaisesti. Kaavapäätös ei ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen ei ole ylittänyt toimivaltaansa eikä päätös ole muutenkaan lain vastainen.
Pyyntö käsitellä asia kiireellisenä
Hallinto-oikeutta pyydetään käsittelemään valitus kiireellisenä.
Valituksen hankkeelle aiheuttamalla viivästyksellä on merkittävä vaikutus niin taloudellisesti, elinkeinopoliittisesti kuin Jyväskylän seudun työllisyyden kannalta. Samalla viivästys vaarantaa koko hankkeen toteutumisen.
Kaavaan liittyvää aineistoa on nähtävillä kaavoituksen verkkosivuilla.