Perustelut
Nykyisen hallitusohjelman mukaan varhaiskasvatuksen palveluseteleitä koskevan lainsäädäntö uudistetaan ja siirretään opetus- ja kulttuuriministeriöön. Valmistelussa ehdotetaan säädettäväksi uusi laki varhaiskasvatuksen palvelusetelistä. Uusi laki vastaisi pääperiaatteiltaan varhaiskasvatukseen aiemmin sovellettua sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä annettua lakia, sisältäen tarvittavat varhaiskasvatuksen toimialan täsmennykset. Opetus- ja kulttuuriministeriö on pyytänyt Jyväskylän kaupungilta lausuntoa lain esitysluonnokseen 4.4.2025 mennessä. Lausuntopyynnössä pyydetään ottamaan kantaa pykälien selkeyteen ja perusteluihin.
Nykyisin sovellettavaan lakiin verrattuna palvelusetelin arvon määrittämisessä ovat uusia lapseen liittyvät tekijät (lapsen ikä, varhaiskasvatusaika, lapsen tuen tarve). Lapseen liittyvät tekijät ovat jo olleet mukana Jyväskylän kaupungin palvelusetelin arvon määrittelyssä. Palvelusetelin arvon kohtuullisuutta arvioitaessa olisi otettava huomioon kustannukset, jotka aiheutuvat kunnalle vastaavan toiminnan tuottamisesta kunnan omana tuotantona tai hankkimisesta ostopalveluna sekä palvelunkäyttäjän maksettavaksi jäävä arvioitu omavastuuosuus. Tämä mahdollistaa sen, että kunta voi määrittää palvelusetelin arvon kuntakohtaisten kustannustekijöiden pohjalta. Palvelusetelin arvon määrittämisessä tulee jatkossa ottaa huomioon lakiesityksen 3 § kohdan 5 kirjaus, jonka mukaan palveluntuottaja voi periä käyttäjältä varhaiskasvatuspalvelun hinnasta sen osuuden, jota palvelusetelin arvo ei kata, ja joka jää palvelunkäyttäjän maksettavaksi (omavastuuosuus), ja jonka lisäksi palveluntuottaja ei saa periä muita varhaiskasvatusmaksuja. Palvelusetelin arvon kohtuullisuuden tarkistamisesta säädettäisiin myös nykyistä selkeämmin lain tasolla. Kunta päättäisi itse tarkasteluvälin ja -tavan.
Varhaiskasvatuslain 5 §:ään ja varhaiskasvatuksen asiakasmaksulain 14 §:ään tehtäisiin uudesta varhaiskasvatuksen palvelusetelilaista johtuvat tekniset muutokset. Ehdotuksen mukaan laki tulisi voimaan 1.1.2026 ja varhaiskasvatuksen palveluseteli olisi saatettava kunnissa lain mukaiseksi viimeistään 31 päivänä heinäkuuta 2026.
Ovatko palvelusetelilain pykälät 1–3 perusteluineen selkeät?
(1 §) Lainsäädäntö vahvistaa perheiden valinnan mahdollisuuksia sekä edistää kunnan ja yksityisten palveluntuottajien yhteistyötä.
(3 §) Palvelunkäyttäjä käsitteenä on selkeä ja kuvaava. Se kokoaa käsitteet asiakas ja huoltaja.
Perheiden valinnan mahdollisuuden parantamiseksi sekä tasavertaisuuden takaamiseksi on merkityksellistä, että lainsäädännöllä estetään palveluntuottajia perimästä palvelunkäyttäjältä muita kuin omavastuuosuuden mukaisia varhaiskasvatusmaksuja. Omavastuuosuuden suuruus pitäisi vastata asiakasmaksulain mukaista laskennallista asiakasmaksua.
Lain kanta helpottaa myös palveluohjauksen asiakasohjausta yksityisiin palveluihin.
Ovatko palvelusetelilain pykälät 4–5 perusteluineen selkeät?
(4 §, 5 §) Laki määrittelee kunnan oikeuden päättää palvelusetelin käytöstä sekä vastuusta hyväksyä yksityiset varhaiskasvatuksen palvelusetelintuottajat lakisääteisten edellytysten täyttyessä.
On hyvä, että laki asettaa vaatimukset yksityisen varhaiskasvatuksen laadun tasolle.
Lain mukaan kunnan tulee arvioida palveluntuottajan vastuuvakuutuksen kattavuutta verrattuna toiminnan laajuuteen. Vastuuvakuutuksen edellyttäminen vahvistaa palveluntuottajan ja kunnan asemaa mahdollisissa vahinkotilanteissa.
Kunnalla on oikeus ennen palveluntuottajan hyväksymistä arvioida palvelunkäyttäjän tarpeet, palvelujen määrään tai laatuun tai kunnan olosuhteisiin liittyvät vaatimukset.
Lain esitysluonnoksessa käsitellään päiväkodissa ja perhepäivähoidossa tuotettavaa varhaiskasvatuspalvelua. Jyväskylässä on määritelty palveluseteli myös avoimien varhaiskasvatuspalvelujen kerhotoiminnassa.
Onko palvelusetelilain pykälä 6 perusteluineen selkeä?
(6 §) Laki painottaa kunnan velvollisuutta ohjata ja neuvoa palvelunkäyttäjää palveluseteliä käytettäessä. Pykälässä tuodaan selkeästi esille palvelunkäyttäjän oikeus kieltäytyä palvelusetelistä ja saada tarvitsemansa palvelu kunnan omasta toiminnasta.
Ovatko palvelusetelilain pykälät 7–8 perusteluineen selkeät?
(7 §) Palvelusetelin kohtuullisuuden määrittely ja säännöllinen arviointi lainsäädännön turvin on olennaista perheen todellisen valinnan mahdollisuuden näkökulmasta. Laki mahdollistaa sen, että kunta voi määrittää palvelusetelin arvon kuntakohtaisten kustannustekijöiden pohjalta. Kohtuullisuutta arvioitaessa olisi otettava huomioon myös kustannukset, jotka aiheutuvat kunnalle vastaavan toiminnan tuottamisesta
Lain valmistelutekstin mukaan kunnan olisi tarkoituksenmukaista taata palveluntuottajille mahdollisimman ennustettava palveluseteleiden arvon kehitys vakaan palveluntuottajaverkoston ylläpitämiseksi.
(8 §) Pykälä liittyy palvelusetelin arvon korottamisen yksittäistapauksiin, jotka liittyvät palvelunkäyttäjän toimeentuloon. Arvon korottamisesta tehdään viranhaltijapäätös.
Ovatko palvelusetelilain pykälät 9–12 perusteluineen selkeät?
(9–11 §) Kunnan vastuun rajaukseen ja rekisterin pitoon liittyvät pykälät ovat yksiselitteisiä ja kunnan nykyisten toimintatapojen mukaisia.
Onko teillä täydennettävää esityksen nykytilan kuvaukseen tai muuhun tekstiin?
Lakiesityksen valmistelun nykytilan perusteelliset selvitykset, taustat sekä perustelut luovat selkeän näkemyksen varhaiskasvatuksen palvelusetelilain säätämisen ajankohtaisuudesta sekä siirtämisestä opetus- ja kulttuuriministeriöön.
Ehdotus
Esittelijä
-
Eino Leisimo, toimialajohtaja, eino.leisimo@jyvaskyla.fi
Sivistyslautakunta antaa edellä esitetyn lausunnon hallituksen esitysluonnoksesta laiksi varhaiskasvatuksen palvelusetelistä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi.
Päätös
Päätösehdotus hyväksyttiin.