Valmistelija
Ella Lounasto, koordinaattori, ella.lounasto@jyvaskyla.fi
Antti Rajala, erikoissuunnittelija, antti.rajala@jyvaskyla.fi
Iiris Asunmaa, kehittämispäällikkö, iiris.asunmaa@jyvaskyla.fi
Perustelut
Hyvinvoinnin edistäminen on kaupunkiorganisaation perustehtävä, jota toteutetaan yhteistyössä yli hallintorajojen. Hyvinvoinnin edistämistä tehdään kaikissa kaupungin palveluissa, ja asukkaiden hyvinvointi on keskeinen elinvoimatekijä.
Kaupungin hyvinvoinnin edistämisen työtä ohjaa lakisääteinen hyvinvointiohjelma, joka kokoaa yhteen ajankohtaiset tavoitteet ja toimenpiteet, joilla kaupunki edistää asukkaidensa hyvinvointia ja terveyttä. Hyvinvointiohjelman tarkoituksena ei ole kuvata kaikkea hyvinvoinnin edistämisen tekemistä, vaan tunnistaa keskeisiä kehityskohteita ja painopisteitä, joihin ohjelmakaudella on tärkeää kiinnittää huomiota. Hyvinvointiohjelman tietopohjana toimii kaupunginvaltuuston keväällä 2025 hyväksymä laaja hyvinvointikertomus. Hyvinvointiohjelman sisällöillä pyritään vastaamaan erityisesti hyvinvointikertomuksessa nousseisiin ilmiöihin, kuten nuorten ja nuorten aikuisten hyvinvoinnin haasteisiin, asuinalueiden eriytymiskehitykseen ja hyvinvoinnin polarisoitumiseen sekä käynnissä oleviin väestörakenteen muutoksiin. Lisäksi ohjelmassa huomioidaan eri ikäryhmien hyvinvointiin liittyvät erityispiirteet.
Aiemmin erillisinä laaditut hyvinvoinnin edistämiseen liittyvät lakisääteiset suunnitelmat on koottu yhden hyvinvointiohjelman alle yhdeksi kokonaisuudeksi. Näitä lakisääteisiä suunnitelmia ovat hyvinvointisuunnitelma (laki sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä), lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (lastensuojelulaki), suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi (vanhuspalvelulaki) sekä yhdenvertaisuussuunnitelma (yhdenvertaisuuslaki).
Tuomalla suunnitelmat eheäksi kokonaisuudeksi vahvistetaan hyvinvoinnin edistämisen työn linjakasta johtamista sekä mahdollistetaan tehokkaampi ohjelman toteutumisen seuranta. Esimerkiksi yhdenvertaisuuteen liittyvää tavoitteistoa on nyt voitu ottaa osaksi eri ikäryhmien hyvinvointitavoitteita. Hyvinvointiohjelmaan on lisäksi tuotu näkökulmia muista hyvinvoinnin edistämisen osa-alueista, kuten osallisuuden vahvistamisesta, turvallisuuden edistämisestä sekä ehkäisevästä päihdetyöstä. Aiemmin erillisenä toteutettu osallisuusohjelma on koottu osaksi hyvinvointiohjelmaa. Suunnitelmien yhdistämiselle ei ole lainsäädännössä estettä, ja vastaavia prosesseja on toteutettu muissakin kunnissa.
Osallisuusohjelma jakautuu neljään teemaan. Luottamus ja avoin hallinto -teema vastaa demokratian etääntymiseen liittyviin haasteisiin: äänestysaktiivisuus on laskenut, päätöksenteko koetaan vaikeasti saavutettavaksi ja vaikuttamismahdollisuudet jakautuvat epätasaisesti. Yhdenvertaisilla ja vaikuttavilla osallistumismahdollisuuksilla varmistetaan, että kaikilla asukkailla, myös harvemmin osallistuvilla ja vaikeammin tavoitettavilla ryhmillä, on mahdollisuus osallistua yhteisen Jyväskylän kehittämiseen. Yhteistyön vahvistaminen kansalaistoiminnan kanssa on erityisen tärkeää tilanteessa, jossa hyvinvointi- ja osallisuustyötä tekevien järjestöjen toimintaedellytykset ovat heikentyneet merkittävien rahoitusleikkausten seurauksena. Henkilöstön osallisuusosaamisen kehittämisellä puolestaan varmistetaan, että henkilöstöllä on tarvittava osaaminen, toimintatavat ja välineet asukkaiden osallisuuden toteuttamiseen.
