Kaupunginvaltuusto, kokous 24.11.2025

§ 122 Vuoden 2026 talousarvio sekä taloussuunnitelma vuosille 2026–2028

JyväskyläDno-2025-2258

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Vesa Voutilainen, talousjohtaja, vesa.voutilainen@jyvaskyla.fi

Perustelut

Kuntalain 110 §:n mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio ottaen huomioon kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnitelmakausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Jyväskylän kaupungilla taloussuunnitelma on laadittu kolmeksi vuodeksi.

Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Taloussuunnitelman tasapainossa voidaan ottaa huomioon talousarvion laadintavuoden taseeseen kertyväksi arvioitu ylijäämä. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Tässä määräajassa tulee kattaa myös talousarvion laadintavuonna tai sen jälkeen kertynyt alijäämä. Kuntarakennelaissa tarkoitetun uuden kunnan alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa kuntajaon muutoksen voimaantulosta. Kunnan tulee taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä mainittuna ajanjaksona katetaan.

Talousarvioon otetaan tehtävien ja toiminnan tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa ja -suunnitelmassa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä vahvistetaan myös kuntalain 14 § mukaisesti kaupungin toimialojen ja liikelaitosten maksujen ja taksojen yleiset perusteet. Samalla valtuusto määrää lyhytaikaisen luoton limiitin suuruuden kaupungin rahoitustarpeiden kattamiseksi ja maksuvalmiuden ylläpitämiseksi.

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys julkaistiin 20.10.2025 ja kaupunginvaltuusto käy talousarvion lähetekeskustelun talousarviosta kaupunginjohtajan esityksen pohjalta kokouksessaan 3.11.2025 sekä päättää vuoden 2026 tulo- ja kiinteistöveroprosenteista. Kaupunginjohtajan 20.10.2025 julkistama talousarvioesitys vuodelle 2026 perustuu 8,10 prosenttiyksikön tuloveroon sekä nykyisiin kiinteistöveroprosentteihin.

Ehdotus

Esittelijä

Timo Koivisto, kaupunginjohtaja, timo.koivisto@jyvaskyla.fi

Kaupunginhallitus ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että se:

  1. hyväksyy vuoden 2026 talousarvion ja vuosien 2026–2028 taloussuunnitelman siihen liittyvine tavoitteineen, yleis- ja erityisperusteluineen sekä sitovuus- ja toimintaohjeineen kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisena.
  2. määrää vuodelle 2026 lyhytaikaisen luoton limiitiksi 200 miljoonaa euroa kaupungin rahoitustarpeiden kattamiseksi ja maksuvalmiuden ylläpitämiseksi.
  3. hyväksyy Jyväskylän kaupungin toimialojen ja liikelaitosten maksujen ja taksojen yleiset perusteet.

Päätös

Kaupunginhallitus hyväksyi kaupunginjohtajan ehdotuksen muilta osin, mutta päätti seuraavaa:

Talousarvioesitykseen tehdään seuraavat euromääräiset muutokset:

  • Konsernihallinto: määrärahaan lisätään Jyväskylän ammattikorkeakoulu Oy:n osakkeiden myyntivoitto 2 236 300 euroa.
  • Kasvun ja oppimisen palvelut: määrärahaa lisätään yhteensä 850 000 euroa, josta 650 000 euroa kohdistetaan lukiotukeen ja 200 000 euroa kohdistetaan perusopetuksen tarvikehankintoihin. Lautakunta kohdentaa lisäyksen käyttösuunnitelmapäätöksessä.
  • Kaupunkirakennepalvelut: määrärahaa lisätään 150 000 euroa, josta 100 000 euroa kohdistetaan Valon kaupunki -tapahtuman laajentamiseen 9-päiväiseksi ja 50 000 euroa mm. yksityistieavustuksiin ja tonttiliittymien auraukseen. Lautakunta kohdentaa lisäyksen käyttösuunnitelmapäätöksessä.
     

