Kaupunginvaltuusto, kokous 3.11.2025

§ 114 Kiinteistöveroprosentin määrääminen vuodelle 2026

JyväskyläDno-2025-4249

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Vesa Voutilainen, talousjohtaja, vesa.voutilainen@jyvaskyla.fi

Perustelut

Kiinteistövero on kiinteistön arvon perusteella kunnalle vuosittain suoritettava vero, josta on säädetty kiinteistöverolaissa (1992/654). Kiinteistövero koskee kaikkia kiinteistöjä lukuun ottamatta metsiä ja maatalousmaita. Verottomia ovat myös eräät yleiset alueet kuten kadut ja torit.

Kiinteistöverolain 11 §:n mukaan kunnan tulee ilmoittaa määräämänsä kiinteistöveroprosentit Verohallinnolle viimeistään verovuotta edeltävän vuoden marraskuun 17. päivänä. Jos marraskuun 17. päivä on muu kuin arkipäivä, niin ilmoitus tulee tehdä viimeistään sitä seuraavana ensimmäisenä arkipäivänä (Laki säädettyjen määräaikain laskemisesta 150/1930 5 §). Vuoden 2026 kiinteistöveroprosentit tulee näin ollen ilmoittaa Verohallinnolle viimeistään maanantaina 17.11.2025.

Kiinteistöverolaissa säädetään vaihteluväli kiinteistöverolajeittain, jonka puitteissa kaupunginvaltuusto voi päättää kaupungissa sovellettavan kiinteistöveron suuruuden seuraavasti sadasosan tarkkuudella:

  1. Yleiseksi kiinteistöveroprosentiksi sekä muiden asuinrakennusten kiinteistöveroprosentiksi tulee määrätä vähintään 0,93 prosenttia ja enintään 2,00 prosenttia
  2. Maapohjan kiinteistöveroprosentiksi tulee määrätä vähintään 1,30 prosenttia ja enintään 2,00 prosenttia
  3. Vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentiksi tulee määrätä vähintään 0,41 prosenttia ja enintään 1,00 prosenttia
  4. Rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentiksi tulee määrätä vähintään 2,00 prosenttia ja enintään 6,00 prosenttia
  5. Voimalaitokseen kuuluvan rakennuksen tai rakennelman veroprosentiksi tulee määrätä vähintään 0,93 prosenttia ja enintään 3,10 prosenttia.

 

Edellä mainitun lisäksi Kiinteistöverolain 13 a §:n mukaan kunnanvaltuusto voi määrätä tuloverolain 22 pykälässä tarkoitetun yleishyödyllisen yhteisön omistaman rakennuksen ja sen maapohjan kiinteistöveroprosentin edellä säädettyä alhaisemmaksi, jos kiinteistöllä sijaitseva rakennus on pääasiallisesti yleisessä tai yleishyödyllisessä käytössä. Kiinteistöveroprosentti voi tässä tapauksessa olla myös 0,00 prosenttia. Kiinteistöveron maksuunpanotietojen mukaan kaupunki menettäisi noin 1,2 miljoonaa euroa kiinteistöverotuottoja, mikäli se vapauttaisi yleishyödylliset yhteisöt kiinteistöverovelvoitteesta. Yleishyödyllisille yhteisöille ei esitetä myönnettäväksi kiinteistöveron alennusta.

Vuodelle 2024 toteutettiin kiinteistöveroon uudistus, jossa maapohjien veroprosentti eriytettiin yleisestä verokannasta. Samalla vaihteluvälin alarajaa nostettiin 0,93 prosentista 1,3 prosenttiin. Lisäksi kiinteistöverotukseen on suunniteltu jo pitkään perusteellisempaa uudistusta, jossa päivitetään maapohjien ja rakennusten arvostamisperusteet. Uudistuksen tavoitteena on yksinkertaistaa arvostamisperusteita, lisätä läpinäkyvyyttä sekä päivittää verotusarvot vastamaan paremmin kiinteistöjen todellisia käypiä arvoja, jolloin kiinteistöverotus kohtelisi kiinteistönomistajia tasapuolisemmin.

Uudistus on tarkoitus tehdä verokertymän kannalta neutraalisti ja pääosin nousevat verotusarvot kompensoitaisiin pienemmillä veroprosenteilla. Uudistuksen mukaisista arvostamisperusteista julkaistiin luonnokset jo vuonna 2022, mutta käyttöönottoa lykättiin silloin seuraavalle hallituskaudelle. Nykyisen hallituksen oli tarkoitus antaa esitys uudistuksen käyttöönotosta jo vuonna 2024, mutta nyt viimeisin arvioitu aikataulu on lokakuun lopussa (lakimuutoksen esittely viikolla 44/2025).

