Perustelut
Kaisa Garedew (PS) sekä 5 muuta valtuutettua ovat tehneet 8.6.2026 valtuustoaloitteen, jossa he ehdottavat Kotihoidon tuen kuntalisän "Jyväskylä-lisän" käyttöönottoa perheiden valinnanvapauden, syntyvyyden ja kaupungin talouden tukemiseksi. Aloitteessa esitetään, että kaupunki selvittää kuntalisän tarkoituksenmukaisen tason ja myöntämisehdot sekä tuo selvityksen perusteella mahdollisen esityksen kuntalisän käyttöönotosta kaupunginvaltuuston päätettäväksi osana seuraavaa talousarviovalmistelua. Aloitteessa kuntalisää perustellaan erityisesti perheiden valinnanvapauden, lasten varhaisten vuosien ja kiintymyssuhteen tukemisen, syntyvyyden ja kaupungin vetovoiman sekä kaupungin talouden näkökulmista.
Kotihoidon tuen ja kuntalisän määräytyminen
Kotihoidon tuki on lakisääteinen lastenhoidon tuki, jota voidaan maksaa perheelle vanhempainrahakauden päättymisen jälkeen alle 3-vuotiaasta lapsesta, joka ei osallistu kunnalliseen varhaiskasvatukseen. Tuen saaminen edellyttää, että lasta hoidetaan kotona tai muulla perheen järjestämällä tavalla. Kotihoidon tukea voidaan maksaa myös perheen muista alle kouluikäisistä lapsista, jos perheessä on kotihoidon tuen perusteena oleva alle 3-vuotias lapsi eivätkä lapset osallistu kunnalliseen varhaiskasvatukseen. Tuki muodostuu lakisääteisestä hoitorahasta, perheen tuloihin perustuvasta hoitolisästä sekä mahdollisesta kuntalisästä. Hoitoraha maksetaan lapsikohtaisesti, kun taas hoitolisää voidaan maksaa tulosidonnaisesti yhdestä lapsesta. Kuntalisän maksaminen, määrä ja ehdot perustuvat kunnan päätökseen. Kunta voi määritellä, maksetaanko kuntalisää esimerkiksi vain kotihoidon tuen perusteena olevasta alle 3-vuotiaasta lapsesta vai myös perheen muista kotihoidon tuen piirissä olevista alle kouluikäisistä lapsista. Vaikka tuki voidaan maksaa Kelan kautta, mahdollinen kuntalisä on kunnalle aiheutuva kustannus.
Kuntalisän vaikutukset ja valtakunnallinen kehitys
Kotihoidon tuen kuntalisää maksetaan tällä hetkellä vain osassa kuntia. Kuntaliiton vuoden 2024 selvityksen mukaan kuntalisä on käytössä erityisesti pienissä kunnissa, suurista kaupungeista sitä maksavat Helsinki ja Espoo. Selvityksen perusteella kuntalisällä ei yleensä arvioida olevan merkittävää vaikutusta varhaiskasvatuspaikkojen kysyntään, vaikka joissakin kunnissa sen on arvioitu viivästyttävän lasten varhaiskasvatuksen aloitusta. Vaikutusten arviointia vaikeuttavat kuntien erilaiset avoimen varhaiskasvatuksen palvelut sekä paikalliset erot palvelurakenteessa.
Varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen tulorajoja on viime vuosina korotettu, minkä seurauksena aiempaa suurempi osa perheistä ei maksa varhaiskasvatuksen asiakasmaksuja. Jyväskylässä 56 prosenttia kunnallisen varhaiskasvatuksen asiakkaista saa palvelun maksutta. Tämä vähentää osaltaan mahdollisen kuntalisän taloudellista ohjausvaikutusta.
Alle 3-vuotiaiden lasten osallistuminen varhaiskasvatukseen on merkityksellistä lapsen kehityksen, tuen tarpeiden varhaisen tunnistamisen ja yhdenvertaisuuden näkökulmista. Varhaiskasvatus tukee lapsen kielen, vuorovaikutuksen sekä sosiaalisten ja tunnetaitojen kehittymistä ja tarjoaa kaikille lapsille monipuolisen oppimisympäristön. Perheiden näkökulmasta varhaiskasvatus mahdollistaa vanhempien palaamisen työelämään tai koulutukseen.