Kaupunginhallitus päätti lisäksi seuraavista tekstimuutoksista:

Kuntakonsernin toiminta ja talous, Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet: sivulle 48 Alva-yhtiöt Oy:n kohtaan lisätään seuraava teksti: ”Alva-yhtiöt Oy:n tulee Kauppakadun peruskorjauksen jatkosuunnittelussa kiinnittää erityistä huomiota siihen, että kävelykadun katulämmitys pystytään toteuttamaan kustannus- ja energiatehokkaasti.”

Konsernihallinto: sivulle 87 lisätään seuraava teksti: ”Nuorten työelämään tutustumista kannustetaan käynnistämällä korkeakouluopiskelijoiden trainee-ohjelman pilotti sekä lisäämällä ja tehostamalla kesätyöseteleiden käyttöä.”  

Elinkeino ja työllisyyspalvelut: sivulle 95 lisätään uusi toiminnallinen tavoite: ”Käynnistetään Jyväskylän mallin toteutus.” 

Sivistyspalvelut:

  • sivulle 114 toiminnalliseen tavoitteeseen ”Varmistamme oppimisen ja koulunkäynnin tuen toteutumisen” kohtaan ”Toiminnallinen mittari” tulee seuraava korvaava teksti: "Ryhmäkohtainen ja oppilaskohtainen tuki toteutuu kouluissa suunnitellusti ” ja kohtaan ”Tavoitetaso” tulee seuraava korvaava teksti: ”Kouluilla on käytössä yhteisesti sovitut ryhmäkohtaisen tuen toimintamallit. Oppilaskohtainen tuki toteutuu ajallaan ja suunnitelman mukaisesti.”
  • sivulle 114 lisätään uusi toiminnallinen tavoite: ”Peruuttamattomien varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen, hoitopäivien ja mahdollisten henkilöstösäästöjen kokonaisuus arvioidaan sivistyslautakunnassa.” 
  • sivulle 115 lisätään uusi toiminnallinen tavoite: ”Lisätään uimaopetusta esi- ja perusopetusikäisille sivistyslautakunnan määrittelemällä tavalla.” 
  • sivuille 125 ja 149 lisätään seuraava teksti: ”Sivistyslautakunta ja kulttuuri- ja liikuntalautakunta mahdollistavat vuoden 2026 käyttösuunnitelmissaan vierailun kaupunginteatteriin kaikille 1. luokan oppilaille.” 
     

Kaupunkirakennepalvelut: sivulle 152 lisätään uusi toiminnallinen tavoite: ”Tonttiliittymien auraus mahdollistetaan niille henkilöille, joiden kotona asuminen hyvinvointialueen arvioimana vaarantuu auraamattomien liittymien vuoksi. Kaikkien tonttiliittymien aurauksen kriteerit huomioidaan talvikunnossapidon tulevan kilpailutuksen yhteydessä.”  

Talonrakennusinvestointien perustelut: sivulle 182 kohtaan 13 Kulttuurihanke (kirjasto, museot) lisätään seuraava teksti: ”Mikäli tehdään päätös uuden kulttuurikeskuksen toteuttamisesta, tulee olla myös suunnitelma nykyisen pääkirjastorakennuksen tulevasta käyttötarkoituksesta ja peruskorjaamisesta.” 

Edelleen kaupunginhallitus päätti, että talousarvioesitykseen tehdään määrärahamuutoksista aiheutuvat ja muut tarpeelliset tekstimuutokset ja korjaukset. Talousarvioesitys tarkistetaan tehdyn päätöksen mukaiseksi.

Kaupunginhallitus ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että se:

  1. hyväksyy vuoden 2026 talousarvion ja vuosien 2026–2028 taloussuunnitelman siihen liittyvine tavoitteineen, yleis- ja erityisperusteluineen sekä sitovuus- ja toimintaohjeineen kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisena.
  2. määrää vuodelle 2026 lyhytaikaisen luoton limiitiksi 200 miljoonaa euroa kaupungin rahoitustarpeiden kattamiseksi ja maksuvalmiuden ylläpitämiseksi.
  3. hyväksyy Jyväskylän kaupungin toimialojen ja liikelaitosten maksujen ja taksojen yleiset perusteet.
     

