Perustelut
Keski-Suomen ELY-keskus pyytää Jyväskylän kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen lausuntoa liittyen SER-käsittelylaitoksen ympäristövaikutusten arviointiohjelmaan.
Tämä ympäristövaikutusten arviointiohjelma (YVA-ohjelma) on laadittu YVA-menettelyn ensimmäisessä vaiheessa. Se esittelee hankkeen vaihtoehdot, hankealueen nykytilan, arvioinnin aikataulun ja arviointimenetelmät sekä hankkeen viestinnän ja vuorovaikutustavat. YVA-ohjelma on julkisesti nähtävillä 28.8.-29.9.2025 ja ympäristövaikutusten arviointimenettelyn yhteysviranomainen (Keski-Suomen ELY-keskus) antaa siitä oman lausuntonsa saatujen lausuntojen, mielipiteiden ja oman tarkastelunsa pohjalta.
Varsinainen vaikutusten arviointityö tehdään YVA-ohjelman ja yhteysviranomaisen lausunnon perusteella. Tulokset kootaan YVA-selostukseen, joka on tarkoitus asettaa nähtäville marraskuussa 2025.
Hanke sijoittuu Seppälänkankaan teollisuusalueelle osoitteeseen Rekkamiehentie 18. Hankealue on nykytilassaan avoin sorakenttäalue ja se sijoittuu rakenteilla olevaan teollisuusympäristöön. Asemakaavassa hankealue on osoitettu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (T/kem).
Alva-yhtiöt Oy, Elker Oy ja Tapojärvi Oy ovat perustaneet yhteisyrityksen Zero Mine Solutions Oy (ZMS), jonka tehtävänä on toteuttaa hankekokonaisuus sähkö- ja elektroniikkaromua (SER) hyödyntävän esikaupallisen tuotantolaitoksen perustamiseksi sekä, mikäli investointipäätös laitoksesta tehdään, kehittää talteenottoprosessi kaupalliseksi toiminnaksi. Esikaupallisen hankkeen tarkoituksena on selvittää prosessin käyttökelpoisuutta kaupallisessa mittakaavassa. Hankkeen tarkoituksena on luoda uutta kiertotalousliiketoimintaa käsittelemällä sähkö- ja elektroniikkaromusta erotettuja piirikortteja ja kestomagneetteja (SER-jäte) ottamalla talteen niissä olevat arvokkaat ja kriittiseksi luokitellut materiaalit, kuten jalometallit (kulta, kupari, palladium, hopea) ja harvinaiset maametallit sekä saattamalla materiaalit teollisuuden tarpeisiin samalla materiaaleihin liittyvää huoltovarmuutta parantaen.
Hankkeen kantavana ajatuksena on hyödyntää kiertotalouden sivuvirtoja ja erottaa piirilevyjätteestä arvometalleja uuteen käyttöön. Uusiokäytöllä vähennetään merkittävästi tarvetta louhia neitseellisiä raaka-aineita kaivannaisteollisuuden prosesseissa, jotka ovat materiaalitehokkuudeltaan heikkoja. Laitoksen prosessi vähentää edelleen kaatopaikoille ja kolmansissa maissa sijaitseviin epävirallisiin käsittelyjärjestelmiin meneviä materiaalivirtoja.
Luonnonvarojen käytön suhteen laitosta voidaan pitää nk. nettopositiivisena, koska talteenotetut materiaalit vähentävät vastaavalla määrällä neitseellisten materiaalien tuottamista ja louhimista maaperästä sekä kaivostoiminnasta ja epävirallisista talteenottotoiminnoista aiheutuvia ympäristöhaittoja. Laitoksen toiminnasta ei aiheudu jätevesien tai muiden jätejakeiden päästöjä ympäristöön.
Laitoskokonaisuus sijoittuu noin 2 hehtaarin kokoiselle alueelle, jonne sijoitetussa esikäsittelytilassa tapahtuu syötemateriaalin mekaaninen murskaus ja hienonnus, materiaalin terminen käsittely ja tähän liittyvä savukaasujen puhdistuslaitteisto. Varsinainen hydrometallurginen prosessi on sijoitettu prosessirakennukseen, jossa sijaitsevat myös lopputuotteiden ja käyttökemikaalien varastointitilat, laboratorio sekä huoltotilat. Prosessirakennuksen välittömään läheisyyteen sijoitetaan suuremmat kemikaalisäiliöt sekä kemikaalien vastaanottoon tarkoitettu purkupaikka.
Laitoksen suunniteltu käsittelykapasiteetti on 3 tonnia/vrk SER-materiaalista eroteltuja piirikortteja ja kestomagneetteja. SER-jätteen vuosittainen käsittelykapasiteetti on 1000 tonnia, mikä on myös laitoksen maksimikäsittelykapasiteetti. Tuotanto perustuu jatkuvatoimiseen prosessiin ja laitoksen käyntiaika on 8000 tuntia vuodessa.
Arvioitavat vaihtoehdot
Vaihtoehto VE0
Vaihtoehdossa VE0 sähkö- ja elektroniikkaromua (SER) hyödyntävää esikaupallista tuotantolaitosta ei rakenneta Rekkamiehentien (18) alueelle. Hankealue säilyy nykytilassa, eikä alueelle kohdistu muutoksia tehdastoimintojen vuoksi.
