Perustelut
Jarno Saukko (Kesk.) ja 23 muuta valtuutettua ovat tehneet 8.6.2026 valtuustoaloitteen, jossa he ehdottavat, että perhepäivähoitoa on kehitettävä. Aloitteessa esitetään, että kaupunki laatii ja toteuttaa suunnitelman perhepäivähoidon lisäämiseksi. Suunnitelmaan tulisi sisällyttää ryhmäperhepäivähoidon uudelleen käynnistämisen selvittäminen, kunnallisten perhepäivähoitajien rekrytoinnin aloittaminen eläköityvien tilalle sekä edellytysten luominen yksityisten perhepäivähoitajien toiminnan aloittamiselle. Lisäksi aloitteessa esitetään perhepäivähoidon varahoitojärjestelyjen parantamista sekä vaikuttavan viestintäsuunnitelman laatimista ja toteuttamista perhepäivähoidosta osana varhaiskasvatusta.
Perhepäivähoidon nykytila ja kehittämisen lähtökohdat
Jyväskylän kaupungin varhaiskasvatuspalveluissa tunnistetaan perhepäivähoidon merkitys kodinomaisena ja pienryhmämuotoisena varhaiskasvatuksen vaihtoehtona. Perhepäivähoito on varhaiskasvatuslain mukaista varhaiskasvatusta, ja sitä koskevat samat laadun, turvallisuuden, pedagogiikan ja lapsen tuen järjestämisen velvoitteet kuin muutakin varhaiskasvatusta. Opetushallituksen perhepäivähoitoa koskevassa kehittämismateriaalissa korostetaan, että perhepäivähoidon ominaislaatu tulee tunnistaa ja hyödyntää se kehittämisen lähtökohtana.
Perhepäivähoito on varhaiskasvatuslain mukainen varhaiskasvatuksen toimintamuoto päiväkotitoiminnan ja avoimen varhaiskasvatustoiminnan rinnalla. Varhaiskasvatuslain 1 §:n mukaan lakia sovelletaan kunnan, kuntayhtymän ja yksityisen palveluntuottajan järjestämään tai tuottamaan päiväkotitoimintaan ja perhepäivähoitoon. Varhaiskasvatuslain 38 §:ssä säädetään perhepäiväkodin henkilöstömitoituksesta, ja tarkempi mitoitus on määritelty valtioneuvoston asetuksessa varhaiskasvatuksesta.
Perhepäivähoidon suhdeluku poikkeaa päiväkotitoiminnan mitoituksesta. Perhepäiväkodissa voidaan samanaikaisesti järjestää varhaiskasvatusta enintään neljälle lapselle mukaan lukien perhepäivähoitajan omat lapset, jotka eivät vielä ole perusopetuksessa. Tämän lisäksi perhepäiväkodissa voidaan järjestää varhaiskasvatusta yhdelle osapäiväisesti varhaiskasvatuksessa olevalle lapselle, joka saa perusopetuslain mukaista esiopetusta, on aloittanut perusopetuksen tai osallistuu kunnan järjestämään enintään viisi tuntia päivässä kestävään varhaiskasvatukseen. Kaksi perhepäivähoitajaa voi samanaikaisesti järjestää varhaiskasvatusta enintään kahdeksalle lapselle ja lisäksi kahdelle edellä tarkoitetulle lapselle. Kolmen hoitajan ryhmäperhepäivähoito on mahdollinen vain erityisistä syistä ja paikalliset olosuhteet huomioon ottaen. Tällöin ryhmässä voi olla enintään 12 lasta ja yhdellä hoitajista tulee olla vähintään varhaiskasvatuksen lastenhoitajan kelpoisuus.
Perhepäivähoidolla on Suomessa pitkä historia. Kunnallinen perhepäivähoito vakiintui vuoden 1973 päivähoitolain myötä osaksi lakisääteistä päivähoitojärjestelmää aikana, jolloin päiväkotiverkko ei ollut vielä rakentunut nykyisessä laajuudessaan. Varhaiskasvatuksen kehittymisen myötä perhepäivähoidon asema on kuitenkin muuttunut: varhaiskasvatus ei ole enää ensisijaisesti sosiaalipalveluna järjestettyä päivähoitoa, vaan osa suomalaista kasvatus- ja koulutusjärjestelmää, jossa korostuvat pedagogiikka, suunnitelmallisuus, lapsen yksilöllinen tuki, moniammatillinen yhteistyö, arviointi ja pedagoginen dokumentointi. Nämä velvoitteet koskevat myös perhepäivähoitoa, mutta niiden toteuttaminen edellyttää vahvoja ohjaus-, tuki- ja yhteistyörakenteita, koska perhepäivähoitaja työskentelee pääosin yksin ja pienessä toimintaympäristössä.