Kaupunginhallituksen talousarvioehdotus, joka on tarkistettu kaupunginhallituksen päätöksen mukaiseksi (tarkastaminen tältä osin 12.11.2025 mennessä) liitetään kaupunginhallituksen pöytäkirjaan erillisenä liitteenä.

Esteellisyys

Asian käsittelyssä todettiin seuraavat kuntalain 97 §:n mukaiset esteellisyydet:

Jukka Hämäläinen siltä osin, kun asia koski Keski-Suomen Osuuspankkia (edustajiston jäsen), Jyväskylän Työväenyhdistys ry:tä (johtokunnan varapuheenjohtaja), Urheiluseura Jyväskylän Valo ry:tä (puheenjohtaja), Koiviston Auto Jyväskylä Oy:tä (palvelussuhde) ja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varmaa (neuvottelukunnan jäsen)

Caius Forsberg siltä osin, kun asia koski Jyväskylän Jäähalli Oy:tä (hallituksen puheenjohtaja), Keski-Suomen ELY-keskusta (palvelussuhde), Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimus- ja kehittämissäätiö sr:ää (hallituksen jäsen) ja Keski-Suomen liittoa (maakuntahallituksen jäsen)

Meri Lumela siltä osin, kun asia koski Suomen Kuntaliitto ry:tä (työvaliokunnan ja hallituksen jäsen), Suomen kuntasäätiö sr:ää (hallituksen jäsen), Keski-Suomen opiskelija-asuntosäätiö sr:ää (hallituksen jäsen), Osuuskauppa Keskimaata (edustajiston jäsen) ja Kuntaliitto Holding Oy:tä (hallituksen jäsen)

Jari Blom siltä osin, kun asia koski Alva-yhtiöt Oy:tä (hallituksen jäsen), Keski-Suomen hyvinvointialuetta (Tutkimuksen, koulutuksen, kehittämisen ja innovaatioiden neuvottelukunnan varapuheenjohtaja) ja Jyväskylän Eläkkeensaajat ry:tä (puheenjohtaja)

Jari Colliander siltä osin, kun asia koski Jyväskylän seurakuntaa (kirkkovaltuuston varajäsen sekä kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunnan varajäsen), Valteri-koulu Onervaa (palvelussuhde) ja Päijänteen MHY:tä (valtuuston jäsen)

Mervi Hovikoski siltä osin, kun asia koski Osuuskauppa Keskimaata (hallintoneuvoston jäsen), Keski-Suomen hyvinvointialuetta (palvelussuhde) ja Jyväskylän Vuokra-asunnot Oy:tä (hallituksen jäsen)

Katja Isomöttönen siltä osin, kun asia koski Keski-Suomen Osuuspankkia (edustajiston jäsen), Keski-Suomen Tanssin keskus ry:tä (hallituksen puheenjohtaja) ja Keski-Suomen liittoa (maakuntahallituksen varajäsen)

Ari-Pekka Liukkonen siltä osin, kun asia koski Keski-Suomen hyvinvointialuetta (hyvinvoinnin ja terveyden lautakunnan jäsen), Jyväskylän urheiluakatemiaa (hallintoneuvoston jäsen) ja Osuuskauppa Keskimaata (hallintoneuvoston jäsen)

Jaakko Selin siltä osin, kun asia koski Kiinteistö Oy Seppälän Ahjokeskusta (hallituksen jäsen), Suomen Kiinteistöliitto ry:tä (valtakunnallisen asunto-osakeyhtiötoimikunnan jäsen), Keski-Suomen Kiinteistöyhdistys ry:tä (hallituksen varapuheenjohtaja), Jyväskylän Kauppalaisseuran Säätiö sr:ää (hallituksen jäsen ja toimitusjohtaja + konserniyhtiöt) ja Keski-Suomen liittoa (maakunnan yhteistyöryhmän puheenjohtaja)

