Kaupunginvaltuusto, kokous 3.11.2025

§ 117 Viitaniemen pintavesilaitoksen asemakaavan muutos sekä tonttijaon hyväksyminen asemakaavan yhteydessä

JyväskyläDno-2025-537

Aikaisempi käsittely

Kaupunkirakennelautakunta, 11.2.2025

Valmistelija

Reijo Teivaistenaho, asemakaava-arkkitehti, reijo.teivaistenaho@jyvaskyla.fi

Perustelut

Asemakaavan muutos koskee 11. kaupunginosan korttelin 29 tontteja 4 ja 5. Kaava-alue sijaitsee Viitaniemessä Tuomiojärven rannalla osoitteessa Eeronkatu 10–12.

Asemakaavamuutoksessa muodostetaan tontti pintavesilaitoksen toiminnan kehittämistä ja laajennusta varten. Suunnitteilla olevalla Taulumäen vesitornilla ja pintavesilaitoksen kehittämisellä varmistetaan kaupunkilaisten vedensaanti ja riittävyys. Uuden pintavesilaitoksen rakentaminen edellyttää nykyisen toimitilarakennuksen purkamista.

 

Lähtökohdat

Asemakaavan laatiminen on käynnistynyt Alva-Yhtiöt Oy:n aloitteesta. Kaavamuutosta haetaan kaupungin suostumuksella kaupungin omistamille tonteille.

Viitaniemen pintavesilaitos on yksi kolmesta päävedentuotantolaitoksista. Pintavesilaitoksen hankesuunnittelun aikana on tutkittu useita prosessi- ja sijoitteluvaihtoehtoja. Nykyisen vesilaitoksen tontille (Eeronkatu 10) ei mahdu uudisrakennusta eikä Eeronkatu 12:ssa olevaa toimitilataloa juurikaan voida hyödyntää uuden laitoksen rakentamisessa.

Kaavamuutosalue sijaitsee Viitaniemen valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön (RKY) vieressä. Kaavamuutosalueella on kuusi rakennusta, joista merkittävimmät ovat pintavesilaitos ja Eeronkatu 10:ssä oleva liike- ja toimistorakennus eli entinen ympäristöviraston rakennus. Pintavesilaitoksen alue on aidattu. Kaavamuutosalueen vieressä on Martti Korpilahden polku.

Voimassa olevassa asemakaavassa alue on yhdyskuntateknisen huollon korttelialuetta (ET) ja toimitilarakennusten korttelialuetta (KTY). Voimajohdon vaara-alue (va) kattaa merkittävän osan korttelialueesta. Jyväskylän kaupunki omistaa maan.

 

 

 

 

Asemakaavan muutosluonnos

Alueelle muodostuu yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialue (ET). Korttelialueelle saa sijoittaa toimintaan liittyviä toimistotiloja. Rakennusoikeuden määrä lisääntyy 12 200 kerrosalaneliömetristä 22 000 kerrosalaneliömetriin. Rakennukset saavat olla enintään kolmikerroksisia. Rakennuksiin voi rakentaa kellarikerroksen. Rantavyöhykkeen puustoa säilytetään voimajohdon ja vesilaitoksen toiminnan vaatimukset huomioon ottaen.

Asemakaavan muutos on vaikutuksiltaan merkittävä ja sen hyväksyy kaupunginvaltuusto (hallintosääntö 8 §). Asemakaavan yhteydessä hyväksytään sitova tonttijako.

Kaavaan liittyvää aineistoa on nähtävillä kaavoituksen verkkosivuilla.

Ehdotus

Esittelijä

Hannu Kantonen, toimialajohtaja, hannu.kantonen@jyvaskyla.fi

Kaupunkirakennelautakunta päättää asettaa asemakaavan muutosluonnoksen alueidenkäyttölain 62 §:n sekä maankäyttö- ja rakennusasetuksen 30 §:n säännösten mukaisesti nähtäville, jotta osallisilla on tilaisuus esittää mielipiteensä asiasta.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Kokouskäsittely

Tony Melville poistui tämän asian käsittelyn jälkeen kokouksesta.

