Perustelut
Kaupungin taseen omaisuuserät eli vastaavat jaetaan erien käyttötarkoituksen ja suunnitellun vaikutusajan perusteella pysyviin vastaaviin ja vaihtuviin vastaaviin sekä toimeksiantojen varoihin. Pysyviä vastaavia ovat erät, jotka on tarkoitettu tuottamaan tuloa tai vaikuttamaan tuotannontekijöinä jatkuvasti useana tilikautena.
Kunnan pysyviä vastaavia ovat tulon tuottamisen tarkoituksesta riippumatta aineettomat ja aineelliset hyödykkeet, jotka vaikuttavat jatkuvasti tuotannontekijöinä useana tilikautena sekä toimialasijoittamisen osakkeet ja osuudet ja muut sijoitukset. Pysyviin vastaaviin kuuluvan aineellisen ja aineettoman omaisuuden hankintameno aktivoidaan ja kirjataan KPL 5:5 ja 5:5 a §:n mukaan vaikutusaikanaan suunnitelman mukaan poistoina kuluksi.
Pysyvien vastaavien kirjanpidossa noudatetaan sen lisäksi, mitä kuntalaissa säädetään, kirjanpitolakia (KuntaL 112 §). Kirjanpitolautakunnan hyvinvointialue- ja kuntajaosto antaa lisäksi ohjeita ja lausuntoja kuntalain kirjanpitoa koskevien säännösten soveltamisesta.
Kirjanpitolautakunnan hyvinvointialue- ja kuntajaosto on antanut uusimman yleisohjeen kuntien ja kuntayhtymien pysyvien vastaavien kirjaamisesta 31.10.2023. Yleisohjeen mukaan pysyvien vastaavien hyödykkeistä tehtävät suunnitelmapoistot edellyttävät kunnilta poistosuunnitelman laatimista sekä valtuuston hallintosäännössä tai erillisellä päätöksellä hyväksymiä suunnitelmapoistojen perusteita.
Jyväskylän kaupungin hallintosäännön 9 luvun 75 § mukaan kaupunginvaltuusto hyväskyy kaupungin suunnitelmapoistojen perusteet ja kaupunginhallitus hyväksyy hyödyke- tai hyödykeryhmäkohtaiset poistosuunnitelmat valtuuston hyväksymien suunnitelmanpoistojen perusteiden pohjalta.
Kaupunginvaltuusto on vahvistanut Jyväskylän kaupungin suunnitelman mukaisten poistojen perusteet 8.6.2009/122 ja kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti kaupunginhallitus on hyväksynyt poistosuunnitelman ja sitä tarkentavat ohjeet 23.11.2009/590. Kaupunginhallitus on tarkentanut poistosuunnitelmaa edelleen 26.11.2013/385.
Kaupunginhallituksen hyväksymä voimassa oleva poistosuunnitelma ei kaikilta osin vastaa kirjanpitolautakunnan hyvinvointi- ja kuntajaoston uusinta yleisohjetta ja poistosuunnitelman perusteita ja hyödykeryhmäkohtaisia poistosuunnitelmia on tarpeen päivittää.
Pysyvien vastaavien kirjaamista koskevan yleisohjeen mukaan pysyviin vastaaviin kuuluvien aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden hankintamenot tulee poistaa hyödykkeiden vaikutusaikana. Pysyvien vastaavien vaikutusajalla tarkoitetaan hyödykkeen taloudellista pitoaikaa. Pysyvien vastaavien hankintameno jaksotetaan poistoina kuluksi pääsääntöisesti sen koko taloudelliselle pitoajalle. Taloudellisen pitoajan päätyttyä on hyödykkeen hankintamenon oltava kokonaan poistettu mahdollista jäännösarvoa lukuun ottamatta.
Taloudellisella pitoajalla tarkoitetaan sitä aikaa, jona pysyvän vastaavan hyödykkeen ennakoidaan hyödyttävän kunnan palvelujen tuottamista tai aikaa, jona hyödykkeen ennakoidaan hyödyttävän kuntaa tuloa tuottamalla. Pysyvien vastaavien hyödykkeen taloudellinen pitoaika on yleensä lyhyempi kuin sen tekninen pitoaika, joka riippuu hyödykkeen teknisestä käyttökelpoisuudesta kunnan harjoittamassa toiminnassa.
Pysyvien vastaavien hyödykkeen taloudellisen pitoajan ja myös poistoajan määrittely tulee tehdä kunnan yksilölliset olosuhteet huomioon ottaen. Poistoaika määritellään siten, että se vastaa kunnan omaa suunnitelmaa ja odotusta taloudelliseksi pitoajaksi. Kirjanpitolautakunnan hyvinvointi- ja kuntajaoston antaman yleisohjeen poistoaikasuosituksessa suositellaan käytettäväksi määriteltyjen poistoaikojen alarajoja, ellei pidemmän poistoajan käyttämiseen ole erityistä hyödykekohtaista perustetta.