Jenni Suutari siltä osin, kun asia koski Keski-Suomen hyvinvointialuetta (tarkastuslautakunnan varapuheenjohtaja), Jyväskylän yliopistoa (hallituksen jäsen 2026-2027 sekä yliopistokollegion varapuheenjohtaja) ja Jyväskylän yliopiston ylioppilaskuntaa (edustajiston ja liiketoimintajohtokunnan jäsen)

Janne Luoma-aho siltä osin, kun asia koski Keski-Suomen liittoa (maakuntahallituksen jäsen) ja Keski-Suomen hyvinvointialuetta (palvelussuhde)

Petteri Muotka siltä osin, kun asia koski Jyväskylän seurakuntaa (kirkkovaltuuston jäsen) ja Jyväskylän kristillistä koulua (rehtori)

Timo Koivisto siltä osin, kun asia koski Jyväskylän Messut Oy:tä (hallituksen puheenjohtaja), Jyväskylän yliopistosäätiötä (hallintoneuvoston jäsen), Keski-Suomen kauppakamaria (hallituksen ja valtuuskunnan 3. varapuheenjohtaja), Kunnallisalan kehittämissäätiötä (hallituksen jäsen) ja Central Finland Mobility Foundation sr:ää (hallituksen puheenjohtaja)

Hannu Kantonen siltä osin, kun asia koski VM-Carpet Oy:tä (hallituksen jäsen) ja Keski-Suomen Osuuspankkia (hallintoneuvoston jäsen)

Heli Leinonkoski siltä osin, kun asia koski Aallon arkkitehtuuri- ja muotoiluperinnön matkailureitti ry:tä (hallituksen jäsen), Alvar Aalto -säätiötä (hallituksen jäsen), Jyväskylän yliopistosäätiötä (hallintoneuvoston jäsen), Tiera Oy:tä (hallituksen jäsen), Rivena Oy:tä (hallituksen jäsen) ja Monetra Keski-Suomi Oy:tä (hallituksen jäsen)

Eino Leisimo siltä osin, kun asia koski Jyväskylän Hippoksen Kiinteistöhallinto Oy:tä (hallituksen puheenjohtaja), Keski-Suomen Urheiluharjoittelukeskussäätiö sr:ää (Jyväskylän Urheiluakatemia, hallituksen puheenjohtaja), Jyväskylän Kesäyliopistoyhdistys ry:tä (hallituksen jäsen, Jyväskylän kaupungin edustaja), Ilmailuvoimamuseosäätiö sr:ää (hallituksen varajäsen) ja Jyväskylän Seudun Palloseura JPS ry:tä (johtokunnan puheenjohtaja)

Ari Tolonen siltä osin, kun asia koski Facio Consultingia (yrittäjä), Kasvu Open Oy:tä (hallituksen jäsen), Yritystehdas Oy:tä (hallituksen jäsen) ja Midinvest Oy:tä (hallituksen jäsen)

Vesa Voutilainen siltä osin, kun asia koski Työterveys Aalto Oy:tä (hallituksen jäsen)

Emmi Hyvönen siltä osin, kun asia koski Jyväskylän Kesää (hallituksen jäsen) ja Aalto2-museokeskus Oy:tä (hallituksen jäsen)

 

Kokouskäsittely

Keskustelun alussa todettiin kaupunginjohtajan 20.10.2025 julkaistuun talousarvioesitykseen valmistelussa tehdyt tarkennukset ja täydennykset. Kaupunginhallitus totesi, että muutokset otetaan mukaan kaupunginhallituksen lopulliseen talousarvioesitykseen.