Myös perheiden palvelutarpeet ja varhaiskasvatuksen kysyntä ovat muuttuneet. Huoltajat hakevat varhaiskasvatukselta yhä useammin laajempia palveluaikoja, vertaisryhmää, monipuolisia oppimisympäristöjä, lapsen tuen järjestämistä sekä palvelun jatkuvuutta myös henkilöstön poissaolojen aikana. Päiväkotimuotoinen varhaiskasvatus vastaa näihin tarpeisiin monilta osin rakenteellisesti paremmin, koska toiminta perustuu useamman työntekijän tiimiin, laajempaan henkilöstöosaamiseen, päiväkodin tiloihin sekä vakiintuneisiin tuen ja sijaisjärjestelyjen käytäntöihin. Perhepäivähoidon vahvuuksia ovat edelleen pieni ryhmä, kodinomaisuus ja pysyvä työntekijäsuhde, mutta samat piirteet voivat joissakin tilanteissa myös rajoittaa palvelun järjestämistä.
Tämän vuoksi perhepäivähoito ei kaikilta osin vastaa tämän päivän varhaiskasvatuksen kysyntään samalla tavalla kuin aiempina vuosikymmeninä. Palvelun laajentamista rajoittavat perhepäivähoitajien saatavuus, työn kuormittavuus, varahoidon järjestämisen haasteet, tuen toteuttamisen edellytykset sekä tarkoitukseen soveltuvien tilojen saatavuus erityisesti ryhmäperhepäivähoidossa. Lisäksi valtakunnallinen kehitys osoittaa, että varhaiskasvatukseen osallistuminen painottuu yhä vahvemmin päiväkotitoimintaan. Perhepäivähoito säilyy tärkeänä vaihtoehtona niille lapsille ja perheille, joille pieni ja kodinomainen ryhmä sopii, mutta sitä on tarkoituksenmukaista kehittää osana varhaiskasvatuksen palveluverkkoa eikä erillisenä ratkaisuna kasvavaan palvelukysyntään.
Suunnitelma perhepäivähoidon lisäämiseksi
Kunnallisen perhepäivähoidon lisäämistä arvioidaan osana varhaiskasvatuksen palveluverkon, alueellisen palvelutarpeen ja henkilöstön saatavuuden kokonaisuutta. Kaupungilla ei ole tällä hetkellä erillistä suunnitelmaa kunnallisen perhepäivähoidon merkittäväksi lisäämiseksi, koska palvelun laajentaminen ei yksin ratkaisisi nykyistä varhaiskasvatuspaikkojen tarvetta eikä vastaisi kaikilta osin niihin rakenteellisiin tarpeisiin, joita tämän päivän varhaiskasvatukselta edellytetään. Perhepäivähoito säilytetään kuitenkin edelleen yhtenä varhaiskasvatuksen järjestämismuotona päiväkotitoiminnan rinnalla, ja sen käyttöä arvioidaan alueittain silloin, kun pieni ja kodinomainen ryhmä vastaa lapsen ja perheen palvelutarpeeseen. Palvelun soveltuvuutta on arvioitava myös perheen kokonaisarjen näkökulmasta, esimerkiksi sisarusten varhaiskasvatus- ja esiopetusjärjestelyjen, kuljetusten ja palvelun jatkuvuuden kannalta.
Yksityinen perhepäivähoito voi täydentää kunnallista palveluverkkoa alueilla, joilla pienryhmämuotoiselle ja kodinomaiselle varhaiskasvatukselle on kysyntää. Kaupunki tukee yksityisen perhepäivähoidon toimintaedellytyksiä ohjauksen, neuvonnan, valvonnan ja palvelusetelikäytäntöihin liittyvän tiedottamisen keinoin.
Vertailun perusteella kunnallisen perhepäivähoidon merkittävä kasvattaminen ei ole suurten kaupunkien yleinen kehittämissuunta, vaan palvelutarpeen kasvu painottuu päiväkotimuotoiseen varhaiskasvatukseen.