Kaupunkirakennelautakunta, 6.5.2025

Perustelut

 

 

Ehdotus

         

 

Päätös

Asia poistettiin esittelijän ehdotuksesta esityslistalta.

Kaupunkirakennelautakunta, 27.5.2025

Valmistelija

Reijo Teivaistenaho, asemakaava-arkkitehti, reijo.teivaistenaho@jyvaskyla.fi

Perustelut

Kaavaluonnoksesta saatu palaute
Asemakaavan muutosluonnos oli nähtävänä 21.2.–24.3.2025, jona aikana kaavaluonnoksesta antoivat lausunnon Alva-Yhtiöt Oy/vesi, Keski-Suomen museo ja Telia Oyj. Mielipiteitä ei annettu.

Lausunnoissa käsiteltiin seuraavia asioita:

  • Alvan laitteiden johtovaraukset on poistettava ja rakennusalan tulee olla mahdollisimman kattava. Rakennusala tulisi varsinkin Eeronkatu 12 tontilla säilyttää voimassa olevan asemakaavan mukaisena.
  • Eeronkadulta tulee toiminnan vaatimusten takia mahdollistaa yhtä useampi ajoneuvoliittymä.
  • Taulumäen vesitornin ylivuotoputken kaivojärjestelyt ja kattovesien johtaminen Tuomiojärveen tulee mahdollistaa.
  • Kaavaselostuksen RKY-aluetta ja arkeologista kulttuuriperintöä koskevia kuvauksia tulee tarkentaa.

Luonnosvaiheen palautteesta ja kaavoittajan vastineista on koottu erillinen yhteenveto, joka on asian liitteenä.

Keväällä 2025 nykyisen pintavesilaitoksen vieressä olevalle täyttömaalle on rakennettu tilapäinen koirapuisto (väistöpuisto).

Asemakaavan muutosehdotus
Asemakaavan muutosehdotus on kaavaratkaisultaan pääpiirteissään kaavaluonnoksen mukainen. Saadun palautteen perusteella asemakaavan muutosehdotukseen on tehty seuraavat muutokset:

  • Asemakaavakartasta on poistettu maanalaista johtoa varten varattujen alueiden osien merkinnät ja lisätty yksi merkintä siten, että asemakaava-alueen ulkopuolella olevan vesitornin puhtaat kattovedet on mahdollista johtaa Tuomiojärveen.
  • Kolmikerroksisen rakennuksen rakennusalaa on laajennettu voimassa olevan asemakaavan mukaiseksi korttelialueen itäosaa lukuun ottamatta. Martti Korpilahden polun lähelle mahdollistetaan vain rakennelmat.
  • Asemakaavamääräyksiin on lisätty määräys, jolla mahdollistetaan yhtä useamman tonttiliittymän rakentaminen.
  • Kaavaselostuksen Viitaniemen RKY-aluetta ja arkeologista kulttuuriperintöä koskevaa kuvausta on täydennetty. 
  • Kaavaselostuksen vaikutustenarviointiosiota on täydennetty Natura-arvioinnilla (Eerolanlahti-Rautpohjanlahti Natura 2000 -alue).

Asemakaavan muutosehdotus pidetään julkisesti nähtävänä 30 päivää. Kaavan yhteydessä hyväksytään sitova tonttijako. Asemakaavan muutos on vaikutuksiltaan merkittävä ja sen hyväksyy kaupunginvaltuusto (hallintosääntö 8 §).

Kaavaan liittyvää aineistoa on nähtävänä kaavoituksen verkkosivuilla.

Ehdotus

Esittelijä

Hannu Kantonen, toimialajohtaja, hannu.kantonen@jyvaskyla.fi

Kaupunkirakennelautakunta

  • päättää asettaa asemakaavan muutosehdotuksen sekä siihen liittyvän tonttijaon alueidenkäyttölain 65 §:n sekä maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 §:n säännösten mukaisesti julkisesti nähtäville
  • pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat viranomaislausunnot
  • päättää, että mikäli muistutuksia ei jätetä eivätkä asemakaavan muutosehdotukseen tehdyt muutokset edellytä alueidenkäyttölain 32 §:n mukaista uudelleen nähtäville asettamista, esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että asemakaavan muutosehdotus sekä siihen liittyvä sitova tonttijako hyväksytään. 