---------

Asian käsittelyn yhteyteen oli toimitettu seuraavat kirjeet ja kannanotot:

  • Haapaniemen päiväkotikoulun rehtorin kannanotto 17.8.2025 Haapaniemen päiväkotikoulun säilyttämisen puolesta
  • usean eri toimijan ja luottamushenkilön esitys 8.9.2025 Tähtiniemen jatkokehittämisen Master Planin II-vaiheen käynnistämiseksi
  • Oittilan Maamiesseura ry:n kannanotto 22.9.2025 liittyen kiinteistöveroon ja yksityistieavustuksiin, vapaa-ajanasunnon muuttamiseksi vakituiseen asuinkäyttöön sekä kaupungin tukeen työttömän työllistämiseksi

---------

Asian käsittelyn aikana pidettiin tauot klo 10.50-11.10, klo 11.25-12.15, klo 13.27-13.45 ja klo 15.10-15.20.

Janne Luoma-aho poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn aikana ennen päätöksentekoa.

 

Perustelut

   

Ehdotus

Kaupunginvaltuusto

  1. hyväksyy vuoden 2026 talousarvion ja vuosien 2026–2028 taloussuunnitelman siihen liittyvine tavoitteineen, yleis- ja erityisperusteluineen sekä sitovuus- ja toimintaohjeineen kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisena.
  2. määrää vuodelle 2026 lyhytaikaisen luoton limiitiksi 200 miljoonaa euroa kaupungin rahoitustarpeiden kattamiseksi ja maksuvalmiuden ylläpitämiseksi.
  3. hyväksyy Jyväskylän kaupungin toimialojen ja liikelaitosten maksujen ja taksojen yleiset perusteet.

Päätös

Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaupunginhallituksen päätösehdotuksen.

Kokouskäsittely

Asian käsittelyn yhteyteen oli toimitettu kaupunginhallituksen talousarviokäsittelyn jälkeen seuraavat asiakirjat:

  • Mika Peltolan ym. kannanotto 5.11.2025: Kouluruokailusta huolenilmaisu
  • Ikääntyneiden neuvoston lausunto koskien talousarviota 2026, 19.11.2025

---------

Keskustelun aikana tehtiin seuraavat muutosehdotukset (ehdotukset 1.-7. kohdistuu käyttötalousosaan, ehdotus 8. investointiosaan ja ehdotus 9. yleisperusteluihin):

