Sivistyslautakunta, kokous 28.10.2026

Perustelut

Perustelut

Selvityksen lähtökohdat ja toteutus

Jyväskylän esiopetuksen nykytilasta ja tulevaisuuden järjestämisvaihtoehdoista on laadittu vuoden 2026 aikana selvitys. Selvityksen tavoitteena oli arvioida tarkoituksenmukaista esiopetuksen järjestämismallia 1.8.2028 alkaen osana muuttuvaa toimintaympäristöä, palveluverkkoa ja tulevia palvelutarpeita.

Selvityksen valmistelusta on vastannut selvitystyöryhmä. Työryhmään kuuluivat varhaiskasvatuksen palvelujohtaja Leena Sankilampi, kasvun ja oppimisen tuen asiantuntija Sanna Vuorinen, erikoissuunnittelija Tanja Räty, palvelukoordinaattori Heli Arnberg, varhaiskasvatuksen palvelupäällikkö Minna Pajala, vastaava palvelukoordinaattori Saija Riihinen ja controller Niina Savela. Valmistelun aikana on kuultu lapsia, huoltajia, henkilöstöä ja yksityisiä palveluntuottajia. Kuulemisissa esiin nousseet näkemykset on huomioitu järjestämisvaihtoehtojen arvioinnissa ja lapsivaikutusten arvioinnissa.

Selvityksessä tarkasteltiin kahta vaihtoehtoa: esiopetuksen järjestämistä kokonaan kaupungin omana toimintana sekä nykyisen järjestämismallin jatkamista, jossa esiopetusta järjestetään kaupungin omissa toimipaikoissa ja ostopalveluna yksityisissä päiväkodeissa. Tarkastelu perustui tutkimustietoon, väestöennusteisiin, sidosryhmien kuulemisiin ja lapsivaikutusten arviointiin. Arvioinnissa huomioitiin lapsen etu, pedagoginen laatu, palveluverkon toimivuus, henkilöstön saatavuus ja pysyvyys, vertaisryhmien muodostuminen, oppimisympäristöt sekä siirtymien jatkuvuus varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja edelleen perusopetukseen. Selvityksen keskeiset havainnot ja johtopäätökset esiteltiin sivistyslautakunnan iltakoulussa 30.9.2026.

Esiopetusta ohjaavat säädökset ja opetussuunnitelmat

Esiopetuksen järjestämistä ohjaavat Perusopetuslaki (628/1998), Opetushallituksen antamat valtakunnalliset esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet sekä Jyväskylän esiopetuksen opetussuunnitelma. Jyväskylässä esiopetus järjestetään päiväkotien yhteydessä varhaiskasvatuksen hallinnoimana. Tämän vuoksi päiväkodissa järjestettävään esiopetukseen sovelletaan perusopetuslain lisäksi varhaiskasvatuslain ja sen nojalla annettujen säännösten määräyksiä erityisesti päiväkodin henkilöstömitoituksesta, ryhmäkoosta, valvonnasta ja henkilökunnan ilmoitusvelvollisuudesta.

Esiopetuksen järjestämisessä tulee huomioida lapsen edun ensisijaisuus, yhdenvertaisuus, opetuksen saavutettavuus, oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön sekä oikeus oppimisen ja esiopetukseen osallistumisen tukeen. Kunta vastaa esiopetuksen lainmukaisesta järjestämisestä, ohjauksesta, valvonnasta ja laadusta myös silloin, kun esiopetusta hankitaan yksityiseltä palveluntuottajalta.

Lapsen etu ja pedagoginen laatu

Selvityksen mukaan lasten hyvinvoinnin, oppimisen ja kasvun kannalta keskeisiä tekijöitä ovat pedagoginen laatu, henkilöstön osaaminen ja pysyvyys, tarkoituksenmukaiset oppimisympäristöt, toimivat vertaissuhteet, oikea-aikainen kasvun ja oppimisen tuki sekä sujuvat siirtymät. Selvityksessä ei tunnistettu sellaisia lapsen etuun, esiopetuksen laatuun tai tuen toteutumiseen liittyviä tekijöitä, jotka edellyttäisivät esiopetuksen keskittämistä kokonaan kaupungin omiin toimipaikkoihin.