Ryhmäperhepäivähoidon uudelleen käynnistäminen
Jyväskylässä on luovuttu ryhmämuotoisesta perhepäivähoidosta 1.6.2026 alkaen. Ryhmäperhepäivähoito on toiminut väliaikaisissa tiloissa Gradian Priimus-kampuksella Lohikosken ja Cygnaeuksen päiväkotien rakennustöiden ajan. Lohikosken päiväkoti on avautunut elokuussa 2025 ja uusi Cygnaeuksen päiväkoti aloittaa toimintansa tammikuussa 2027. Näin ollen ryhmäperhepäivähoidon uudelleen käynnistämistä ei tässä vaiheessa ole tarkoituksenmukaista valmistella erillisenä toimenpiteenä.
Ryhmäperhepäivähoidon käynnistäminen edellyttää tarkoitukseen soveltuvia, terveellisiä, turvallisia ja esteettömiä tiloja sekä toimivia ruokailu-, hygienia-, lepo-, leikki- ja ulkoilujärjestelyjä. Tiloja arvioitaessa on myös varmistettava, että pieni ryhmä säilyy aidosti pienryhmämuotoisena eikä toiminta muutu tilaratkaisujen vuoksi päiväkotimaiseksi ilman päiväkodin henkilöstö- ja tukirakenteita. Mikäli tarkoitukseen sopivia tiloja ei ole käytettävissä tai niiden muutostyöt edellyttäisivät merkittäviä investointeja, ryhmäperhepäivähoidon käynnistäminen ei ole palveluverkon ja talouden näkökulmasta tarkoituksenmukaista. Tilakysymys on yksi keskeinen peruste sille, miksi ryhmäperhepäivähoitoa arvioidaan osana koko varhaiskasvatuksen palveluverkkoa eikä erillisenä, nopeasti käynnistettävänä palvelumuotona.
Ryhmäperhepäivähoidon henkilöstöresursointi on päiväkotitoimintaa haastavampaa, koska henkilöstömitoituksen tulee toteutua lapsiryhmäkohtaisesti koko toiminta-ajan. Yhtä kasvatusvastuullista työntekijää kohden voi olla enintään neljä lasta, eikä suhdeluku saa ylittyä missään vaiheessa päivää. Vaihtelevat hoitoajat vaikuttavat työvuorosuunnitteluun ja voivat edellyttää ajoittain vähimmäismitoitusta suurempaa henkilöstöä.
Kunnallisten perhepäivähoitajien rekrytointi ja yksityisten perhepäivähoitajien toiminnan aloittamisen tukeminen
Eläköityvien kunnallisten perhepäivähoitajien korvaamista arvioidaan tapauskohtaisesti alueellisen palvelutarpeen, perheiden hakutoiveiden, henkilöstön saatavuuden ja palveluverkon kokonaisuuden perusteella. Rekrytointia voidaan tehdä selkeän palvelutarpeen ja kelpoisen henkilön saatavuuden mukaan, mutta kunnallisen perhepäivähoidon merkittävä laajentaminen ei ole ensisijainen kehittämiskohde.
Perhepäivähoitajien saatavuuteen vaikuttavat työn erityinen luonne ja kuormittavuus. Hoitaja työskentelee pääosin yksin omassa kodissaan ja vastaa laaja-alaisesti lasten hoidosta, kasvatuksesta, opetuksesta, turvallisuudesta ja huoltajayhteistyöstä. Pieni ryhmä, pysyvä työntekijäsuhde ja kodinomainen ympäristö ovat palvelun vahvuuksia. Samalla ne edellyttävät hoitajalta laaja-alaista osaamista, itsenäistä työotetta, riittävää ohjausta, esihenkilö- ja pedagogista tukea sekä toimivia varahoitojärjestelyjä. Työn ja yksityiselämän rajat sekä välittömän työyhteisön tuen puute vaikuttavat alan vetovoimaan ja kunnallisen perhepäivähoidon lisäämisen realistisuuteen.
Kunnalliset perhepäivähoitajat ovat työaikalain piirissä, joten hoitoajat on sovitettava hoitajan työaikaan. Pitkät tai vaihtelevat hoitoajat lisäävät varahoidon tarvetta ja voivat edellyttää päiväkotimuotoista varhaiskasvatusta, jossa palvelua voidaan järjestää useamman työntekijän työvuorosuunnittelulla.