Nykyisessä hallitusohjelmassa tavoitteena on nostaa varhaiskasvatuksen osallistumisastetta. Kotihoidon tuen kuntalisällä voi olla vaikutuksia varhaiskasvatukseen osallistumiseen, minkä vuoksi asiaa on perusteltua arvioida myös yhdenvertaisuuden, varhaisen tuen ja varhaiskasvatuksen saavutettavuuden näkökulmista.
Kotihoidon tuen tulevaisuudesta käydään valtakunnallista keskustelua. Sosiaali- ja terveysministeriön vuonna 2026 julkaistussa selvityksessä on tarkasteltu vaihtoehtoja, joissa nykyinen kotihoidon tuki lakkautettaisiin ja korvattaisiin vanhempainpäivärahakauden pidentämisellä. Toisaalta Kelan ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen perhevapaakyselyn 2025 perusteella pienten lasten vanhemmat suhtautuvat kotihoidon tuen lakkauttamiseen pääosin kielteisesti. Tämä osoittaa, että kotihoidon tuen kehittäminen on valtakunnallisesti ajankohtainen kysymys, johon liittyy erilaisia yhteiskunnallisia näkemyksiä.
Lisäksi eduskunnan käsittelyssä on niin sanottu kotihoidon tuen Norjan malli, jossa kotihoidon tuen maksamisen edellytykseksi esitetään pääsääntöisesti vähintään kolmen vuoden asumista Suomessa. Esityksen tavoitteena on edistää hiljattain Suomeen muuttaneiden pienten lasten vanhempien kotoutumista, lasten suomen kielen oppimista ja varhaiskasvatukseen osallistumista sekä vanhempien ohjautumista työmarkkinoille ja kotoutumista tukeviin palveluihin.
Kuntalisän käyttö muissa kunnissa
Suurista kaupungeista kotihoidon tuen kuntalisää maksavat Helsinki ja Espoo. Helsingissä kotihoidon tuen kuntalisää eli Helsinki-lisää maksetaan 264 euroa kuukaudessa vain perheen nuorimmasta alle 1-vuotiaasta lapsesta, josta maksetaan kotihoidon tukea. Espoossa kotihoidon tuen kuntalisää eli Espoo-lisää maksetaan 160 euroa kuukaudessa perheen nuorimmasta alle 1 vuoden 6 kuukauden ikäisestä lapsesta.
Pienemmissä kunnissa maksettavat kuntalisät ovat usein suuria kaupunkeja korkeampia. Kuntaliiton kyselyyn perustuvien tietojen mukaan kuntalisää maksavissa kunnissa kuukausittaiset summat ovat vaihdelleet tyypillisesti noin 75–350 euron välillä, ja keskimääräinen kuntalisä on ollut noin 189 euroa kuukaudessa. Useissa pienemmissä kunnissa kuntalisän taso on ollut noin 300 euroa kuukaudessa. Vertailu ei kuitenkaan ole yksiselitteistä, koska kuntien myöntämisehdot, tuen kohdentuminen eri-ikäisiin lapsiin sekä mahdolliset sisaruskohtaiset rajaukset vaihtelevat kunnittain.
Jyväskylän nykytilanne sekä vaikutukset palveluihin ja kustannuksiin
Jyväskylässä varhaiskasvatusta kehitetään siten, että varhaiskasvatuspaikka järjestyy mahdollisuuksien mukaan lähipalveluna. Palveluverkon ja palvelujen saatavuuden näkökulmasta kotihoidon tuen kuntalisän käyttöönotto ei yksiselitteisesti vähentäisi kaupungin velvollisuutta varautua varhaiskasvatuspaikkojen järjestämiseen, koska subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus turvaa lapsen oikeuden varhaiskasvatukseen perheen valinnan mukaisesti.