Lasten, huoltajien ja henkilöstön kuulemisissa korostuivat turvalliset ja pysyvät ihmissuhteet, toimivat vertaissuhteet sekä lapsen arjen jatkuvuus. Aineistossa tunnistettiin vahvuuksia sekä yksityisten palveluntuottajien että kaupungin järjestämässä esiopetuksessa. Yksityisten palveluntuottajien järjestämää esiopetukseen liitettiin useammin maininta mahdollisuudesta jatkaa tutussa toimintaympäristössä sekä henkilöstön ja vertaissuhteiden pysyvyys. Kaupungin järjestämän esiopetuksen yhteydessä korostuivat yhtenäiset toimintamallit, yhteiset tukikäytännöt ja palvelujen keskitetty kehittäminen. Samalla aineistossa todettiin, että näitä vahvuuksia voi toteuttaa kummassakin esiopetuksen järjestämistavassa, ja niiden toteutuminen riippuu käytännön järjestelyistä, toimintakulttuurista ja johtamisesta.

Lapsivaikutusten arvioinnin perusteella lasten oikeudet voidaan turvata kummassakin tarkastellussa vaihtoehdossa. Ratkaisevaa on toiminnan käytännön toteutus, johtaminen, resursointi, ohjaus, seuranta ja laadunhallinta palveluntuottajasta riippumatta.

Yhteenveto sidosryhmäpalautteesta

Esiopetusselvityksen luonnos oli valmistelun aikana sidosryhmien kommentoitavana. Esiopetusselvityksestä saadut palautteet käytiin läpi työryhmässä ja huomioitiin selvityksen viimeistelyssä. Saadun palautteen perusteella selvitystä pidettiin laadukkaana, uskottavana, huolellisesti perusteltuna ja tutkimustietoon pohjautuvana kokonaisuutena.

Palautteissa pidettiin tärkeänä, että esiopetusta voidaan järjestää sekä päiväkodeissa että koulujen yhteydessä. Päiväkotiympäristön vahvuuksina korostuivat tutut ihmissuhteet, varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen jatkumo sekä pysyvä vertaisryhmä, kun taas kouluympäristön etuina nähtiin sujuva siirtymä perusopetukseen ja koulun toimintaympäristöön tutustuminen. Yksityiset palveluntuottajat pitivät tärkeänä mahdollisuutta jatkaa esiopetuksen järjestäjinä ja toivat esiin huolen 14 lapsen vähimmäisryhmäkoon vaikutuksista alueilla, joilla esiopetusikäisten lasten määrä vaihtelee. Kommenteissa nousi myös huoli yksityisten päiväkotien toimintaedellytysten jatkosta.

Palautteissa korostettiin, että laadukas esiopetus edellyttää yhdenvertaisia tiedonsiirto- ja opinpolun rakenteita, varhaiskasvatuksen erityisopettajan tuen saatavuutta, pedagogisen kehittämisen rakenteita, tarkoituksenmukaisia oppimisympäristöjä, sekä riittävää henkilöstöresurssia.

Monialaisen työryhmän havainnot

Selvitystyötä ja lapsivaikutusten arviointia täydensi monialainen työryhmä, johon osallistui selvitystyöryhmän lisäksi asiantuntijoita Jyväskylän yliopistosta, kaupungin tilapalveluista, palveluverkkosuunnittelusta, opiskeluhuollosta sekä perusopetuksen rehtori ja päiväkodin johtaja.

Työryhmä korostaa, että esiopetuksen laatu muodostuu pedagogisen toiminnan lisäksi lasten hyvinvoinnista, turvallisista ja pysyvistä ihmissuhteista, toimivista vertaissuhteista, osallisuudesta sekä oikea-aikaisesta tuesta. Esiopetusta tulee tarkastella osana varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja alkuopetuksen muodostamaa yhtenäistä kasvun ja oppimisen polkua. Henkilöstön riittävyys ja pysyvyys, tarkoituksenmukaiset ryhmä- ja tilaratkaisut sekä sujuva yhteistyö ja tiedonkulku vaikuttavat keskeisesti pedagogisen laadun toteutumiseen. Järjestämisratkaisuja arvioitaessa tulee huomioida myös lapsen päivän kokonaisuus, siirtymät, kuljetukset ja arjen kuormittavuus.