Perhepäivähoitajan kelpoisuus ei sellaisenaan anna kelpoisuutta varhaiskasvatuksen lastenhoitajan tehtävään päiväkodissa. Tämä voi vaikeuttaa henkilöstön käyttöä ja työurien jatkuvuutta, jos perhepäivähoitajan tehtävässä jatkaminen ei ole mahdollista. Siirtyminen päiväkotityöhön edellyttää kelpoisuusehtojen täyttymistä tai lisäkoulutusta.
Koska perhepäivähoitoa järjestetään hoitajan omassa kodissa, kodin soveltuvuus varhaiskasvatuksen toimintaympäristöksi on arvioitava osana toiminnan aloittamisen edellytyksiä. Kunnan vastuulla on varmistaa, että ympäristö on lapsille terveellinen, turvallinen, asianmukainen ja toiminnan tavoitteita tukeva sekä kunnallisessa että yksityisessä perhepäivähoidossa.
Kunnallisen perhepäivähoidon laajentamisessa on huomioitava myös käyttöaste ja kustannusvaikutukset. Jos perhepäivähoitajalle ei muodostu täyttä lapsiryhmää, kaupunki vastaa myös käyttämättä jäävien paikkojen kustannuksista. Tämä heikentää palvelun kustannustehokkuutta verrattuna päiväkotimuotoiseen varhaiskasvatukseen, jossa henkilöstö- ja paikkarakennetta voidaan tarkastella joustavammin yksikkötasolla.
Yksityisen perhepäivähoidon roolin mahdollinen vahvistaminen ei poista kaupungin vastuuta varhaiskasvatuksen järjestämisestä, ohjauksesta ja valvonnasta. Kaupungin tehtävänä on varmistaa, että yksityiset palveluntuottajat täyttävät varhaiskasvatuslain mukaiset edellytykset ja että toiminta on laadukasta, turvallista ja lapsen edun mukaista. Jyväskylässä yksityisen varhaiskasvatuksen palveluohjaukseen, valvontaan, palvelusetelikäytäntöihin ja niistä tiedottamiseen on panostettu, ja näitä rakenteita hyödynnetään myös yksityisen perhepäivähoidon toimintaedellytysten tukemisessa. Näistä toimenpiteistä huolimatta yksityinen perhepäivähoito näyttää vakiintuneen nykyiselle tasolleen. Sen määrään vaikuttavat kaupungin toimien lisäksi myös palveluntuottajiksi hakeutuvien henkilöiden määrä, toimintaan soveltuvat olosuhteet, alueellinen kysyntä ja perheiden valinnat. Oman lapsen palvelurahan poistuminen on osaltaan vähentänyt palveluntuottajiksi hakeutuvien määrää.
Perhepäivähoidon varahoidon järjestelyjen parantaminen
Perhepäivähoidon varahoitoa kehitetään osana varhaiskasvatuksen palveluohjausta ja päiväkodeissa toteutuvia varahoidon järjestelyjä. Tavoitteena on, että varahoitopaikka olisi lapselle mahdollisimman ennakoitava ja että huoltajat saavat riittävän ajoissa tiedon varahoidon järjestelyistä. Varahoidon järjestämisessä huomioidaan lapsen ikä, tuen tarpeet, perheen tilanne sekä käytettävissä olevat varhaiskasvatuspaikat.
Lapsen näkökulmasta perhepäivähoidon ja päiväkodissa toteutuvan varahoidon vuorottelu voi merkitä siirtymistä hyvin erilaisesta toimintaympäristöstä toiseen. Perhepäivähoidossa lapsi toimii pienessä ja usein pysyvässä ryhmässä, jossa arki rakentuu tutun hoitajan, kodinomaisen ympäristön ja vähäisempien lapsikontaktien varaan. Varahoidossa päiväkodissa ryhmä on tavallisesti suurempi, työntekijöitä ja lapsia on enemmän, päivän rytmi voi olla erilainen ja tilat sekä toimintatavat voivat poiketa lapselle tutusta ympäristöstä. Erityisesti pienille lapsille, aroille lapsille tai lapsille, joilla on tuen tarpeita, tällaiset siirtymät voivat lisätä kuormitusta ja edellyttää tavallista enemmän ennakointia, tutustumista ja työntekijän tukea. Varahoidon järjestäminen toisen perhepäivähoitajan luona on yksi toiminnassa oleva vaihtoehto, mutta lainedellyttämän suhdeluvun takia usein käytännössä mahdotonta toteuttaa.