Muutokset suunnitelmapoistojen perusteisiin ja poistosuunnitelmaan
Jyväskylän kaupungin suunnitelmapoistojen perusteita ja poistosuunnitelmaa esitetään muutettavaksi sekä poistomenetelmien että eri hyödykeryhmäkohtaisten poistoaikojen osalta.
Poistomenetelmän muuttaminen
Poistosuunnitelmaa on perusteltua muuttaa kiinteiden rakenteiden ja laitteiden hyödykeryhmän osalta siten, että siirrytään tällä hetkellä sovellettavasta menojäännöspoistosta tasapoistoon.
Tasapoisto on poistomenetelmä, jossa hyödykkeen hankintameno jaetaan tasasuuruisiin poistoeriin sen oletetulle vaikutusajalle eli taloudelliselle pistoajalle. Poistoajan jälkeen hyödykkeen tasearvo on nolla.
Menojäännöspoistomenetelmässä poisto kirjataan hyödykkeen hankintamenon kulloinkin poistamatta olevasta osasta tilikausittain poistosuunnitelman mukaisen poistoprosentin mukaan degressiivisesti. Menojäännöspoistomenetelmässä poistot lasketaan hyödyke- tai hyödykeryhmäkohtaisesti. Menojäännöspoistomenetelmällä hyödykkeen poistot ovat ensimmäisinä käyttöönoton jälkeisinä vuosina suuret, mutta pienenevät vuosien saatossa poistamattoman hankintamenon pienentyessä. Menojäännöspoistolla poistettavan hyödykkeen tasearvo ei poistu koskaan kokonaisuudessaan, vaan se tulee alaskirjata silloin, kun hyödykkeellä ei ole enää palvelun- tai tulontuottamiskykyä.
Kaupungin taseessa kiinteät rakenteet ja laitteet muodostuvat pääosin infrastruktuurista, joka tuottaa tuloa pääsääntöisesti tasaisesti, joissain tapauksissa jopa takapainotteisesti (esim. uudet asuinalueet, jotka rakentuvat täyteen ajan kuluessa). Menojäännöspoistot ovat etupainotteiset (degressiiviset) ja siten tällä hetkellä käytössä oleva poistoaika ei vastaa omaisuuden tulontuottamiskykyä.
Käyttöomaisuuden näkökulmasta menojäännöspoistomenetelmän käyttöön liittyy lisäksi riski, että taseesta jää alaskirjaamatta hyödykkeitä, joilla ei todellisuudessa ole enää arvoa. Tasapoistomenetelmään siirtyminen helpottaa myös investointisuunnitelmien taloudellisten vaikutusten arviointia, kun tiedetään, minkä pituiselle ajalle poistot kohdistuvat.
Kiinteiden rakenteiden ja laitteiden osalta poistomenetelmän muutos menojäännöspoistosta tasapoistoksi tehdään kaupungin uuden talousjärjestelmän käyttöönoton yhteydessä vuoden 2027 alusta lukien. Järjestelmän vaihdon yhteydessä on perusteltua muuttaa poistomenetelmä tasapoistoksi myös käyttöomaisuuteen jo aktivoitujen kiinteiden rakenteiden ja laitteiden jäljellä olevan hankintamenon osalta.
Poistosuunnitelman hyödykeryhmien ja niiden poistoaikojen muutos
Konsernihallinnon talous- ja omistajaohjaus-yksikkö on yhdessä toimialojen kanssa tarkastellut kaupungin nykyistä hyödykeryhmäkohtaista poistosuunnitelmaa (Kaupunginhallitus 26.11.2013/385). Kaupungin voimassa oleva poistosuunnitelma ei kaikilta osin vastaa kirjanpitolautakunnan hyvinvointi- ja kuntajaoston pysyvien vastaavien kirjaamista koskevan yleisohjeen mukaista suositusta eikä kaupungin taseen omaisuusryhmittelyä ja nimikkeitä. Tästä syystä suunnitelmaan on tarpeen tehdä teknisluonteisia muutoksia hyödykeryhmien osalta. Samalla tarkistetaan myös hyödykeryhmien poistoajat vastaamaan hyödykkeiden taloudellista pitoaikaa.
Kaupungin poistosuunnitelmaan esitettävät muutokset on avattu päätöksen liitteenä olevassa poistosuunnitelmaehdotuksessa. Poistosuunnitelmaan ehdotetut hyödykeryhmäkohtaiset poistoajat perustuvat kaupungin asiantuntijoiden tarkennettuun arvioon hyödykkeiden toteutuneesta taloudellisesta pitoajasta.
Hallinto- ja laitosrakennusten osalta kaupungin poistosuunnitelmassa esitetään Kirjanpitolautakunnan hyvinvointi- ja kuntajaoston yleisohjeen suositusta pidemmän 30 vuoden poistoajan noudattamista. Yleisohjeen mukainen poistoaika hallinto- ja laitosrakennuksille on 20-50 vuotta ja poistoaikasuosituksessa suositellaan käytettäväksi määriteltyjen poistoaikojen alarajoja eli hallinto- ja laitosrakennusten osalta 20 vuotta, ellei pidemmän poistoajan käyttämiseen ole erityistä hyödykekohtaista perustetta.