  1. Kaisa Garedew ehdotti Tapio Puolimatkan kannattamana seuraavaa muutosta sivulle 79: "Kaupungin kokonaisrahoitus Ruoka-apu Lyydialle säilyy vuonna 2026 vuoden 2025 tasolla, joka kohdennetaan kokonaan käyttötaloudesta. Kohdennetaan ruoka-aputyö Gafe Agabelle 50 000 euroa tarkoitukseen valtiolta saaduista, taseeseen kirjatuista perintövaroista."
  2. Timo Lehtonen ehdotti Janne Luoma-ahon kannattamana seuraavaa: "Kaupunginteatterin ja Sinfonian (50%-50%) käyttötalousmenoista vähennetään yhteensä 1 000 000 euroa (TA 2026, sivu 118). Vastaava 1 000 000 euroa lisätään perusopetuksen käyttötalousmäärärahaan (TA 2026, sivu 117)."
  3. Kaisa Garedew ehdotti Janne Luoma-ahon kannattamana seuraavaa tekstilisäystä sivun 108 kolmannen kappaleen loppuun: "Kasvavien säästöpaineiden johdosta Jyväskylä lopettaa kiintiöpakolaisten vastaanoton, kehittää kotouttamispalveluita velvoittavimmiksi ja tavoittelee jatkossa vain korkean lisäarvon työllistyvää maahanmuuttoa.’’
  4. Kaisa Garedew ehdotti Tapio Puolimatkan kannattamana seuraavaa muutosta sivun 121 neljänneksi alimpaan kappaleeseen: "Tämän vuoksi kotihoidontukeen varattua määrärahaa siirretään kotihoidon tuen kuntalisäksi vuoden 2026 talousarviossa 500 000 euroa."
  5. Kaisa Garedew ehdotti Janne Luoma-ahon kannattamana seuraavaa muutosta sivistyspalveluihin: ”Lisätään määrärahaa kouluruokailuhin niin, että se on kaikkien kuntien kouluruokailujen kustannuksien keskitasoa euroa / oppilas / koulupäivä. Oppilaita osallistetaan ruokailun suunnittelussa.”
  6. Kaisa Garedew ehdotti Janne Luoma-ahon kannattamana seuraavaa tekstipoistoa sivun 130 toiseksi alimmasta kappaleesta: "Ruokalistan hiilijalanjäljen lähtötaso määritellään vuoden 2026 aikana. Kun lähtötaso on määritelty, asetetaan prosentuaalinen tavoite hiilijalanjäljen pienentämiseen vuoteen 2030 mennessä. Hiilijalanjäljen laskemisessa käytetään Aromi-toiminnanohjausjärjestelmän laskuria ja mittarina tullaan käyttämään hiilidioksidioksidiekvivalenttia CO2-ekv." ja seuraavaa tekstipoistoa sivun 115 mittaristosta: "Ruokalistan hiilijalanjäljen lähtötason määrittäminen vuoden 2026 aikana Hiilidioksidiekvivalentti CO2-ekv Määritellään vuoden 2026 aikana. Määritellään vuoden 2026 aikana. Kylän Kattaus."
  7. Kaisa Garedew ehdotti Timo Lehtosen kannattamana seuraavaa tekstilisäystä sivun 159 kolmanneksi alimman kappaleen loppuun: "Jyväskylä ei rakenna bussikaistoja. Liikennemerkkejä vaihdetaan vain, jos ne ovat huonokuntoisia tai liikennejärjestelyt muuttuvat.”
  8. Timo Lehtonen ehdotti Janne Luoma-ahon kannattamana seuraavaa muutosta: "Lyseokorttelin kulttuurikeskuksen (kohta 13.) suunnittelu keskeytetään ja 1 000 000 € määräraha poistetaan sivulta 179 ja palautetaan kehykseen."
  9. Kaisa Garedew ehdotti Janne Luoma-ahon kannattamana seuraavaa tekstilisäystä sivulle 13 toisen kappaleen jälkeen: "Kaupungin ilmastopoliittiset toimet arvioidaan ja niistä aiheutuvat kustannukset lasketaan.”


Koska oli tehty kaupunginhallituksen ehdotuksesta poikkeavia kannatettuja muutosehdotuksia, puheenjohtaja totesi, että asiasta on äänestettävä. Puheenjohtaja ehdotti, että muutosehdotuksista äänestetään yksitellen yllä olevan numerojärjestyksen mukaisessa järjestyksessä siten, että äänestettäväksi asetetaan jokaisessa äänestyksessä kaupunginhallituksen ehdotus ja kannatettu muutosehdotus.