Perhepäivähoidon ja päiväkodissa järjestettävän varahoidon vuorottelu edellyttää ennakoitavia järjestelyjä ja lapsen yksilöllisten tarpeiden huomioon ottamista. Käytännössä tämä tarkoittaa mahdollisimman pysyvää varahoitopaikkaa, tutustumiskäyntejä, riittävää tiedonkulkua perhepäivähoitajan ja varahoitopaikan välillä sekä yhteistyötä huoltajien kanssa. Näihin käytäntöihin on Jyväskylän varhaiskasvatuksessa panostettu.
Jyväskylässä on aiemmin kokeiltu yksityisen perhepäivähoidon varahoidon järjestämistä kunnallisessa päiväkodissa erillisen varahoitajan tuella osana perhepäivähoidon kehittämishanketta vuosina 2018–2020. Varahoidon käyttö jäi vähäiseksi kaupungin sisäisten etäisyyksien vuoksi. Palvelusetelillä tuotetussa yksityisessä perhepäivähoidossa palveluntuottaja vastaa varhaiskasvatuksen järjestämisestä tarvetta vastaavasti myös loma-aikoina, tarvittaessa yhteistyössä muiden yksityisten palveluntuottajien kanssa. Jyväskylän yksityisten varhaiskasvatuspalvelujen sääntökirjan mukaan palveluseteliasiakkaalla ei ole oikeutta kunnan itse tuottamaan varhaiskasvatukseen. Kokeilun aikana palveluntuottajalle maksettavaa palveluseteliä vähennettiin manuaalisesti niiltä päiviltä, jolloin lapsi osallistui kaupungin järjestämään varahoitoon. Näin vältettiin palvelusetelin ja kaupungin järjestämän varahoidon samanaikainen kustannus.
Viestintäsuunnitelma perhepäivähoidosta osana varhaiskasvatusta
Jyväskylässä perhepäivähoitoa koskevaa tietoa on koottu kaupungin verkkosivuille huoltajien saataville. Palveluohjaus täydentää verkkosivuilla olevaa tietoa, vastaa huoltajien kysymyksiin ja tukee perheitä sopivan varhaiskasvatusmuodon arvioinnissa. Viestintää voidaan edelleen vahvistaa varmistamalla, että tieto on helposti löydettävää, ajantasaista ja yhdenmukaista verkkosivuilla, palveluohjauksessa ja asiakasviestinnässä.
Johtopäätökset
Jyväskylän kaupunki seuraa perhepäivähoidon kysyntää ja palvelutarvetta osana varhaiskasvatuksen palveluverkkoa. Perhepäivähoito säilyy yhtenä varhaiskasvatuksen järjestämismuotona ja voi olla sopiva vaihtoehto lapsille, joille pieni ja kodinomainen ryhmä vastaa parhaiten palvelutarpeeseen. Kunnallisen perhepäivähoidon merkittävää lisäämistä rajoittavat muun muassa alueellinen kysyntä, henkilöstön saatavuus, työn erityinen luonne, varahoidon järjestäminen, tuen toteuttamisen edellytykset, tarkoitukseen soveltuvat tilat sekä kustannusvaikutukset.
Yksityisen perhepäivähoidon toimintaedellytyksiä tuetaan jatkossakin ohjauksen, neuvonnan ja tiedottamisen keinoin alueilla, joilla pienelle ja kodinomaiselle varhaiskasvatukselle on kysyntää. Samalla on kuitenkin tunnistettava, että yksityinen perhepäivähoidon määrä näyttää vakiintuneen nykyiselle tasolleen, eikä siihen voida vaikuttaa yksinomaan kaupungin toimenpiteillä.
Ryhmäperhepäivähoidon uudelleen käynnistämistä ei tässä vaiheessa pidetä tarkoituksenmukaisena erillisenä toimenpiteenä. Sen käynnistäminen edellyttäisi soveltuvia tiloja, henkilöstömitoituksen varmistamista koko toiminta-ajalle sekä palvelutarpeen ja kustannusvaikutusten arviointia osana palveluverkkoa.
Jatkossa perhepäivähoitoa kehitetään osana varhaiskasvatuksen kokonaisuutta vahvistamalla lapsen edun mukaisia ja ennakoitavia varahoitojärjestelyjä, huoltajille annettavaa tietoa ja palveluohjauksessa annettavan tiedon yhdenmukaisuutta. Päiväkotiverkolla on jatkossakin keskeisin rooli kasvavaan ja muuttuvaan varhaiskasvatuksen palvelutarpeeseen vastaamisessa.