Vaihtoehto VE1
Vaihtoehdossa VE1 Rekkamiehentien (18) hankealueelle rakennetaan 1 000 tonnin vuotuisen tuotantokapasiteetin tuotantolaitos, joka kattaa sähkö- ja elektroniikkaromun esikäsittelyn ja termisen käsittelyn eli tuhkistamisen, liuotusprosessit, sekä tuotannossa tarvittavien nestemäisten ja kiinteiden aineiden varastoinnin.
Vaihtoehto VE2
Vaihtoehdossa VE2 Rekkamiehentien (18) hankealueelle rakennetaan 1 000 tonnin tuotantokapasiteetin tuotantolaitos, joka kattaa sähkö- ja elektroniikkaromun liuotusprosessit sekä tuotannossa tarvittavien nestemäisten ja kiinteiden aineiden varastoinnin. Vaihtoehdossa syötemateriaali tuodaan hankealueelle valmiiksi esikäsiteltynä ja tuhkistettuna.
Merkittävimmät ympäristövaikutukset:
Hankkeen yksi merkittävimmistä ympäristövaikutuksista arvioidaan alustavasti olevan hankkeesta aiheutuvat ilmapäästöt, joita muodostuu piirilevyjen termisen käsittelyn savukaasuista sekä prosessissa syntyvistä happamista hönkäkaasuista. Vaikutuksia pienennetään puhdistamalla ilmaan johdettavia päästöjä BAT-teknologiaa käyttäen.
Teollisen toiminnan yleisimmät vaikutukset (turvallisuus, melu, tärinä, liikenne ja ilmapäästöt) voivat aiheuttaa vaikutuksia alueen väestöön ja viihtyvyyteen. Tuotantolaitoksen sijainti on harvaan asutulla seudulla ja laitoksen koko on suhteellisen pieni, minkä vuoksi sen kokonaisvaikutukset väestöön, ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen arvioidaan vähäisiksi.
Hankkeella arvioidaan alustavasti olevan myös merkittäviä myönteisiä vaikutuksia elinkeinoelämään ja palveluihin mm. uusien tuotantotapojen ja työllisyyden kautta. Lisäksi hanke lisää Suomen ja EU:n kriittisten materiaalien omavaraisuutta ja edistää vihreää siirtymää.
Ehdotus
Esittelijä
-
Päivi Pietarinen, ympäristöjohtaja, paivi.pietarinen@jyvaskyla.fi
Rakennus- ja ympäristölautakunta toteaa lausuntonaan seuraavaa:
- YVA-ohjelmasta ei käy selkeästi ilmi, miten vaihtoehdot VE1 ja VE2 eroavat toisistaan ympäristövaikutusten osalta. Tämä tulee tuoda selkeästi esiin YVA-selostuksessa.
- YVA-selostuksessa kannattaa kiinnittää huomiota selkeään ja johdonmukaiseen terminologiaan (esim. tuotantolaitos, esikaupallinen laitos).
- Prosessi tulee kuvata riittävällä tarkkuudella, jotta ympäristövaikutuksia on mahdollista arvioida. Esim. mitä tehdään 4,9 tn vuorokaudessa syntyvälle suodatinkakkujätteelle tai miten prosessijätevedet neutraloidaan.
- YVA-selostuksessa tulee kiinnittää huomiota poikkeus- ja onnettomuustilanteiden ennaltaehkäisyyn ja hallintaan, niin sisä- kuin ulkotiloissakin ja huomioiden kemikaalien purku- ja lastaustilanteet. Koska kyseessä on laitos, jossa käsitellään jalometalleja, kameravalvonnan ja vartiointiliikkeen lisäksi voisi harkita tehokkaampaakin suojausta ulkopuolisten aiheuttamien ympäristöriskien minimoimiseksi.
- Kuljetuksia kuvaavasta taulukosta 6 vaikuttaisi puuttuvan laitokselle saapuvan jätemateriaalin kuljetukset. Lisäksi jää epäselväksi, mitä taulukossa olevalla talteenotetulla materiaalilla tarkoitetaan; onko se raaka-ainetta vai muodostunutta jätettä? Taulukon sisältö olisi selkeyden vuoksi hyvä jaotella väliotsikoin niin, että siitä kävisi ilmi mitkä ovat saapuvia kuljetuksia ja mitkä lähteviä kuljetuksia.
- Kohdassa 2.9 Veden hankinta ja vesien käsittely kerrotaan, että neutraloidut prosessijätevedet johdetaan kaupungin vesijohtoverkkoon, vaikka tarkoitus on johtaa prosessijätevedet viemäriverkkoon.
- Kohdassa 9.1.2 Pintavesien laatu ja ekologinen tila on mainittu hankealueen suunnasta Tyyppälänjärveen laskeva oja. Tämä oja on ollut mukana Jyväskylän pienvesiselvityksessä ja se on inventoitu kesällä 2025. Ojan Tyyppälänjärven läheinen osuus on luonnontilaisen kaltainen uoma. Rekkamiehentien läheisyydestä uoma on muokattu, mutta Peltolan ja Koivusillan väliseltä osuudelta uoma on luonnontilainen ja luultavasti pohjavesivaikutteinen noro, jossa vettä virtaa vähäisesti.
Päätös
Päätösehdotus hyväksyttiin.