  1. Ensimmäisessä äänestyksessä puheenjohtaja ehdotti, että kaupunginhallituksen ehdotuksen kannattajat äänestävät JAA ja Kaisa Garedewin ehdotuksen kannattajat äänestävät EI. Äänestysmenettely hyväksyttiin. Äänestyksessä kaupunginhallituksen ehdotusta kannatti 56 valtuutettua ja Kaisa Garedewin ehdotusta kannatti 6 valtuutettua ja tyhjää äänesti 1 valtuutettu. Puheenjohtaja totesi, että valtuusto on hyväksynyt tältä osin kaupunginhallituksen ehdotuksen.
  2. Toisessa äänestyksessä puheenjohtaja ehdotti, että kaupunginhallituksen ehdotuksen kannattajat äänestävät JAA ja Timo Lehtosen ehdotuksen kannattajat äänestävät EI. Äänestysmenettely hyväksyttiin. Äänestyksessä kaupunginhallituksen ehdotusta kannatti 60 valtuutettua ja Timo Lehtosen ehdotusta kannatti 3 valtuutettua. Puheenjohtaja totesi, että valtuusto on hyväksynyt tältä osin kaupunginhallituksen ehdotuksen.
  3. Kolmannessa äänestyksessä puheenjohtaja ehdotti, että kaupunginhallituksen ehdotuksen kannattajat äänestävät JAA ja Kaisa Garedewin ehdotuksen kannattajat äänestävät EI. Äänestysmenettely hyväksyttiin. Äänestyksessä kaupunginhallituksen ehdotusta kannatti 60 valtuutettua ja Kaisa Garedewin ehdotusta kannatti 3 valtuutettua. Puheenjohtaja totesi, että valtuusto on hyväksynyt tältä osin kaupunginhallituksen ehdotuksen.
  4. Neljännessä äänestyksessä puheenjohtaja ehdotti, että kaupunginhallituksen ehdotuksen kannattajat äänestävät JAA ja Kaisa Garedewin ehdotuksen kannattajat äänestävät EI. Äänestysmenettely hyväksyttiin. Äänestyksessä kaupunginhallituksen ehdotusta kannatti 56 valtuutettua ja Kaisa Garedewin ehdotusta kannatti 4 valtuutettua ja tyhjää äänesti 3 valtuutettua. Puheenjohtaja totesi, että valtuusto on hyväksynyt tältä osin kaupunginhallituksen ehdotuksen.
  5. Viidennessä äänestyksessä puheenjohtaja ehdotti, että kaupunginhallituksen ehdotuksen kannattajat äänestävät JAA ja Kaisa Garedewin ehdotuksen kannattajat äänestävät EI. Äänestysmenettely hyväksyttiin. Äänestyksessä kaupunginhallituksen ehdotusta kannatti 59 valtuutettua ja Kaisa Garedewin ehdotusta kannatti 4 valtuutettua. Puheenjohtaja totesi, että valtuusto on hyväksynyt tältä osin kaupunginhallituksen ehdotuksen.
  6. Kuudennessa äänestyksessä puheenjohtaja ehdotti, että kaupunginhallituksen ehdotuksen kannattajat äänestävät JAA ja Kaisa Garedewin ehdotuksen kannattajat äänestävät EI. Äänestysmenettely hyväksyttiin. Äänestyksessä kaupunginhallituksen ehdotusta kannatti 59 valtuutettua ja Kaisa Garedewin ehdotusta kannatti 4 valtuutettua. Puheenjohtaja totesi, että valtuusto on hyväksynyt tältä osin kaupunginhallituksen ehdotuksen.
  7. Seitsemännessä äänestyksessä puheenjohtaja ehdotti, että kaupunginhallituksen ehdotuksen kannattajat äänestävät JAA ja Kaisa Garedewin ehdotuksen kannattajat äänestävät EI. Äänestysmenettely hyväksyttiin. Äänestyksessä kaupunginhallituksen ehdotusta kannatti 59 valtuutettua ja Kaisa Garedewin ehdotusta kannatti 4 valtuutettua. Puheenjohtaja totesi, että valtuusto on hyväksynyt tältä osin kaupunginhallituksen ehdotuksen.
  8. Kahdeksannessa äänestyksessä puheenjohtaja ehdotti, että kaupunginhallituksen ehdotuksen kannattajat äänestävät JAA ja Timo Lehtosen ehdotuksen kannattajat äänestävät EI. Äänestysmenettely hyväksyttiin. Äänestyksessä kaupunginhallituksen ehdotusta kannatti 59 valtuutettua ja Timo Lehtosen ehdotusta kannatti 4 valtuutettua. Puheenjohtaja totesi, että valtuusto on hyväksynyt tältä osin kaupunginhallituksen ehdotuksen.
  9. Yhdeksännessä äänestyksessä puheenjohtaja ehdotti, että kaupunginhallituksen ehdotuksen kannattajat äänestävät JAA ja Kaisa Garedewin ehdotuksen kannattajat äänestävät EI. Äänestysmenettely hyväksyttiin. Äänestyksessä kaupunginhallituksen ehdotusta kannatti 59 valtuutettua ja Kaisa Garedewin ehdotusta kannatti 4 valtuutettua. Puheenjohtaja totesi, että valtuusto on hyväksynyt tältä osin kaupunginhallituksen ehdotuksen.