Hyvinvointiin liittyvät ilmiöt ovat monisyisiä ja ajassa eläviä. Ohjelmassa on pyritty asettamaan sekä strategisen että taktisen tason tavoitteita ja toimenpiteitä. Ohjelmaa toimeenpannaan ja tarkempia toimenpiteitä määritellään osana toiminnan ja talouden vuosittaista suunnittelua, jotta ajankohtaisiin ilmiöihin voidaan vastata. Toimenpiteiden toteutumista raportoidaan osana tilinpäätöstä. Asukkaiden hyvinvoinnin tilaa kuvaava laaja hyvinvointikertomus kootaan valtuustokauden lopulla keväällä 2029.
Hyvinvointiohjelma on koottu poikkihallinnollisessa yhteistyössä kaupungin hyvinvointiryhmän toimesta. Ohjelmaa valmisteleviin työpajoihin on lisäksi osallistunut asiantuntijoina muun muassa kohderyhmien, Keski-Suomen hyvinvointialueen sekä järjestöjen ja yhteisöjen edustajia. Hyvinvointiohjelmaan on lisäksi pyydetty palautetta nuorisovaltuustolta, ikääntyneiden neuvostolta sekä vammaisneuvostolta ja ohjelman toimeenpanon kannalta keskeisiltä lautakunnilta sekä kaupunginhallitukselta.
21.4. 2026 Ikääntyneiden neuvosto (neuvostojen yhteinen iltakoulu)
21.4 2026 Vammaisneuvosto (neuvostojen yhteinen iltakoulu)
12.5.2026 Nuorisovaltuusto
27.5.2026 Sivistyslautakunta
28.5.2026 Elinkeino- ja työllisyyslautakunta
2.6.2026 Kaupunkirakennelautakunta
10.6.2026 Kulttuuri- ja liikuntalautakunta
17.8.2026 Kaupunginhallituksen iltakoulu
Ehdotus
Esittelijä
Timo Koivisto, kaupunginjohtaja, timo.koivisto@jyvaskyla.fi
Kaupunginhallitus ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että se hyväksyy Hyvinvointiohjelman 2027–2030 liitteen mukaisena.
Päätös
Päätösehdotus hyväksyttiin.
Kokouskäsittely
Koordinaattori Ella Lounasto oli läsnä kokouksessa asiantuntijana. Hän poistui kokouksesta ennen päätöksentekoa.
Keskustelun aikana Matleena Käppi ehdotti Jenni Suutarin kannattamana asian palautusta valmisteluun siten, että sisältöjä konkretisoidaan ja priorisointeja perustellaan läpinäkyvästi ja tietopohjaisesti, köyhyyden ja asunnottomuuden vähentäminen, asuinalueiden segregaation välttäminen, mielenterveystietoinen päätöksenteko, sukupuolten tasa-arvo, syrjintää kokevien vähemmistöryhmien asema ja hyvät väestösuhteet nostetaan vahvempaan rooliin ja mittarien, toimenpiteiden ja seurannan vaikuttavuutta parannetaan.
Koska oli tehty asian palauttamista koskeva kannatettu ehdotus, puheenjohtaja totesi, että asian käsittelyn jatkamisesta on äänestettävä. Hän esitti, että ne, jotka kannattavat asian käsittelyn jatkamista, äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi, äänestävät EI. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestys toteutetaan sähköisesti asianhallintajärjestelmässä. Äänestysmenettely hyväksyttiin.
Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi, että äänin 10-3 asian käsittelyä jatketaan. Koska keskustelun aikana ei tehty muita ehdotuksia, puheenjohtaja totesi kaupunginjohtajan ehdotuksen tulevan kaupunginhallituksen päätökseksi.