Selvitystyöryhmän esitys

Väestöennusteiden mukaan esiopetusikäisten lasten kokonaismäärä säilyy tulevina vuosina suhteellisen vakaana, mutta alueelliset erot kasvavat. Tämä edellyttää palveluverkon joustavuutta ja alueellisesti tarkoituksenmukaisia ratkaisuja. Selvitystyöryhmä esittää kokonaisarvion perusteella nykyisen järjestämismallin jatkamista siten, että esiopetusta järjestetään sekä kaupungin omissa toimipaikoissa että ostopalveluna yksityisissä päiväkodeissa. Malli yhdistää lapsen arjen jatkuvuuden, palveluverkon alueellisen kattavuuden ja joustavuuden sekä kaupungin ja yksityisten palveluntuottajien vahvuudet yhtenäiseksi esiopetuskokonaisuudeksi. Ostopalveluna järjestettävän esiopetuksen laajuus määritellään alueellisten palvelutarpeiden ja palveluverkon kokonaisuuden perusteella.

Selvityksen perusteella esiopetusryhmien muodostamisessa tavoitteelliseksi vertaisryhmän vähimmäiskooksi esitetään 14 lasta. Henkilöstön ja lasten välisessä mitoituksessa noudatetaan varhaiskasvatuslain mukaista suhdelukua 1:7. Riittävän kokoinen vertaisryhmä tukee lasten vertaissuhteiden muodostumista, osallisuutta, yhteisöllistä oppimista sekä vuorovaikutus- ja kaveritaitojen kehittymistä. Esiopetusryhmän vähimmäiskoosta voidaan poiketa pitkien kuljetusmatkojen alueilla, kielipainotteisissa esiopetusryhmissä tai vaihtoehtopedagogisten jatkumoiden turvaamiseksi. Poikkeaminen on mahdollista myös lasten tuen tarpeiden tai vuorohoidon tarpeen perusteella.

Jatkotoimenpiteet

Jatkovalmistelussa päivitetään esiopetuksen linjaukset sekä esiopetukseen ottamisen ja esiopetusryhmien muodostamisen periaatteet. Lisäksi laaditaan esiopetuksen yhteiset laatukriteerit ja niitä tukevat seuranta- ja arviointikäytännöt, tarkennetaan kasvun ja oppimisen tuen rakenteita ja yhteistyökäytäntöjä sekä vahvistetaan esi- ja alkuopetuksen siirtymävaiheen toimintamalleja. Ostopalveluna järjestettävä esiopetus kilpailutetaan sovellettavan hankintalainsäädännön ja kaupungin hankintaohjeiden mukaisesti.

Toimivalta

Sivistyslautakunta päättää hallintosäännön 15 §:n mukaisesti tehtäväalueensa varhaiskasvatuslain, lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annettujen lakien, perusopetuslain, oppilas- ja opiskelijahuoltolain ja nuorisolain sekä niihin liittyvän muun lainsäädännön nojalla järjestettävistä palveluista.

Päätösehdotus

Esittelijä

Sivistyslautakunta päättää, että

1.        esiopetusta järjestetään Jyväskylässä 1.8.2028 alkaen sekä kaupungin omissa toimipaikoissa että ostopalveluna yksityisissä päiväkodeissa.

2.        esiopetusryhmien muodostamisessa vertaisryhmän vähimmäiskooksi määritellään 14 lasta. Esiopetusryhmän vähimmäiskoosta voidaan poiketa pitkien kuljetusmatkojen alueilla, kielipainotteisissa esiopetusryhmissä tai vaihtoehtopedagogisten jatkumoiden turvaamiseksi. Poikkeaminen on mahdollista myös lasten tuen tarpeiden tai vuorohoidon tarpeen perusteella.