Äänestysluettelot liitetään pöytäkirjaan.

Tämän asian käsittelyn aikana pidettiin tauko kello 19.00-19.20.

Valtuutettu Jaakko Selin saapui kokoukseen tämän asian käsittelyn aikana ennen päätöksentekoa kello 17.47. Hänen tilallaan kokouksessa ollut varavaltuutettu Maria Korte luovutti hänelle paikkansa.

Valtuutetut Linda Pippuri, Moona Seppä ja Jarno Saukko poistuivat kokouksesta tämän asian käsittelyn aikana ennen päätöksentekoa kello 18.58. Linda Pippurin paikan otti varavaltuutettu Mervi Mäntynen,​ Moona Sepän paikan otti varavaltuutettu Päivi Puura ja Jarno Saukon paikan otti varavaltuutettu Sari Medjadji.

Valtuutettu Sinuhe Wallinheimo poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn aikana ennen päätöksentekoa kello 19.43. Hänen paikkansa kokouksessa otti varavaltuutettu Maria Korte.


Muutoksenhaku

 

Valitusviranomainen ja valitusoikeus

Päätökseen voi hakea muutosta valittamalla Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen.

Valituksen saa tehdä

- asianosainen eli se, johon päätös on kohdistettu tai se jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa sekä
- kunnan jäsen.

Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksella myös asianosainen sekä kunnan jäsen.

Muutoksenhaun maksu

Valituksen käsittelyn maksullisuudesta saa tietoja valitusviranomaiselta. Maksuista, niiden määristä ja maksuvapautuksen perusteista on säädetty tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) ja tuomioistuinmaksulain 2 §:ssä säädettyjen maksujen tarkistamisesta annetussa oikeusministeriön asetuksessa (1122/2021). 

Valitusperusteet

Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että:

- päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä,
- päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai
- päätös on muuten lainvastainen

Valitusaika

Valitus on jätettävä hallinto-oikeudelle 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Mikäli päätös on annettu tiedoksi asianosaiselle sähköisenä viestinä hänen suostumuksellaan, katsotaan asiakirja annetun tiedoksi kolmantena päivänä viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä.

Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi Jyväskylän kaupungin verkkosivuille. Valitusaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää ei lueta määräaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen toimittaa ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä.

 

 

 

Valituksen muoto, sisältö ja liitteet

Valitus on tehtävä kirjallisena.

Valituksessa on ilmoitettava

- päätös, johon haetaan muutosta
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
- perusteet, joilla muutosta vaaditaan
- valittajan nimi ja kotikunta
- postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa
- mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan
- valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Valitukseen on liitettävä

- päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
- todistus siitä minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta, sekä
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

Valitus on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituksen toimittaminen

Valitus on valittajan tai hänen valtuuttamansa asiamiehen toimitettava valitusviranomaiselle virka-aikana ennen valitusajan päättymistä. Valituksen voi toimittaa myös faksina tai sähköpostitse. Sähköistä asiakirjaa ei tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä, eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä. Sähköisen viestin (faksin ja sähköpostin) katsotaan saapuneen viranomaiselle silloin, kun se on viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä siten, että viestiä voidaan käsitellä.

Valitus lähetetään aina lähettäjän omalla vastuulla. Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet/#/.

 

 

 

 

Valitusviranomaisen yhteystiedot

Hämeenlinnan hallinto-oikeus
Raatihuoneenkatu 1
13100 HÄMEENLINNA
Puhelin: 029 56 42200 (vaihde)
Faksi: 029 56 42269
Sähköposti: hameenlinna.hao@oikeus.fi
Virka-aika: klo 8.00–16.15