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Kaupunkirakennelautakunta, 26.8.2025

Perustelut

         

 

Ehdotus

       

 

 

Päätös

Asia poistettiin esittelijän ehdotuksesta esityslistalta.

Kaupunkirakennelautakunta, 21.10.2025

Valmistelija

Reijo Teivaistenaho, asemakaava-arkkitehti, reijo.teivaistenaho@jyvaskyla.fi

Perustelut

Kaavaehdotuksesta saatu palaute
Asemakaavaehdotus on ollut nähtävänä 10.6.-10.7.2025. Lausunnon antoivat Keski-Suomen museo ja Alva-yhtiöt Oy. Museolla ei ollut huomauttamista kaavaan. Muistutuksia ei saatu.

Lausunnossa käsiteltiin seuraavaa asiaa:

  • Rakentamiselle osoitetun rakennusalan tulee olla mahdollisimman laaja. Toimintoja on voitava sijoittaa korttelialueelle mahdollisimman joustavasti, koska laitoksen pitkäaikaisen toiminnan aikana todennäköisesti joudutaan ottamaan käyttöön uusia tekniikoita.

Ehdotusvaiheen palautteista ja vastineista on koottu erillinen yhteenveto, joka on asian liitteenä.

Asemakaavan muutosehdotus
Kaavakarttaan on lisätty merkintä mr ja kaavamääräyksiin sitä koskeva määräys, joilla ohjataan erityisesti Martti Korpilahden polun kohdalla olevan rakennusalan rakentamista. Asemakaavaselostusta on tarkennettu ja lisäksi täydennetty kaavaratkaisun merkintöjen ja niiden perusteluiden osalta. 

Kaavakarttaan ja -selostukseen tehdyt muutokset ja täydennykset ovat vaikutuksiltaan vähäisiä ja asemakaavan tulkintaa tarkentavia. Muutokset eivät edellytä asemakaavaehdotuksen uudelleen nähtäville asettamista.

Asemakaavan muutos on vaikutuksiltaan merkittävä ja sen hyväksyy kaupunginvaltuusto (hallintosääntö 8 §). Tonttijako hyväksytään asemakaavan yhteydessä.

Kaavaan liittyvää aineistoa on nähtävänä asemakaavoituksen verkkosivuilla osoitteessa: https://www.jyvaskyla.fi/kaavoitus/vireilla/viitaniemen-pintavesilaitos.

Ehdotus

Esittelijä

Hannu Kantonen, toimialajohtaja, hannu.kantonen@jyvaskyla.fi

Kaupunkirakennelautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että asemakaavan muutosehdotus sekä siihen liittyvä sitova tonttijako hyväksytään asemakaavan yhteydessä.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Kaupunginhallitus, 27.10.2025

Valmistelija

Anu Leppänen, kaupunginsihteeri, anu.j.leppanen@jyvaskyla.fi

Perustelut

Kaavaan ei liity maankäyttösopimusta.

 

Ehdotus

Esittelijä

Timo Koivisto, kaupunginjohtaja, timo.koivisto@jyvaskyla.fi

Kaupunginhallitus ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että asemakaavan muutosehdotus sekä siihen liittyvä sitova tonttijako hyväksytään asemakaavan yhteydessä.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Esteellisyys

Jari Blom ilmoitti olevansa Alva-yhtiöt Oy:n hallituksen jäsenenä hallintolain 28 §:n 1. mom. 5. kohdan mukaan esteellinen. Hän poistui asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi kokoushuoneesta. 

Perustelut

Kaavaan ei liity maankäytttösopimusta.