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys vuodelle 2026 on laadittu voimassa olevilla kiinteistöveroprosenteilla. Arvioitu kiinteistöveron tuotto nykyisillä kiinteistöveroprosenteilla on vuonna 2026 yhteensä 60,6 miljoonaa euroa.

Ehdotus

Esittelijä

Timo Koivisto, kaupunginjohtaja, timo.koivisto@jyvaskyla.fi

Kaupunginhallitus ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että kaupungin kiinteistöveroprosentit vuodelle 2026 pidetään kuluvan vuoden tasolla ja määrätään seuraavasti:

  • yleinen kiinteistöveroprosentti 1,30
  • maapohjan kiinteistöveroprosentti 1,30
  • vakituiseen asumiseen käytetyn rakennuksen veroprosentti 0,55
  • muuhun kuin vakituiseen asumiseen käytetyn rakennuksen veroprosentti 1,55
  • voimalaitokseen kuuluvan rakennuksen tai rakennelman veroprosentti 3,10
  • rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentti 4,00

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Perustelut

  

Ehdotus

Kaupunginvaltuusto päättää, että kaupungin kiinteistöveroprosentit vuodelle 2026 pidetään kuluvan vuoden tasolla ja määrätään seuraavasti:

  • yleinen kiinteistöveroprosentti 1,30
  • maapohjan kiinteistöveroprosentti 1,30
  • vakituiseen asumiseen käytetyn rakennuksen veroprosentti 0,55
  • muuhun kuin vakituiseen asumiseen käytetyn rakennuksen veroprosentti 1,55
  • voimalaitokseen kuuluvan rakennuksen tai rakennelman veroprosentti 3,10
  • rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentti 4,00

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.


Muutoksenhaku

 

Valitusviranomainen ja valitusoikeus

Päätökseen voi hakea muutosta valittamalla Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen.

Valituksen saa tehdä

- asianosainen eli se, johon päätös on kohdistettu tai se jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa sekä
- kunnan jäsen.

Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksella myös asianosainen sekä kunnan jäsen.

Muutoksenhaun maksu

Valituksen käsittelyn maksullisuudesta saa tietoja valitusviranomaiselta. Maksuista, niiden määristä ja maksuvapautuksen perusteista on säädetty tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) ja tuomioistuinmaksulain 2 §:ssä säädettyjen maksujen tarkistamisesta annetussa oikeusministeriön asetuksessa (1122/2021). 

Valitusperusteet

Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että:

- päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä,
- päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai
- päätös on muuten lainvastainen

Valitusaika

Valitus on jätettävä hallinto-oikeudelle 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Mikäli päätös on annettu tiedoksi asianosaiselle sähköisenä viestinä hänen suostumuksellaan, katsotaan asiakirja annetun tiedoksi kolmantena päivänä viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä.

Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi Jyväskylän kaupungin verkkosivuille. Valitusaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää ei lueta määräaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen toimittaa ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä.

 

 

 

Valituksen muoto, sisältö ja liitteet

Valitus on tehtävä kirjallisena.

Valituksessa on ilmoitettava

- päätös, johon haetaan muutosta
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
- perusteet, joilla muutosta vaaditaan
- valittajan nimi ja kotikunta
- postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa
- mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan
- valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Valitukseen on liitettävä

- päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
- todistus siitä minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta, sekä
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

Valitus on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituksen toimittaminen

Valitus on valittajan tai hänen valtuuttamansa asiamiehen toimitettava valitusviranomaiselle virka-aikana ennen valitusajan päättymistä. Valituksen voi toimittaa myös faksina tai sähköpostitse. Sähköistä asiakirjaa ei tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä, eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä. Sähköisen viestin (faksin ja sähköpostin) katsotaan saapuneen viranomaiselle silloin, kun se on viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä siten, että viestiä voidaan käsitellä.

Valitus lähetetään aina lähettäjän omalla vastuulla. Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet/#/.

 

 

 

 

Valitusviranomaisen yhteystiedot

Hämeenlinnan hallinto-oikeus
Raatihuoneenkatu 1
13100 HÄMEENLINNA
Puhelin: 029 56 42200 (vaihde)
Faksi: 029 56 42269
Sähköposti: hameenlinna.hao@oikeus.fi
Virka-aika: klo 8.00–16.15