Jyväskylässä kotihoidon tuen piirissä on kuukausittain keskimäärin 724 alle 3-vuotiasta lasta. Kotihoidon tuen kuntalisän maksamisesta Jyväskylässä on päätetty luopua vuonna 2013.
Seuraavassa esitetään kaksi laskennallista vaihtoehtoa kuntalisän mahdolliseksi maksamismalliksi Jyväskylässä sekä arviot niiden kustannusvaikutuksista.
Vaihtoehto 1: vuoden 2013 kuntalisän tasoon perustuva malli
Vuonna 2013 kuntalisä oli 50 euroa lasta kohden kuukaudessa, mikä vastaisi nykyrahassa arvioituna noin 63 euroa. Tässä mallissa kuntalisää maksettaisiin vain perheen nuorimmasta kotihoidon tuen perusteena olevasta alle 3-vuotiaasta lapsesta, joka ei osallistu kunnalliseen varhaiskasvatukseen. Kuntalisää ei maksettaisi perheen muista alle kouluikäisistä sisaruksista. Jos kuntalisää maksettaisiin tällä tasolla ja tuen piirissä olisi samanaikaisesti noin 724 lasta, vuosikustannus olisi arviolta noin 0,55 miljoonaa euroa.
Vaihtoehto 2: keskimääräiseen kuntalisään perustuva malli
Vaihtoehtoisena mallina Jyväskylä-lisä voitaisiin määritellä Kuntaliiton kyselyyn perustuvan keskimääräisen kuntalisän tasolle, noin 189 euroon kuukaudessa. Mallissa kuntalisää maksettaisiin vain perheen nuorimmasta kotihoidon tuen perusteena olevasta alle 2-vuotiaasta lapsesta, joka ei osallistu kunnalliseen varhaiskasvatukseen. Kuntalisää ei maksettaisi perheen muista alle kouluikäisistä sisaruksista.
Jos alle 2-vuotiaiden määrää arvioidaan laskennallisesti kahdeksi kolmasosaksi alle 3-vuotiaista kotihoidon tuen saajista, tuen piirissä olisi noin 483 lasta ja vuosikustannus noin 1,10 miljoonaa euroa. Arvioon liittyy epävarmuutta, koska kotihoidon tukeen on oikeus vasta vanhempainrahakauden päättymisen jälkeen eikä alle 3-vuotiaiden kotihoidon tuen saajien ikäjakauma välttämättä vastaa tasajakoa. Mikäli kuntalisää maksettaisiin kaikista alle 3-vuotiaista kotihoidon tuen saajista, vuosikustannus olisi noin 1,64 miljoonaa euroa.
Johtopäätökset
Selvityksen perusteella kotihoidon tuen kuntalisän eli Jyväskylä-lisän käyttöönottoon liittyy taloudellisia, palvelujen järjestämiseen liittyviä ja varhaiskasvatuksen tavoitteisiin kytkeytyviä vaikutuksia. Tarkastelluissa malleissa kuntalisän vuosikustannus olisi arviolta noin 0,55–1,64 miljoonaa euroa vuodessa, eikä kuntalisä yksiselitteisesti vähentäisi kaupungin velvollisuutta varautua varhaiskasvatuspaikkojen järjestämiseen.
Kuntalisä voisi myös olla osin ristiriidassa valtakunnallisen tavoitteen kanssa lisätä varhaiskasvatukseen osallistumista. Varhaiskasvatuksella on keskeinen merkitys lapsen kehityksen, tuen tarpeiden varhaisen tunnistamisen ja yhdenvertaisuuden edistämisen näkökulmista.
Lisäksi Jyväskylässä 56 prosenttia kunnallisen varhaiskasvatuksen asiakkaista saa palvelun maksutta, mikä vähentää mahdollisen kuntalisän taloudellista ohjausvaikutusta suhteessa varhaiskasvatuksen asiakasmaksuihin.
Kokonaisuutena kuntalisän käyttöönoton tarkoituksenmukaisuus jää selvityksen perusteella heikoksi suhteessa sen kustannuksiin, epävarmoihin palveluvaikutuksiin ja varhaiskasvatukseen osallistumisen lisäämistä koskevaan tavoitteeseen.