Kaupungin tällä hetkellä voimassa olevassa poistosuunnitelmassa hallinto- ja laitosrakennusten poistoaika on jo suosituksen alarajaa pidempi, eli 25 vuotta. Rakennusten rakenteiden suunniteltu käyttöikä on 50 - 100 vuotta ja rakennuksen kiinteiden taloteknisten järjestelmien käyttöikä 30-40 vuotta. Rakennuksen ensimmäinen laaja peruskorjaustarve muodostuu normaalisti noin 30 vuoden jälkeen. Julkisten rakennusten tarve ja hyödyn tuottaminen omistajalle eivät kuitenkaan häviä 30 vuoden aikana, jolloin poistosuunnitelmaehdotuksessa esitetty 30 vuoden poistoaika on perusteltu ja vastaa rakennusten taloudellista pitoaikaa.
Poistosuunnitelmaehdotuksessa olevia uusia hyödykeryhmäkohtaisia poistoaikoja ryhdytään noudattamaan uuden talousjärjestelmän käyttöönoton yhteydessä 1.1.2027 alkaen. Poikkeuksena ovat seuraavat 1.8.2026 käyttöönotetut rakennukset: peruskorjattu Jyväskylän kaupunginteatteri ja Kivistön päiväkoti. Näiden rakennusten osalta uusia poistosuunnitelmaehdotuksen mukaisia poistoaikoja noudatetaan jo rakennusten käyttöönoton ajankohdasta 1.8.2026 lukien.
Kiinteiden rakenteiden ja laitteiden hyödykeryhmissä uusia poistoaikoja ryhdytään noudattamaan 1.1.2027 alkaen. Poistoajat tarkistetaan samassa yhteydessä uuden poistosuunnitelmaehdotuksen mukaisiksi myös käyttöomaisuuteen jo ennen 1.1.2027 aktivoitujen hyödykkeiden jäljellä olevan hankintamenon osalta tasapoistomenetelmään siirtymisen yhteydessä.
Muiden käyttöomaisuushyödykkeiden osalta uusia poistoaikoja ryhdytään noudattamaan 1.1.2027 alkaen. Käyttöomaisuudessa jo olevan omaisuuden jäljellä oleva tasapoiston alainen hankintameno poistetaan näiden osalta tällä hetkellä voimassa olevan poistosuunnitelman mukaisesti.
Käyttöomaisuuden alaskirjaukset vuoden 2026 tilinpäätöksen yhteydessä
Siirryttäessä kiinteiden rakenteiden ja laitteiden hyödykeryhmän osalta menojäännöspoistomenetelmästä tasapoiston käyttöön, tehdään kaupungin taseesta alaskirjaus sellaisten kiinteiden laitteiden ja rakenteiden osalta, joilla ei katsota olevan enää tulontuottamiskykyä. Kiinteiden rakenteiden ja laitteiden osalta kaupungin omaisuuserät on läpikäyty hyödykeryhmittäin ja omaisuuserillä, joiden pitoaika vuoden 2026 lopussa ylittää Kirjanpitolautakunnan hyvinvointi- ja kuntajaoston yleisohjeen poistoaikasuosituksessa määritellyt poistoaikojen alarajat, katsotaan sellaisiksi, joilla ei ole enää tulontuottamiskykyä ja jotka tulee alaskirjata. Alaskirjaus tehdään tilinpäätöshetken tasearvosta vuoden 2026 tilinpäätöksen yhteydessä. Tämän hetken arvion mukaan kiinteistä rakenteista ja laitteista alaskirjattava osuus on enintään 7,2 miljoonaa euroa.
Kaupungin uuden talousjärjestelmän käyttöönoton yhteydessä kaupungin käyttöomaisuus on läpikäyty myös muiden omaisuuserien osalta hyödykekohtaisesti ja läpikäynnin yhteydessä on havaittu, että kaupungin taseessa on kiinteiden rakenteiden ja laitteiden lisäksi myös muuta sellaista omaisuutta, jolla ei katsota olevan enää tulontuottamiskykyä. Nämä omaisuuserät tullaan myös alaskirjaamaan tilinpäätöshetken tasearvosta vuoden 2026 tilinpäätöksen yhteydessä. Alaskirjattava osuus on yhteensä enintään 1,9 miljoonaa euroa.
Kokonaisuudessaan kaupungin käyttöomaisuuden alaskirjauksen tarve on vuoden 2026 tilinpäätöshetkellä tämän hetken arvion mukaan enintään 9,1 miljoonaa euroa.
Jyväskylän kaupungin hallintosäännön 9 luvun 75 §:n mukaan kaupunginvaltuusto hyväskyy kaupungin suunnitelmapoistojen perusteet ja kaupunginhallitus hyväksyy hyödyke- tai hyödykeryhmäkohtaiset poistosuunnitelmat valtuuston hyväksymien suunnitelmanpoistojen perusteiden pohjalta.