Ehdotus

Kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä asemakaavan muutosehdotuksen sekä siihen liittyvän sitovan tonttijaon.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Liitteet

Kaavakartta, Viitaniemen pintavesilaitos (hyväksymisvaihe, kv 3.11.2025).pdf (pdf, 719 kt)
Asemakaavan selostus liitteineen, Viitaniemen pintavesilaitos (hyväksymisvaihe, kv 3.11.2025).pdf (pdf, 5112 kt)
Tonttijakokartta, Viitaniemen pintavesilaitos.pdf (pdf, 152 kt)
Palaute ja vastineet (ehdotusvaihe), Viitaniemen pintavesilaitos.pdf (pdf, 59 kt)

Muutoksenhaku

 

Valitusviranomainen ja valitusoikeus

Päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen.

Valituksen saa tehdä

- asianosainen eli se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
- kunnan jäsen
- viranomainen toimialaansa kuuluvissa asioissa
- maakunnan liitto ja kunta, joiden alueella kaavassa osoitetulla maankäytöllä on vaikutuksia sekä rekisteröity paikallinen tai alueellinen yhteisö toimialaansa kuuluvissa asioissa toimialueellaan.

Pelkästään kunnan jäsenyyden perusteella valitusoikeutta ei ole silloin, kun kyse on vaikutuksiltaan vähäisenä pidettävästä asemakaavan muutoksesta. (Alueidenkäyttölaki 191 § 3 mom.)

Vaikutukseltaan vähäisenä ei ole lain mukaan pidettävä asemakaavan muutosta, jossa muutetaan rakennuskorttelin tai muun alueen pääasiallista käyttötarkoitusta, supistetaan puistoja tai muita lähivirkistykseen osoitettuja alueita taikka nostetaan rakennusoikeutta tai rakennuksen sallittua korkeutta ympäristöön laajemmin vaikuttavalla tavalla, heikennetään rakennetun ympäristön tai luonnonympäristön arvojen säilymistä taikka muutetaan kaavaa muulla näihin rinnastettavalla tavalla. Vähäisen vaikutuksen käsite on rajattu paikallisiin, pienehköihin vaikutuksiin, jotka eivät ole alueellisesti tai sisällöllisesti merkityksellisiä.

Muutoksenhaun maksu

Valituksen käsittelyn maksullisuudesta saa tietoja valitusviranomaiselta. Maksuista, niiden määristä ja maksuvapautuksen perusteista on säädetty tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) ja tuomioistuinmaksulain 2 §:ssä säädettyjen maksujen tarkistamisesta annetussa oikeusministeriön asetuksessa (1122/2021). 

Valitusperusteet

Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että:

- päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä
- päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai
- päätös on muuten lainvastainen.

Valitusaika

Valitus on jätettävä hallinto-oikeudelle 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Valitusaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää ei lueta määräaikaan. Päätöksen katsotaan tulleen kaikkien valitukseen oikeutettujen tietoon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi Jyväskylän kaupungin verkkosivuille. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen toimittaa ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä.

Valituksen muoto, sisältö ja liitteet

Valitus on tehtävä kirjallisena.

Valituksessa on ilmoitettava

- päätös, johon haetaan muutosta
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
- perusteet, joilla muutosta vaaditaan
- valittajan nimi ja kotikunta
- postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

Valitukseen on liitettävä

- päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
- todistus siitä minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta, sekä
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

Valitus on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava.  Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituksen toimittaminen

Valitus on valittajan tai hänen valtuuttamansa asiamiehen toimitettava valitusviranomaiselle virka-aikana ennen valitusajan päättymistä. Valituksen voi toimittaa myös faksina tai sähköpostitse. Sähköistä asiakirjaa ei tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä, eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä. Sähköisen viestin (faksin ja sähköpostin) katsotaan saapuneen viranomaiselle silloin, kun se on viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä siten, että viestiä voidaan käsitellä.

Valitus lähetetään aina lähettäjän omalla vastuulla. Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet/#/.

 

 

 

 

 

Valitusviranomaisen yhteystiedot

Hämeenlinnan hallinto-oikeus
Raatihuoneenkatu 1
13100  HÄMEENLINNA
Puhelin: 029 56 42200 (vaihde)
Faksi: 029 56 42269
Sähköposti: hameenlinna.hao@oikeus.fi
Virka-aika:  klo 8.00 – 16.15